Blogi

Tekijöiden esittely, osa 7: Jessi Palovaara, tanssiosuuksien koreografia

lähettänyt Maarit Rintala 14.3.2016 klo 13.21

Jessi valmistui viime vuonna ammattitanssijaksi Tampereen konservatoriosta. Aikaisempia suurien produktioiden koreografioita ovat olleet syksyllä 2014 musiikin opiskelijoiden Händel-oopperateos sekä kesällä 2015 Toijalan kesäteatterin Seitsemän veljestä.

Waterloon tanssiosuuksien koreografiat ovat syntyneet käsikirjoituksen rakenteen pohjalta. Työryhmän hyvä ja innostava ilmapiiri sekä aina yhtä liikuttava Abban musiikki ovat edesauttaneet luovan ryhmähengen syntymistä. Improvisointi ja yhteinen ideointi on tehnyt Waterloosta antoisan ja mielenkiintoisen produktion.



Henkilöiden esittelyä. Osa 6.

lähettänyt Maarit Rintala 4.3.2016 klo 0.24

Henkilöiden esittelyissä (osa 6) lähemmässä tarkastelussa anoppi ja lähipiiri:
Vasemmalla Ritva-Sisko "Ritvis", 57 v. Myynnin ja markkinointiviestinnän aikuiskouluttaja. Eronnut kahdesti. Molemmat exät muuttaneet ulkomaille eron jälkeen. Ritvis ryhdistäytyi joitakin vuosia sitten, alkoi treenata crossfitiä ja tapasi harrastuksen parissa itseään huomattavasti nuoremman Samin, josta tuli treenikaveri, ystävä ja rakastettu, ja jonka kanssa Ritvis on nyt menossa naimisiin.
Oikealla
Janica, 30 v. Ritviksen tytär. Asuu Yhdysvalloissa. Janica jaksaa yhä toivoa menestystä tulevista osavaltion bikinifitness-karsinnoista. Melkein valmis merkonomi. Opinnot jäivät, kun Janica löysi skyperakkauden, jonka perässä hän muutti jenkkeihin kahdeksan vuotta sitten.
Keskellä ylhäällä
Johanna, 35 v. Ritviksen miniä, jota anoppi pyytää kaasokseen. Kotiäiti, neljä lasta. Mies on paljon töissä ja omissa menoissaan, joten Johanna huolehtii perheestä paljolti yksin - tosin anoppi _auttaa_.
Keskellä alhaalla
Anna, 37 v. Se Parempi Miniä. Viron taideakatemiasta valmistunut galleristi ja sisustusbloggaaja. Kolme lasta. Muuttanut isoine perintöineen Ritviksen pojan perässä Suomeen.


Henkilöiden esittelyä. Osa 5.

lähettänyt Maarit Rintala 4.3.2016 klo 0.21   [ 4.3.2016 klo 0.25 päivitetty ]

Ylhäällä vasemmalla: Pirkko, "Jumppa-Pike" 30 v. Moniosaaja: Personal Trainer, stylisti, lifecoach ja PartyLite-konsultti. Yrittäjä, toiminimi PeTra StyLico Paliko.
Oikealla: Heli, 57 v. Ritvis-anopin pitkäaikainen ystävä. Psykologi. Elää varakasta elämää miehensä kanssa. Yksi aikuinen lapsi.
Alhaalla vasemmalla: Sanna, 42 v. Aikuiskoulutussuunnittelija, Ritviksen lähin työkaveri. Perheetön.
Oikealla: Aino, 32 v. Johanna-miniän hyvä ystävä. Siwan kassa. Perheetön.


Henkilöiden esittelyt jatkuvat...

lähettänyt Maarit Rintala 10.2.2016 klo 12.55   [ 10.2.2016 klo 13.10 päivitetty ]

Ylhäällä vasemmalla Rauha, 90 v. Ritvis-anopin isoäiti. Harras kirkkokuorolainen, jonka valtavaa uteliaisuutta rajoittaa vain erittäin huono kuulo ja lähes kadonnut näkökyky.
Ylhäällä oikealla Sirkka, 59 v. Ritviksen isosisko. Terveyskeskuksen vastaanottovirkailija. Harrastaa sairaskertomuksien lukemista.
Alhaalla vasemmalla Ulla, 54 v. Ritviksen serkku. Eläkkeellä oleva rekkakuski, joka ajaa sairaseläkepäivien ratoksi invataksia ja koulukyytiä. Kuljettaa yhdessä Sirkan kanssa aktiivisesti Rauha-mummua mukanaan.
Alhaalla oikealla Salli, 57 v. Ritviksen tuleva anoppi. Varhain eläköitynyt kodinhoitaja. Sallikaa hänen nauraa!


