Embedded Files
SUKUHAARA I – SAMUEL MATIAS RUUTHIN JÄLKELÄISET
Kuva Juha Pyötsiä
01-013-13-00128
Tauno Emil Mikael Kalima ent. Landgren (1881 Viitasaari – 1951 Helsinki). Viitasaaren kappalainen Emil Fredrik Kaliman (–1906 Landgren) ja Eva Kristina Koljosen poika. Valmistui lääket. ja kirurgian tohtoriksi 1912, Turun lääninsairaalan ylilääkäri, Helsingin yliopiston kirurgian dosentti ja professori. Erikoisalana mm. mahahaavan synty. Jäsenyyksiä useissa ulkomaisissa lääketieteellisissä järjestöissä.
Samassa haudassa: Tauno Kaliman puoliso Harriet Ranghild Viktoria Kalima o.s. Larsson (1886–1983) ja poika, osastopäällikkö Tauno Erik Kalima (1912–2000), tämän puoliso Lille Agatha Kalima o.s. Eklöf (1917–2008), tytär Eva Harriet Johanna Elomaa o.s. Kalima (1914–1998) ja tämän puoliso Matti Sakari Elomaa (1920–1977) ja heidän poikansa Olli Pertti Elomaa (1951–2018).
Kuva Juha Pyötsiä
02–019–10–00595
Odo Fredrik Valdemar Kalima ent. Landgren (Eno 1976 – 1957 Salo). Asemapäällikkö.
Viitasaaren kappalainen Emil Fredrik Kaliman (–1906 Landgren) ja Eva Kristina Koljosen poika.
Samassa haudassa: puoliso Ellen Linnea Kalima o.s. Mörk (1890–1952).
02–013–04–00136
Frans Ivar Johannes Kalima ent. Landgren (Viitasaari 1879–1960). Kamreeri. Viitasaaren kappalainen Emil Fredrik Kaliman (–1906 Landgren) ja Eva Kristina Koljosen poika.
Samassa haudassa: puoliso Martta Amanda Kalima o.s. Carlsson (1894–1972). Hammaslääkäri.
Kuva Juha Pyötsiä
02–015–02–00018
Jaana Marita Weckström o.s. Niemeläinen (1940–2018). Toini Marita Niemeläisen o.s. Kalima ja Pekka Niemeläisen tytär.
03–029–01–00004
Toini Marita Niemeläinen o.s. Kalima (Helsinki 1915 –1978 Helsinki). Liikkeenharjoittaja ja kirjailija. Kielitieteilijä, prof. Jalo Kaliman ja suomentaja Toini Hildegard Erikssonin tytär. Julkaisi esikoisromaaninsa Kahleet vuonna 1938 ja kirjoitti sen jälkeen yhden radiokuunnelman sekä romaanin Uusi koti, jossa Marita Kaliman kuvasi päähenkilöittensä kautta päättynyttä suhdettaan Pyhäjärven Vaskijärvellä asuneeseen taidemaalari Ilmari Huittiin. Romaani sai nuivan vastaanoton, mikä lienee vaikuttanut kirjailijauran hiipumiseen. Veijo Meri sai Kaliman Huitille lähettämistä kirjeistä aiheen romaaniinsa Peiliin piirretty nainen (1963).
Samassa haudassa: puoliso Pekka Niemeläinen.
03–031–11–0028
Ida Amanda Kalima o.s. Rosenqvist (1867–1940), asemapäällikkö Axel Emerik Landgrenin puoliso.
Edit Charlotta Petäys o.s. Kalima ent. Landgren (Pöytyä 1892–1944 Kausala). Asemapäällikkö Axel Emerik Landgrenin ja Ida Amanda Rosenqvistin tytär. Puoliso Onni Petäys (1855–1946).
Ellen Margit Vuorjoki o.s. Kalima ent. Landgren (Pöytyä 1897–1954). Pso Martti Einari Vuorjoki e. Wegelius. Asemapäällikkö Axel Emerik Landgrenin ja Ida Amanda Rosenqvistin tytär.
03-35B-13-0158 (veteraanien haudat)
Ruuth Osmo Kalervo 1908 Ilomantsi – 1992 Tohmajärvi ja hänen puolisonsa Maire Elina o.s. Virta 1911 Helsinki – 2000 Helsinki.
