Ruuth-Ruutu -sukuyhdistys 

SUKUTAPAAMINEN MIKKELISSÄ 5.-6.5.2023 Ennakkomateriaali 

Hyvät sukulaiset! 

Vierailu ”Päämajakaupunki Mikkelissä”, Sodan ja rauhan keskus Muistissa ja Mikkelin klubilla  (”Marskin klubilla”) herättää kysymyksiä, joista joihinkin pyrin tässä vastaamaan. 

Miksi Päämaja sijoitettiin Mikkeliin? 

Päämajalla tarkoitetaan esikuntaa, jossa sodan johto (ylipäällikkö) toimii. Rauhan ajan organisaatiossa Päämajaa vastaa Pääesikunta. Mannerheimin päämaja oli ensimmäisen kerran Mikkelissä huhti­–toukokuussa

1918 sodan vapaussodan taistelujen siirryttyä itään. Päämaja sijoittui  Mikkeliin myös talvi- ja jatkosodan aikana, vaikka muitakin paikkakuntia mietittiin. Mikkeli on  siis ollut kaikkien itsenäisen Suomen sotien päämajakaupunki. 

Rauhan oloissa puolustusvoimat suunnittelee ja varautuu. Päämajan sijoittamisesta oli valmiit suunnitelmat syksyllä 1939. Jo neljäntenä talvisodan päivänä 3.12. Päämaja saattoi siirtyä Mikkeliin. Hyvästä suunnittelusta kertoo, että 2 000 henkilölle osoitettiin muutamassa päivässä työtilat ja asunnot sekä saatiin tarvittava aineisto ja laitteet siirretyksi Helsingistä Mikkeliin. 

Päämaja ei voinut jäädä Helsinkiin turvallisuussyistä. Sen oma turvallisuus olisi ollut vaikeammin hoidettavissa

ja sijainti pääkaupungissa olisi voinut aiheuttaa tuhoisia pommituksia. Rannikkokaupunkeja (esim. Kotkaa) ei pidetty hyvänä sijoituspaikkana lähinnä maihinnousuvaaran vuoksi. Mikkelin ohellaarvioitiin Jyväskylän ja Pieksämäen sopivuus. 

Mikkeli täytti näistä parhaiten tärkeimmät ehdot: 

- sopiva etäisyys rintamalta 

- saavutettavuus Helsingistä 

- rautatie 

- lentokenttä 

- viestiyhteydet 

- toimisto- ja asuintilat 

- kalliosuojat 

Jatkosodan aikana suunniteltiin Päämajan muuttoa Lahdenpohjan kauppalaan Laatokan rannalle ja välirauhan aikana 1940 sijoittumista Virroille, jos Neuvostoliitto hyökkäisi uudelleen  maahamme. Näiden suunnitelmien perusteet osoittautuivat turhiksi, ja Päämaja oli myös jatko sodan ajan Mikkelissä vuoden 1944 loppuun. Myös Lapin sodan ajan sodan johto toimi Mikkelissä 

Riittivätkö tilat? 

Mikkelissä oli tuolloin noin 10 000 asukasta. Päämaja tarvitsi työ- ja asuintilat yli 2000 ihmiselle.  Päämajassa vieraili jatkuvasti myös vieraita. Käyttöön otettiin kouluja, niin että Mikkelin lapset  joutuivat kouluissa suuriin ryhmiin ja päivä- ja iltavuoroihin. Lähiseudun kartanot ja muut suuret rakennukset tarvittiin niin ikään. Yksityistä asunnoista varattiin huone tai pari asumiseen. 

Jatkosodan aikana Päämajan henkilömäärä oli suurimmillaan noin 2500 henkilöä. Talvisodan pommitukset olivat tuhonneet paljon rakennuksia, joten ahtaus kaupungissa oli yhä pahempi.  Ylempi upseeristo majoittui alkuvuodesta 1941 valmistuneeseen hotelli Kalevaan. Mannerheimin asuinpaikka vaihteli, mutta enimmän ajan hän asui tuomiokirkon vieressä sijait sevassa ns. Graniittitalossa. 

Pommitettiinko Mikkeliä? 

Neuvostoliitto aloitti talvisodan pommittamalla marraskuun viimeisen päivän aamuna ensin Vii puria ja sitten Helsinkiä. Terroripommitukset olivat olleet aiemmissa sodissa harvinaisia, vaikka  ensimmäisessä maailmansodassa ja Espanjan sisällissodassa olikin joitakin pommeja pudotettu.  Talvisodassa Suomen siviiliväestön pommittamisesta tuli käytetty sodankäynnin muoto. 

Mikkeli pommitettiin ensimmäisen kerran loppiaisena 1940. Tiiviisti rakennetussa puutalokau pungissa tuhot olivat suuria. Kaupungin 939:stä rakennuksesta tuhoutui tai vaurioitui pahasti  131. Jatkosodassa Mikkeli säästyi pommituksilta. 

Mikä oli ylipäällikön juna? 

VR antoi ylipäällikön käyttöön junan. Sen ”salonkivaunu” on museoitu Mikkelin asemalle. Junaan  kuului lisäksi muun muassa ravintola/päivävaunu, 2 makuuvaunua, ilmatorjuntavaunu ja auto vaunu. Mannerheim matkusti junallaan 80 000 kilometriä. Sen ajan maanteiden kunto huomioon ottaen juna oli käytännöllinen matkustustapa. Junassa saattoi työskennellä, yöpyä, ruokailla ja pitää kokouksia. Vietettiin siinä historiaan jääneet syntymäpäivätkin 4.6.1942. 

Selvä puute junan varustuksissa oli viestiyhteydet. Asemilla yleensä odottikin asemaupseeri viestinippu tai kiireinen soittopyyntö kädessään. 

VR:n puolelta oli junan päälliköksi annettu reservin kapteeni Birger Hagfors, joka piti kaikista matkoista erittäin tarkkaa kirjaa. Hän merkitsi kuinka monta akselia (vaunua) junassa kulloinkin oli, keitä junassa oli, junan aikataulun ja lopulta myös matkan hinnan laskutettavaksi puolustus voimilta. Maksettiinko Hagforsin lähettämiä laskuja koskaan on jäänyt epäselväksi, mutta hänen  muistiinpanojensa avulla matkoista on onnistuttu kirjoittamaan mielenkiintoinen kirja. 

Päämajan aika näkyy Mikkelissä 

Ylipäällikön työhuone on säilytetty. Salonkivaunu on sijoitettu rautatieaseman tuntumaan. Jalkaväkimuseo vanhalla kasarmialueella kertoo taistelemisesta, Päämajamuseo sodan johtamisesta ja Muisti sodan kokemisesta. Mannerheim marssii Kalervo Kallion ikuistamana torin laidalla. Mikkelin klubin perinnesali on lähes sellaisenaan Mannerheimin ajassa. Klubista kerron  tarkemmin paikan päällä niin kuin muutenkin mielelläni jatkan keskustelua näistä aiheista. Tervetuloa päämajakaupunkiin! 

Ilkka Juva 

Sukuhaara 2b 

Sodan ja rauhan keskus

Muisti Oy:n hallituksen puheenjohtaja