Askolaan keväällä 2013 tehdyn retken keskeinen kohde oli Askolan kirkko, jossa suvun kantaisä Alexander Ruuth oli toiminut kappalaisena ja vuonna 1799 vihityn kirkon rakentamisen vastuuhenkilönä.

Jouni Vilkki, Askolan seurakuntamestari, kertoi Askolan kirkkojen historiasta ja nykypyhätön vaiheista. Askolan kirkossa on muun muassa hyvin arvokas ja erikoislaatuinen saarnastuoli, joka on mahdollisesti tuotu 1600-luvulla 30-vuotisen sodan aikana sotasaaliina Saksasta - tai sitten sen on veistänyt joku suomalainen mestari.

Suvun piirissä on sellainenkin käsitys, että sotasaaliin tuoja olisi ollut Ruuth-sukua. Myös kirkon alttaritaulu on tuotu ulkomailta ja vanhempi kuin itse kirkko.

Kirkko on nykyisin valkoinen niin sisältä kuin ulkoa, mutta oli aiemmin ulkoa punaiseksi maalattu ja sisältäkin aika synkkä. Kirkkosali remontoitiin viimeksi 1999 ja siellä on sekä vanhat alkuperäiset että uudet urut.

ANTTI RUUTHIN JÄLKELÄISET

Kirkkomaalla vanhan kellotapulin läheisyydessä on Anders eli Antti Ruuthin (sukutaulu 10) ja hänen vaimonsa Maria Tjäderin haudalle. Antti Ruuth oli askolalainen muonamies ja herännäissarnaaja, Alexander Ruuthin vanhin lapsenlapsi, joka syntyi avioliiton ulkopuolella, mutta sai isoisä-kappalaisen tahdosta Ruuth-sukunimen. Antti Ruuthin jälkeläiset ovat edelleen vahvasti kiinni Askolassa. Itsensä Alexander Ruuthin hautapaikkaa Askolan kirkkomaalla ei tiedetä.

Kevätrertkellä oli mukana myös Ruuth-Ruutu –suvun jäsenet Kalevi Lahtela, Matti Jonkari ja Jaakko Peltola, jotka kertoivat suvun vaikutuksesta Askolassa. He kuuluvat sukuun Antti Ruuthin vanhimman tyttären, askolalaisen talollisen Juho Uljaan kanssa naimisiin menneen Anna Marian (taulu 18) kautta. Kalevi Lahtelan puoliso on Uljas-sukua, Matti Jonkarin äiti ja Jaakko Peltolan isänäiti ovat Uljaita.

Kalevi Lahtela on tutkinut vuosikausia muun muassa Uljas-sukua ja sitä kautta tullut selvittäneeksi myös Antti Ruuthin ja hänen jälkeläistensä vaiheita. Kalevin mukaan Antti Ruuthin äiti Liisa Tuomaantytär syntyi Kerkkoossa avioliiton ulkopuolella ja kantoi nimeä Elisabet Mariantytär, kunnes hänen äitinsä, Henttalan säterin palvelija, avioitui, ja tytär sai isäpuolen nimen.

Myös Liisa Tuomaantytär ansaitsi elantonsa palvelijana, ja saatuaan 1802 lukiolaispoika Alexander Magnus Ruuthin kanssa pojan, Antin, äiti ja poika asuivat Kaarenkylässä. Sieltä Antti Ruuth muutti 1816 Pornaisiin, jossa toimi renkinä ja kirvesmiehenä. 1823 hän tapasi korpraalintyttären Maria Tjäderin ja avioiduttuaan nuoripari muutti yhdessä Antin äidin kanssa asumaan Marian isoisän, pellavankutojan, torppaan.

1837 Ruuthit muuttivat Askolan Vakkolan Ketun talon torppaan, jossa asuivat kasvavan lapsilaumansa kanssa. Viimeiset elinvuotensa Antti Ruuth asui Toivolan talossa, joka on sittemmin tullut tunnetuksi kirjailija Johannes Linnankosken kotitalona.*)

Antti ja Maria Ruuth saivat kahdeksan lasta, joista kuusi eli aikuiseksi.