Legendaarisen piirilääkäri Onni Osvald Ruuthin poika oli jo nuorena innokas urheilija ja suojeluskuntamies, harrasti luistelua ja ammuntaa. Pitkän linjan uransa poliisina hän aloitti 30-luvun alussa Helsingissä. 1938 hänet nimitettiin Ilomantsin apulaisnimismieheksi ja tästä työstä hän jäi eläkkeelle 1974. Talvi-ja jatkosodan aikana Osmo K. Ruuth joutui huolehtimaan evakuointi- ja väestösuojelutehtävistä. Talvisodan aikana hän toimi Talvelan osaston sotavankileirin ja -sairaalan päällikkönä.
Kuva Risto Ruutu
01-021-17-0063
Ruuth Gerda 1844 Savonlinna – 1899 Helsinki. Helsingin Sokeainkoulun käsityönopettaja. Rabbe Gottfrid Ruuthin tytär.
02-012-12-00218
Ruuth Rabbe Leonard 1851-1907, kamreeri
Ruuth Fanny Matilda o.s. Lagerstam 1864-1943
Mustala Erna Astrid 1889-1970
Mustala Niilo 1893-1975, rovasti, lähetyspappi, kirjailija
Mustala Aarne Ilmari 1927-2009
Kuva Risto Ruutu
Kortteli 38 ortodoksisella hautausmaalla
Boisman Inez o.s. Ruuth. 9.9.1866 Heinävesi – 21.2.1951 Helsinki. Heinäveden kappalaisen Alexander Edvard Ruuthin tytär. Inez Ruuthin ensimmäinen puoliso oli asemapäällikkö Isidor Sidorow, joka teki itsemurhan 1894. Kolmen lapsen yksinhuoltajaksi jäänyt Inez Sidorow sai 1899 Rautatiehallitukselta nimityksen Hyvinkään asemaravintolan hoitajaksi. 1901 hän avioitui rautatiekirjuri Hjalmar Boismanin kanssa (joka oli Blondine Ruuthin veljenpoika) ja sai vielä kaksi poikaa. Inez Boisman menestyi selvästi työssään, sillä 1908 hän osti Helsingistä Kulmakatu 3–5 kiinteistön, josta vuokrasi asuntoja. Inez Boisman oli kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja oli mm. ruotsalaisen kansanpuolueen vaalitoimikunnan jäsen.
SUKUHAARA IIa – ALEXANDER M. RUUTHIN / ANDERS RUUTHIN JÄLKELÄISET
Kuva Juha Pyötsiä
01-022-01-0019
Martti Johannes Ruuth 30.10.1870 Enonkoski – 8.5.1962 Helsinki.
Teologian tri, kirkkohistorian professori. Hänen tutkimustyönsä kohdistui erityisesti herännäisliikkeeseen, mikä oli hänen lapsuudenkotinsa ja isänisänsä, askolalaisen maallikkosaarnaaja Antti Ruuthin vaikutusta. Helsingin Suurkirkon satavuotisjuhlaan 1952 valmistunut satasivuinen muistojulkaisu on edelleen arvostettu, mutta tunnetuimpia ovat hänen virsisuomennoksensa Totuuden henki (484) ja Oi Herra luoksein jää (555). Eli erinomaisen terveenä koko ikänsä, liikkui ja matkusti paljon, nuorempana ulkomailla, etenkin Saksassa, ja kiersi säännöllisesti sukulaisia tapaamassa niin Karjalassa kuin Savossa, jossa oli myös oma kesäpaikka Mäntyharjussa lähellä sisariensa huviloita.
Haudassa lepäävät myös Martti Ruuthin puoliso Anna Maria o.s. Boxström, nuorena kuolleet lapset Anna-Maija ja Hanno Ruuth sekä isäänsäkin vanhemmaksi elänyt fil.tri, professori Martti Adolf Ruutu (Helsinki 1910–2005 Kauniainen) ja hänen puolisonsa Kaarina o.s. Rotko (Lieksa 1910–2000 Kauniainen). Martti Ruutu oli isänsä lailla historioitsija, mutta keskeisen elämäntyönsä hän teki pedagogina, ensin Kallion yhteiskoulun rehtorina ja historianopettajana, sitten Helsingin väliaikaisen opettajakorkeakoulun rehtorina ja opettajakorkeakoulun siirryttyä Helsingin yliopistoon sinne perustetun kasvatustieteiden osaston dekaanina. Hän osallistui myös vuosikymmeniä osakuntaelämään mm. Ylioppilaskunnan laulajissa kuten veljensä, isänsä ja tämän veljet kuin myös monet muut Ruuth-Ruutu-sukuiset miehet ja hän perusti Savolaisen Osakunnan kuoron, jota johti 35 vuotta vuoteen 1960 saakka.