Mitä tapahtuu, kun perinteisen naiskuorolaulun rajoja rikkova kuoro haluaa laulaa Abbaa?

lähettänyt Maarit Rintala 10.2.2016 klo 12.48

Waterloon tekijöiden esittely osa 2:

Kuoronjohtaja Pirjo Kotkaniemi

Perustaessani Sorjaa vuonna 2010 oli ajatuksenani koota 10 - 15 naisen lauluryhmä. Koelaulut vetivät kuitenkin hyviä laulajia puoleensa, ja pian koossa oli noin 40 naista, jotka olivat valmiita sitoutumaan ja ottamaan haasteita kohti moniulotteista kuoroilmaisua. Harjoittelemme kerran viikossa ja panostamme säännölliseen äänenhuoltoon laulunopettajan johdolla. Lisäksi on viikonloppuharjoituksia: Waterloon kaltainen iso projekti vaatii joka kuukausi koko viikonlopun kestävät harjoitukset.

 Haluamme laulaa monipuolista naiskuoro-ohjelmistoa emmekä aio profiloitua pelkästään tiettyyn tyylilajiin. Olen kuitenkin huomannut, että kevyemmällekin – joskaan ei helpommalle – kuoromusiikille on tilauksensa, ja siksi Abban musiikkia on nyt työn alla. Emme tingi musiikillisista tavoitteista, mutta haluamme elävöittää ilmaisuamme myös draaman ja liikkeen keinoin. Jo aiemmissa projekteissamme olemme saaneet tehdä yhteistyötä ammattinäyttelijöiden ja -ohjaajien kanssa. Waterloossa yhdistämme laulua ja tanssikoreografiaa ammattitanssijan ohjauksessa. Kuorolla on esityksessä keskeinen rooli, ja osa kuorolaisista nähdään näyttämöllä myös puheroolissa.

Esityksessä kuullaan Abban tunnetuimpia kappaleita neljästä ammattilaisesta koostuvan bändin säestämänä. Osa kappaleista lauletaan a cappella, ja mukana on varta vasten Sorjalle tehtyjä tilaussovituksia.

Hyvää joulua kaikille Sorjan ystäville!

(Kuva Taina Renkola)


Pop-Abbahtava naiseustrilogian päätösosa anopeista, rakkaudella

lähettänyt Maarit Rintala 10.2.2016 klo 12.42

Ohjaaja Laura Kivimäki:

Sometimes it's hard to be a woman.. But because we are Superwoman, we can can can! And now, we are finally facing our Waterloo!

 Tämä on Feminan naiseustrilogian päätösosa. Käsitelty on jo perheen perustaminen ja ruuhkavuodet, nyt olemme käyneet kiinni sukupolvien ketjuun, naisiin miesten elämässä. Yhteisymmärrykseen ja -ymmärtämättömyyteen, kaikella rakkaudella ja erityisesti huumorilla.

Tule katsomaan, jos uskallat!

FeminaTeatteri on syntynyt vuonna 2003 tarpeesta omalle teatteriryhmälle. Silloin olimme nuoria ja innokkaita, nyt innokkaita!

Esitysten teemat ovat kasvaneet yhdessä ryhmän kanssa, jäseniä on jäänyt pois ja tullut lisää. Mutta tässäkin esityksessä on mukana yksi näyttelijä, joka on ollut alusta asti mukana ryhmässä!

Itse olen ohjannut ja kirjoittanut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki Feminan esitykset. Suurin osa käsikirjoituksista on valmistunut ryhmälähtöisesti, ryhmän ajatuksista, ideoista ja toiveista. Niin myös tämä Waterloo. Tekemisen lähtökohta on Feminassa aina ollut se, että hauskaa pitää olla, laadusta kuitenkaan tinkimättä. Olen taas kerran saanut ohjattavaksi upean ryhmän täynnä mitä erilaisempia ja hauskempia naisia - jotkut kutsuvat tätä työksi..?


Les Belles-Mères, Part III: Waterloo

lähettänyt Maarit Rintala 10.2.2016 klo 12.39

Ohjaus ja käsikirjoitus Laura Kivimäki
Kuoron johto Pirjo Kotkaniemi

Sorjan ja FeminaTeatterin yhteisesitys pureutuu anoppien ja miniöiden suhteisiin – kumpikin yhtä parjattuja, kumpikin yhtä tärkeitä naishahmoja elämässä. Vahvojen roolihahmojen värittämässä tarinassa anoppi on menossa naimisiin ja pyytää miniää kaasokseen. Henkilöiden välisten suhteiden ympärille rakentuu tarina, josta katsoja voi löytää yhteyksiä omaan lähipiiriinsä – tai tunnistaa itsensä.

Sorja on koetellut kuoroilmaisun rajoja aiemminkin, ja Abban tunnetuimpien kappaleiden esittäminen yhteistyössä teatteriryhmän kanssa osoittaa kuoron halua kehittää ilmaisuaan yhä moniulotteisemmaksi. Esityksessä kuullaan kymmenkunta suurinta Abba-hittiä, mm. kuorolle varta vasten tehdyt a cappella -sovitukset.