Pojat Ismael (taulu 19) ja Henrik ( taulu 22) lähtivät opintielle kangaskauppias Katarina Milltopeuksen avustamana. Katarina Milltopeus harjoitti keisarillisella luvalla kauppaa eteläisessä Suomessa, ja Antti Ruuth toimi hänen ajurinaan. Tyttäristä Anna Mariasta tuli vauraan ja vanhan Uljaan talon emäntä, Karolina (taulu 21) meni naimisiin askolalaisen urkujenpolkija Juho Sirenin kanssa, mutta kuoli varhain lapsivuoteeseen, kuten myös sisarensa Helena (taulu 20), joka meni naimisiin samaisen Sirenin kanssa tämän jäätyä leskeksi.

Kalevi Lahtela on tutkimuksissaan selvittänyt, että Karolina ja Helena saivat avioliitoissaan lapsia, joita ei meidän nykyisissä sukutauluissamme näy: Karolinan ja Juho Sirenin tytär Vilhelmina oli palveluksessa tätinsä Anna Marian talossa. Helenan ja Juho Sirenin tyttäret Naima Maria ja Jenny Alina olivat pitäjällä palvelijoina. Karolinalla ja Helenalla ei tiedetä olleen lapsenlapsia. **)

HAUTAJAISET JA KASTAJAISET

Anna Maria Ruuthin ja Juho Uljaan toiseksi vanhin poika Heikki (taulu 37) jatkoi isänsä kuoltua tilan hoitoa, ja hänestä tuli myös merkittävä askolalainen vaikuttaja. Niinpä myös hänen hautajaisensa 1929 oli suuri paikallinen tapahtuma, josta selostukset ylsivät lehtiin asti.

Kalevi Lahtela näytti kopion hautajaisten aikana otetusta valokuvasta, joka on ”Uljaan suvun viimeinen yhteiskuva talon päärakennuksen edessä, ennen kuin suvun 1500-luvulta asti jatkunut hallintaoikeus valitettavasti päättyi”. Kuvassa näkyy myös teologian tohtori Martti Ruuth (taulu 42), joka siunasi serkkunsa Heikki Uljaan haudan lepoon.

Kalevin tietojen mukaan samaisena hautajaispäivänä myös kastettiin kaksi Uljas-suvun lasta, ja kastamisenkin hoiti Martti Ruuth, minkä lisäksi hän ja ”pikkuserkkunsa” Eino Kalima olivat kummeina. Kansallisteatterin pääjohtajanakin toiminut Eino Kalima kappalainen Alexander Ruuthin tyttären Gustavan (taulu 6) jälkeläisiä.

Gustava meni naimisiin lukkari Johan Landgrenin kanssa. Pariskunnalla oli kahdeksan lasta. Heistä Hugo Landgren muutti aikanaan äitinsä kotiseudulle Askolaan ja vaikutti siellä tilanomistajana ja valtiopäivämiehenä paikkakunnan sivistyselämään yhdessä poikiensa Einon ja Jalon kanssa.

Kaliman perheellä on Askolassa yhä vanha sukutalo käytössä loma-asuntona.

Marjatta Möttölä

*) Antti Ruuth kuoli 1856 mäkitupalaismökissään, joka sijaitsi Vakkolassa nykyisen Ruutipellon alueella (tarkempi paikka on tuntematon). Antin nuorin poika Henrik Ruuth osti lähellä sijaitsevan entisen nimismiehen virkatalon Toivolan perheensä asunnoksi vuosisadan vaihteessa. Henrikin yllättäen kuoltua siirtyi Toivola toisille omistajille. Johannes Linnankoski omisti sen lyhyen aikaa ja hänen leskensä piti siinä myöhemmin täyshoitolaa. LS

**) Myöhempi kirkonkirjatutkimus on paljastanut, että Helena Antintytär Ruuthilla on ollut jälkeläisiä useassa sukupolvessa. LS