Tämän hautapaikan hankki 1906 Martti Ruuthin anoppi Julia Alfthan miehensä eversti, tilastollisen toimiston pääjohtaja Adolf Boxströmin kuoltua ja se siirtyi aikanaan Anna Ruuthin perheelle. Lappeellaan olevan muistokiven on suunnitellut arkkitehti Elli Ruuth, Martti Ruuthin veljentytär. Pystykivi on 1900-luvun alusta ja niin painava, että se siirtämiseen tarvitaan koneita tai paljon miestyövoimaa. Kivi on vastikään suoristettu jalustaansa myöten.
Kuva Juha Pyötsiä
01-022-01-0022
Käytävän toisella puolella on Julia Alfthanin sisaren Hanna Cloubergin ja tämän puolison hauta, joka on hankittu myös 1906 ja joka siirtyi 2000-luvulla Martti Ruuthin nuoremman pojan Jaakko Ruudun (Helsinki 1912–2005 Helsinki ) perheelle. Cloubergien hautakiven kaiverruksiin on liitetty Jaakko Ruutu ja hänen puolisonsa (Mikkeli 1914–99 Helsinki) Laura Ruutu o.s. Puurtinen . Lappeellaan olevat neljä uutta muistolaattaa ovat heidän poikiensa laittamat.
Diplomi-insinööri Jaakko Ruutu teki työuransa Tampereella Finlaysonilla ja Suomen Trikoolla ja sitten Porin Puuvillassa, josta hän jäi isännöitsijänä eläkkeelle 1977 ja muutti Helsinkiin lapsuudenkotiinsa Dagmarinkatu 5:een. Hän kuoli vajaa vuosi isoveljensä jälkeen 2005 lopussa.
Perhehaudassa lepäävät myös Tapani Ruudun puoliso lääket.tri, urologi Mirja Ruutu o.s. Saraste (Tampere 1945–2013 Helsinki) ja Tapani ja Mirja Ruudun tytär Liisa Ruutu 1969–2018.
02–011–07–00389
Annikki Sarkama (o.s. Reinola) (1905–87). Elon Henrik Osvald Ruuthin tytär oli ammatiltaan musiikinopettaja. Hänen puolisonsa oli rovasti, Paavalin seurakunnan kirkkoherra Erkki Oskari Sarkama (1904–69).
Kuva Juha Pyötsiä
02-019-10-503
Tässä haudassa lepäävät Otto (Enonkoski 1861–1918 Helsinki) ja Hanna-Pia Ruuth (Pernaja 1862–1945 Helsinki), kumpikin Askolan kappalaisen Alexander Ruuthin jälkeläisiä, ja heidän neljä tytärtään. Otto oli ensimmäinen poika Ismael Ruuthin ja Blondine Boismanin seitsemästä lapsesta. Hän opiskeli Helsingissä lakia ja toimi mm. Orimattilassa ja Myrskylässä nimismiehenä. Musiikinopettaja Hanna-Pia Ruuth oli kasvanut Segersbyn kartanossa Loviisan lyseon rehtori Karl Gustav Ruuthin tyttärenä, ja Oton ja Hanna-Pia Ruuthin perheelle Pernajassa ja Loviisassa oleva suku oli erityisen läheinen. Myös kotikieleksi valikoitui ruotsi toisin kuin muilla Oton sisaruksilla, joista prof. Martti Ruuth oli nuorin.
Otto Ruuthin kuoltua leski ja tyttäret hankkivat yhdessä huoneiston Urheilukadulta ja asuivat siellä 50 vuotta. Kesiään he viettivät Pernajassa huvilassa Segersbyn läheisyydessä. Elli (1893–1975) työskenteli arkkitehtina, Anna (1895–1991) konttoristina, Ingrid (1902–1979) kirjanpitäjänä ja Helena ”Nenne” (1897–1964) kotona. Elli Ruuth suunnitteli vain muutamia taloja, mutta hänen huonekalujaan oli ympäri Suomen sairaaloissa, lastentarhoissa, kouluissa, yliopistoissa ja monissa maamme suurlähetystöissä. Huonekalut valmistettiin vankiloiden puutyöhuoneissa, joiden taiteellisena johtajana Elli Ruuth toimi 1950-luvulle saakka, minkä jälkeen hän siirtyi rakennushallitukseen.
Kuva Risto Ruutu
03–31B–28–0132 (veteraanihaudat)
Paavo Henrik Ruutu (Rauma 1920 – 2005) ja Eini Ruutu o.s. Blomqvist 1926–2007. Rauman pormestarin Arvo Ossian Ruuthin poika. Ekonomi ja farmaseutti Paavo Ruutu toimi sodan aikana sotilasapteekissa rintamalla. Eini Blomqvist oli puolestaan pikkulottana sotilassairaalassa ja näissä merkeissä nuoret tapasivat.
