SUKUHAARA I - Samuel Matias Ruuthin Hietaniemen hautausmaahan haudatut jälkeläiset

01-013-13-00128

Tauno Emil Mikael Kalima ent. Landgren (1881 Viitasaari – 1951 Helsinki). Viitasaaren kappalainen Emil Fredrik Kaliman (–1906 Landgren) ja Eva Kristina Koljosen poika. Valmistui lääket. ja kirurgian tohtoriksi 1912, Turun lääninsairaalan ylilääkäri, Helsingin yliopiston kirurgian dosentti ja professori. Erikoisalana mm. mahahaavan synty. Jäsenyyksiä useissa ulkomaisissa lääketieteellisissä järjestöissä.

Samassa haudassa: Tauno Kaliman puoliso Harriet Ranghild Viktoria Kalima o.s. Larsson (1886–1983) ja poika, osastopäällikkö Tauno Erik Kalima (1912–2000), tämän puoliso Lille Agatha Kalima o.s. Eklöf (1917–2008), tytär Eva Harriet Johanna Elomaa o.s. Kalima (1914–1998) ja tämän puoliso Matti Sakari Elomaa (1920–1977) ja heidän poikansa Olli Pertti Elomaa (1951–2018).

02–013–04–00136

Frans Ivar Johannes Kalima ent. Landgren (Viitasaari 1879–1960). Kamreeri. Viitasaaren kappalainen Emil Fredrik Kaliman (–1906 Landgren) ja Eva Kristina Koljosen poika.

Samassa haudassa: puoliso Martta Amanda Kalima o.s. Carlsson (1894–1972). Hammaslääkäri.

03–029–01–00004

Toini Marita Niemeläinen o.s. Kalima (Helsinki 1915 –1978 Helsinki). Liikkeenharjoittaja ja kirjailija. Kielitieteilijä, prof. Jalo Kaliman ja suomentaja Toini Hildegard Erikssonin tytär. Julkaisi esikoisromaaninsa Kahleet vuonna 1938 ja kirjoitti sen jälkeen yhden radiokuunnelman sekä romaanin Uusi koti, jossa Marita Kaliman kuvasi päähenkilöittensä kautta päättynyttä suhdettaan Pyhäjärven Vaskijärvellä asuneeseen taidemaalari Ilmari Huittiin. Romaani sai nuivan vastaanoton, mikä lienee vaikuttanut kirjailijauran hiipumiseen. Veijo Meri sai Kaliman Huitille lähettämistä kirjeistä aiheen romaaniinsa Peiliin piirretty nainen (1963).

Samassa haudassa: puoliso Pekka Niemeläinen.

03-35B-13-0158 (veteraanien haudat)

Ruuth Osmo Kalervo (1908 Ilomantsi – 1992 Tohmajärvi) ja hänen puolisonsa Maire Elina o.s. Virta (1911 Helsinki – 2000 Helsinki.)

Legendaarisen piirilääkäri Onni Osvald Ruuthin poika oli jo nuorena innokas urheilija ja suojeluskuntamies, harrasti luistelua ja ammuntaa. Pitkän linjan uransa poliisina hän aloitti 30-luvun alussa Helsingissä. 1938 hänet nimitettiin Ilomantsin apulaisnimismieheksi ja tästä työstä hän jäi eläkkeelle 1974. Talvi-ja jatkosodan aikana Osmo K. Ruuth joutui huolehtimaan evakuointi- ja väestösuojelutehtävistä. Talvisodan aikana hän toimi Talvelan osaston sotavankileirin ja -sairaalan päällikkönä.