Tanssiosuuksien koreografian on tehnyt tanssija Jessi Palovaara, ja säestyksestä vastaa nelimiehinen ammattiorkesteri.

FeminaTeatteri ja Sorja ovat molemmat Seinäjoen kansalaisopiston ryhmiä. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun opiston eri esittävän taiteen ryhmät tekevät ison yhteistuotannon. Enimmillään Seinäjoki-salin lavalla nähdään 50 naista.

Sorjia catwalkilla!

lähettänyt Maarit Rintala 10.2.2016 klo 12.32

Sattuipa niin, että paikallinen hiussalonki KataLook juhli 20-vuotista taivaltaan ja päätti pyytää Sorjasta neljää aikuista naista hiusmalliksi heidän juhlanäytökseensä. Uskaltaako kampaajalle antaa vapaat kädet? Kurkistaako peilistä pinkkiin siilitukkaan ajettu opettaja tai irokeesissä irvistelevä kirjastonhoitaja.

 No, kyllähän riveistä rohkeutta löytyy ja niin neljä Sorjaa päätti ottaa haasteen vastaan.

Niin sanotut catwalk-treenit olivat näille Sorjille uutta, mutta samalla tuttua; kuuluuhan Sorjankin tyyliin erilainen liikkuminen ja koreografiat. Tällä kertaa ei kuitenkaan tarvinnut keskittyä laulamiseen, vaan lähinnä siihen, että käännökset tapahtuvat oikeaan aikaan ja lavalla liikutaan yhdenmukaisesti. Taustamusiikista juhlanäytöksen osuudessamme vastasi upea haitarimuusikko Jonna Pirttijoki kappaleella Tuo tumma nainen. Jännitys ennen kampausaikoja oli selvästi aistittavissa, sillä yhtä hirvitti hiusten värjääminen ja toista pituudesta karsiminen. Lopputulokset olivat kuitenkin todella tyylikkäitä ja kampauksia oli ilo kantaa niin juhlanäytöksessä kuin jatkoillakin. Mustavalkoiset asukokonaisuudet tulivat Pukumiehen puolesta.

Tunnelma takahuoneessa ennen näytöstä oli ammattimainen, mutta iloisen rempseä. KataLookin henkilökunta huolehti meikkien kunnosta ja tsemppejä jaettiin hyvässä hengessä. Niin sanotut "oikeat mallit" olivat upeita ja olipa joukossa yksi Miss Suomi 2015 -ehdokaskin. Kokemus oli ainutlaatuinen ja toi myös apua Sorja-lavoille. Näytöksen ansiosta opimme jälleen näkemään itsemme uusin silmin, mikä onkin tärkeää, kun Sorjassa tulkitsemme ja sisäistämme uusia kappaleita. Päivän aikana saimme myös uusia kontakteja ja vaikutteita tulevaisuuden varalle.

Muodonmuutoksen kokeneet Miss Kennedy, uutisankkuri, mummu ja teini kiittävät mieleenpainuneesta kokemuksesta Hiussalonki KataLookia ja toivottavat onnea tulevillekin vuosille koko Sorja-köörin puolesta!

Arvaa kuka on kuka!


Sorja-terapiaa pikkuisille

lähettänyt Anne-Kaisa Alatalo 12.3.2015 klo 11.39   [ 12.3.2015 klo 13.37 päivitetty ]


Idea lähti heti lapasesta, kun sen Sorja-siskoille kerroin. Toteutukseen ei ollut pitkä matka, eikä matkakaan Sorjan kanssa vaikea. Sorja on tehnyt monenlaista hyväntekeväisyyttä laulamisen ohella, ja kuorolaisten auttamishalun innoittamana ehdotin, että tekisimme vauvansukkia Seinäjoen sairaalan synnyttäneiden osastolle pienten vauvojen jalkoja lämmittämään. Muuta ei tarvittu. Puikot kilisivät heti monen kuorolaisen kodissa, ja kun ensimmäinen sovittu sukkakeräyspäivä koitti, harkkoihin tuotiin paljon ihania sukkia vauvoille vietäväksi. Sukat lämmittävät jo monen vauvan pieniä varpaita, ja lisää sukkia on tulossa. 

Tunteiden välittäminen laulamalla on meille kuorolaisille rakas harrastus. Nyt saimme välittää villanlämpöiset tunteemme myös käsiemme kautta.

On pienellä vauvalla pienet kädet, 
mutta minulla hyvin suuret. 
Niillä minä hoidan retiisit 
ja ruusut ja punajuuret.

Ja näinkin oon ajatellut: 
Kun teen työtä,
teen vaan uutterasti. 
Niin sormenpäistäni tähtiä lentää 
maailman ääriin asti. 
      - Ote Kaarina Helakisan runosta


Minna



1-10 of 14

Comments