SUKUHAARA IIb – ALEXANDER M. RUUTHIN / JOHAN RUUTHIN JÄLKELÄISET
Kuva Risto Ruutu
02-023-04-0018
Professori J.W (Johan Wilhelm) Ruuth 1854-1928 oli Valtionarkiston hoitaja, useiden paikallishistorioiden kirjoittaja ja oman sukumme tutkimuksen edelläkävijä.
J.W. Ruuthin puoliso Hilja Ruuth os. Tolpo, oli tunnettua kirkonrakantajasukua. Muuan muassa suurin puukirkkomme Kerimäen kirkko on Tolpojen rakentama.
Elsa Palmqvist os. Ruuth 1886-1971 oli J.W:n ja Hiljan vanhin lapsi. Elsa suunnitteli tämän hautakiven.
Elsan lapset ottivat suomenkielisen nimen Palokangas. Rehtori, historian opettaja Lauri (Lasse) Palokangas on Elsan (ja arkkitehti W.G. Palmqvistin) vanhin lapsi. Thelma os. Rankka hänen puolisonsa ja Laura heidän tyttärensä. Helena Virkkunen oli Elsa Palmqvistin tytär.
Kuva Juha Pyötsiä
02-020.02-0005
Elina Juva os. Ruuth, vuodesta 1927 Ruutu. Yrjö ja Kirsti Ruudun tytär. Ye-eversti Olli Juva kohtasi tulevan vaimonsa Elinan tämän ollessa sotien jälkeen Olavi -veljensä luona vierailulla Korian varuskunnassa. Olli ja Olavi olivat saman ikäisiä pioneeriupseereita. Arja Juva oli Elinan ja Ollin miniä.
Haudan muut henkilöt, Karstenit olivat Elinan äidin sukua. Sofie Karsten oli Elinan äidin äidinäiti.
Kuva Risto Ruutu
02-018-53-0553
Professori Yrjö Ruutu ent. Ruuth 1887-1956. Yrjö Ruudun historiaan kuului muun muassa keskeinen asema jääkäriliikkeen synnyttämisessä, mikä johti hänet Pietarin Spalernajan vankilaan. Maaliskuun vallankumouksessa poliittiset vangit onnistuivat pakenemaan. Yrjö Ruutu väitteli kansainvälisestä politiikasta ensimmäisenä Suomessa. Hän oli Yhteiskunnallisen korkeakoulun perustaja. Hän otti ensimmäisenä käyttöön nimen Ruutu
Hauta on Yrjön puolison fil. maisteri Kirsti Ruudun os. Rönnholm perhehauta. Tohtori Karl Anton Rönnholm oli helsinkiläinen lääkäri, mm. Diakonissalaitoksen ylilääkäri. Kirstin ja Yrjön lapsista tähän hautaan on haudattu hyökkäysvaiheen aikana Karjalankannaksella kaatunut Kalevi Ruutu sekä Olavi Ruutu ja Olavin poika Jarmo Ruutu. Pekka Salmi oli Olavin vävy.
Maire Krause on Kirsti Ruudun sisko, May Ara Mairen tytär, oopperalaulaja Ture Ara tämän puoliso ja Mira heidän auto-onnettomuudessa menehtynyt tyttärensä.
Kuva Risto Ruutu
02-015-08-0120
Varatuomari Eero (Erik) Ruutu 1898 -1961 oli J.W. ja Hilja Ruuthin kolmesta lapsesta nuorin. Hän meni naimisiin Sylvia (Sylvi) Honkasalon kanssa. Jorma Honkasalo oli Sylvin poika.
03-31B-01-0014
Veteraaninlehdossa, hautausmaan muurissa ovat nimet Markus Palokangas ja Eeva Palokangas. Sosiaalineuvos Markus Palokangas oli Elsa Palmqvistin os. Ruuth poika. Markus haavoittui Kannaksen suurtaisteluissa 1944 menettäen näkönsä. Vammastaan huolimatta hän opiskeli Helsingin Kauppakorkeakoulussa ekonomiksi. Upseerin, ekonomin ja sotasokean tie vei Sotainvalidien Veljesliiton huoltopäälliköksi ja Sotasokeat ry:n pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi.
Markuksen ja Eevan poika Eero Palokangas 1960-2008 on haudattu Hietaniemenkadun pohjoispuolelle hautaan 04-013-25-00488.
