EKENBERG SUKUSEURA‎ > ‎Valokuvia‎ > ‎

Taloista

Sukuumme liittyviä rakennuksia.
 
Lapilan saaren ehdoton helmi on 1763 valmistunut Lapilan kartano, jolla on vuosikymmenien aikana ollut kymmeniä omistajia.
Rokokoo-ajan arkkitehtuuria edustavan kartanon rakennutti aikanaan hovioikeudenneuvos L.A. Ekenberg Turun silloisen kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröderin piirustusten mukaan. Hänen piirtämiään ovat myös Fagervikin ja Teijon ruukinkartanot sekä Rauman raatihuone.
Lapilan kartanossa on asuinpinta-alaa noin 500 neliötä.
1500-luvulla saarella on ollut säteritila.
Seuraavalla vuosisadalla isännöivät Svärd- ja Starc-suvut. L.A. Ekenberg osti tilan 1758.
 
 
 
 
 
Kuningatar Kristina lahjoitti Auvaisbergin kartanon Kaarinasta vuonna 1647 Petrus Laurentii Vigelius-Ekenbergille.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuva otettu Karunan kartanosta ajalta 1920-24, jolloin Juho Fredrik (Kylén) Piipanoja sen omisti. 1500-luvulla rakennettu kartano on kuulunut mm. Horn- ja Fleming suvuille
 
 
 
 
 
 
 
Haijaisten Ylitalo, Naantali Luonnonmaa

Anders Leander Flamén omisti Haijaisten Ylitalon ratsutilan 1868- 1891. Hänen poikansa,Frans Leander (Flamén)                                                                                                                                         Sinervä omisti
                                                                                                                                 Ylitalon vuoteen 1893.

 

 
 
Knuutti ja Mulli, Raisio

Johan Anders Flamén myi Knuutin tilan v.1900 sisarelleen Elinalle (Flamén) ja tämän puolisolle Emil Klangille.
 
 

 

 
 
 
 
 
 
                                 Vanha Knuutti, Raisio
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Krookila,Raisio

Johan Anders (Flamén) Suojanen
osti 1934 Krookilan pakkohuutokaupassa Anna ja Kaarle Helsteniltä(Nimen muutoksen jälkeen Helsko).Krookilan viimeiset omistajat, Toivo ja Elma Suojanen, myivät tilan Raision kauppalalle 1965.
Päärakennus on rakennettu kolmessa vaiheessa; kaksi kamarilla varustettua tupaa on yhdistetty toisiinsa siirtämällä pihalta hirsinen rakennus näiden väliin kellarin päälle ja lisäämällä laudasta rakennettu kuisti. Näin syntyi maaseudulle tyypillinen parituparakennus, eli tupa, kamari ja sali -yhdistelmä.
Pihapiiriin on alkujaan kuulunut päärakennus, kellari, syytinkitupa kaksois-aitalla, luhti, talli, navetta, aitta, tuulimylly ja traktorivaja sekä yhdistetty puu- ja kärryvaja.
Vanhimmat osat ovat peräisin 1800-luvulta, mahdollisesti jopa 1700-luvulta.
Krookilan maat käsittivät 1900-luvulla 58 hehtaaria. Tästä alasta peltoa oli 26 hehtaaria. Tällä vuosisadalla Krookila oli maanviljelys- ja karjataloustila.   
  
    Krookilan tupaa eri suunnilta  
                                 
                                                                                         

                                                    
                                                                                                                         Krookilan navetta
     
Krookilan pihapiiriä 1963
 

                     
 
 
 
                        
                               




 

Ladvo,
Naantali ja Mäkelän perhettä 1940-luvulla 
 
Johan Fredrik Kylén on rakennuttanut nykyisen talon 1874.
Johan Fredrikin ja Fredrika Wilhelmiina Iisakintytär (Suopas s. 1848)  Kylénin poika Juho Fredrik (Kylén) Piipanoja (s. 1870) osti talon perinnönjaossa 12.02.1892 äidiltään ja siskoltaan ja myi sen 19.09 1892 pois suvulta.

Juho Fredrikin sisko Vilhelmiina Alexandra Kylén (s. 11.9 1873) ja miehensä Karl Johan (Ahteentaka) Mäkelä (s. 20.9 1873) ostivat Ladvon takaisin suvulle 19.07.1898. He tekivät Ladvosta jälleen talonpoikaistalon, liittäen siihen myös Löytänen talot 1905.
K.J  Mäkelän ja Vilhemiina Alexandran pojat Erkki Kustaa Mäkelä (s. 6.6 1900) ja Paavo Bernhard Mäkelä (s.19.4 1898) myivät Ladvon vuonna 1966 Toivo ja Elma Suojaselle.
1991 sukupolvenvaihdoksessa tila siirtyi Juhani Suojaselle.