02-011-01-0040a
Kirsti ja Yrjö Ruudun nuorimman lapsen Virve Haapasen puoliso diplomi-insinööri Matti Haapanen lepää Haapasten perhehaudassa. Matin isä oli kapellimestari Toivo Haapanen. Hän oli RSO:n ylikapellimestari sen perustamisesta kuolemaansa saakka.
SUKUHAARA III – GUSTAF RUUTHIN JÄLKELÄISET (HANNA-PIA RUUTH JA TYTTÄRET IIa)
Kuva Risto Ruutu
1-007-01-0021
Hollmérus Ester Elisabeth f. Relander. 1892 Viborg – 1978 Helsingfors. Karin Elisabeth Elli Relanderin (o.s. Ruuth) tytär. Ester Hollméruksen puoliso agronomi Berndt Birger Hollmérus oli mm. Forsbyn kartanon tilanhoitaja ja Lapinjärven Klinkaksen tilan omistaja. Jäätyään leskeksi Ester Hollmérus osti sisaruksiltaan Segersbyn kartanon vieressä sijaitsevan Ljungbyn tilan, jossa hänen omat vanhempansa olivat viettäneet vanhuutensa, ja asui siellä monta vuosikymmentä eläen tilan tuotoksilla kunnes voimat ehtyivät ja hän muutti Helsinkiin.
Hollmérus Brita Mathilda. 1913 Pernå–1990 Helsingfors. Ester Hollméruksen toiseksi vanhin tytär, joka työskenteli Auroran sairaalan keittiössä ja myöhemmin hoiti useita vuosia leskeksi jääneen serkkunsa Harry Krogeruksen lapsia.
02-012-050082
Margareta Elisabeth Salmelin f. Hollmérus. 1912 Pernå–2001 Helsingfors.
Ester Hollméruksen esikoinen oli hammaslääkäri kuten myös puolisonsa Nils Werner Salmelin.
Kuvat Risto Ruutu
01-017-04-0071
Gertrud Maria Lindebäck o.s. Falck (1919 – 2008). Olga Salome Falckin (o.s. Relander) tytär. Gertrud kävi keskikoulun Helsingissä ja toimi konttoristina FÅA:ssa ennen sotaa ja sen aikana, myös lottana mm. Itä-Karjalassa. Avioitui ja oli kotiäiti hoitaen kolmea lastaan.
Samassa haudassa ovat puoliso Björn Oskar Lindebäck (1911–88) ja poika Björn Niclas Lindebäck (1966–1990).
Kuvat Risto Ruutu
01-015-06-0057A
Ruth Magdalena Palmberg o.s. Falck (1925–2008). Olga Salome Falckin (o.s. Relander) tytär. Kävi keskikoulun Loviisassa ja sodan jälkeen työskenteli konttoristina. Avioitui Åke Palmbergin kanssa, joka työskenteli sukunsa yhtiössä Voikoski Oy/Ab:ssä. Aviomiehen äiti oli kotoisin Sveitsistä, jossa Palmbergit viettivät monia eläkevuosiaan. Ruth Palmberg otti aktiivisesti osaa Unicefin hyväntekeväisyystyöhön.
Samassa haudassa lepää myös Stina Maria Susanna Palmberg (1953–1975), Ruuth ja Åke Palmbergin tytär, joka kuoli liikenneonnettomuudessa Sveitsissä.
Kuva Juha Pyötsiä
01-026-31-0456
Eva Sofia Timgren o.s. Relander (1901–1969). Karin Elisabeth Elli Relanderin (o.s. Ruuth) tytär. Samaan hautaan haudattu puoliso dipl.ekonomi Carl Gustav Harald Ole Timgren (1897–1994). Pariskunta asui Helsingissä.
Kuva Juha Pyötsiä
01-021-12-00028 (Lorenzo Runebergin sukuhauta)
Eva Ann-Marie Falck 1949–1994. Henrik Falckin tytär. Hän suoritti Helsingin yliopistossa hum.kandin tutkinnon aineinaan ranska ja italia sekä taidehistoria ja kouluttautui kirjastonhoitajaksi. Porvooseen muutettuaan hän työskenteli kieltenopettajana, kirjastonhoitajana ja amanuenssina. Ann-Marie Falckin ensimmäinen puoliso oli Karl-Erik Forsell, jonka kanssa hän sai Linda-tyttären. Toinen puoliso oli Mikael Sundman, jonka sukuhaudassa Ann-Marie Falck lepää.
Page updated
Google Sites
Report abuse