Ruokakulttuuri

Somalian ruokakulttuuri vaihtelee seuduittain, ja siihen kuuluu monenlaisia ruokia. Kaikkea kuitenkin yhdistää halal. Siksi siihen ei kuulu sianliha, alkoholi eivätkä veriruoat. Ateria syödään somaliassa klo 21:n aikaan. Paaston eli Ramadanin aikana se nautitaan usein tarawih-rukousten jälkeen, jopa 23:n tienoilla [1].



Kookosleivokset kuuluu paaston jälkeiseen Id-juhlaan (taustana Somalian sinivalkolippu).

Kookosleivokset kuuluu paaston jälkeiseen Id-juhlaan (taustana Somalian sinivalkolippu).
Tuoreet vihannekset, liha ja maito kuuluvat Somalian ruokakulttuuriin.

Tuoreet vihannekset, liha ja maito kuuluvat Somalian ruokakulttuuriin.
Maissipelto Jamaame.

Maissipelto Jamaame.
Aloesta saadaan rohtoja ja luonnonkosmetiikkaa

Aloesta saadaan rohtoja ja luonnonkosmetiikkaa
Somaliassa naiset rakentavat perheen talon

Somaliassa naiset rakentavat perheen talon
Koululaiset pakolaisleirillä. Sota ja nälkä ajaa lapset pois kotimaastaan.

Koululaiset pakolaisleirillä. Sota ja nälkä ajaa lapset pois kotimaastaan.




Keittotaito kulkee äidiltä tyttärelle

Somalialainen keittotaito kulkee suvussa äidiltä tyttärelle. Se opitaan käytännössä työskentelemällä yhdessä suvun naisten kanssa. Naiset vastaavat ruoanlaitosta kotona, mutta ravintoloissa kokkeina on usein myös miehet. Keittotaito on kulkenut suullisena perinteenä.kuten maan kaikki kulttuuri. Perinteisesti raaka-aineiden määriä tai ruoan valmistusaikaa ei suullisessa perinteessä ollut, on tehty niin kuin parasta tulee. Vaikka monet suomalaiset uskovat jo tuntevansa somalialaiset, somalialaista ruokaa tunnetaan vielä huonosti. Maahanmuuttajat ovat tuoneet mukanaan monia uusia herkkuja Suomeen. Nyt on suomalaistenkin aika tutustua Somalian keittiön antimiin.

Paasto

Olennainen osa ruokakulttuuria liittyy somalialaisten suurimpaan juhlaan - paastoon Saum. Monet juhlaruoat on tehty paastoa ja paaston jälkeistä Id-juhlaa varten. Somalit uskovat, että paastoaminen on muutakin kuin kieltäytymistä ruoasta ja juomasta. Se tarkoittaa myös pidättäytymistä valheellisista sanoista ja teoista, sopimattomista puheista, riitelystä ja tappelusta. Paasto siis auttaa kehittämään hyvää käytöstä. Paasto opettaa myös veljeyden ja solidaarisuuden tunteen, kun paastoaja kokee, miltä hänen nälässä ja puutteessa elävästä veljestä tuntuu. Se auttaa muistamaan mitä nälkä merkitsee ja kehittää näin myös empatiaa. Paastolla on erityinen merkitys kun Afrikan sarven ruokakriisit uhkaa muuttua nälänhädäksi.

Somalialainen keittokirja

Somaliassa on julkaistu vain yksi keittokirja länsimaiselle yleisölle, rouva Asha Mohammed Guledin "A Cookery of Somalistyle", Mogadishu 1978, 114 sivua. Somalialainen lääkäri Mulki Mölsä on tehnyt Somalialaisen keittokirjan. Keittokirjan esipuheessa Ilkka Taipale kuvailee somalialaisen ruokakulttuurin merkitystä: Tässä kirjassa hän kertoo kaipaavansa aikaa ruoan nauttimiselle, jota pikaruokakulttuurissa ei ihmiselle jätetä. Mulkin elämäntyönä on lähentää kansojamme ja somalialaisten lukuisia klaaneja toisiinsa niin, että kulttuurimme rikastuu. Uskon, että tämä kirja käännetään myös eri kielille maissa, jonne Somalialaisten exodus on heidät vienyt. Oheisessa artikkelissa on kirjailijan luvalla käytetty hänen tekstejään.

Perinneruoka

Somaliassa tarkoitettiin perinneruoilla ruokakulttuuria ennen 1960-lukua, jolloin oli tapana itse tehdä kaikki ruoka-ainekset. Tämä kirja sisältää reseptejä, jotka minun sukupolveni on oppinut äideiltään. Keittotaito on siirtynyt käytännön myötä äidin apulaisille ? tyttärille. Keittokirjoja ei Somaliassa ole tarvittu. Ruokakulttuuri muuttuu ajan ja paikan mukaan. Esimerkiksi canjeero, sabaajat, joihin alunperin käytettiin sorgamia ja maissia, Suomessa voidaan korvata paikallisilla jauhoilla, kuten ruisjauhoilla. Reseptejä voi kukin soveltaa ja aineita vaihtaa omien tarpeittensa, mieltymystensä, aineiden saatavuuden sekä terveystekijät huomioon ottaen.

Somalialainen keittiö

Somaliassa sähköhellat ovat harvinaisia. Siellä ruoka kypsennetään usein puuhiilillä keittäen, paistaen, hauduttaen maassa tai grillaten. Valitettavasti somalialaiseen ruokailuun kuuluu myös tabuja: Pohjois-Somaliassa kalan syönti on vähäistä, vaikka maata ympäröi Afrikan toiseksipisin rannikko. Meren antimet ovatkin vain muutamien rannikkokaupunkien ja ulkomaalaisten kalastuslaivojen herkkuja. Sikaa ei Somaliassa syödä uskonnollisista syistä.

Ruokahetki somalialaiseen tapaan

Kaipaan edelleen somalialaista tunnelmaa johon ruoanvalmistus ja syöminen liittyy, kuten rauhallista ruokailuhetkeä ja päivätorkkuja länsimaisen 20 minuutin työmaaruokailun sijasta. kuvailee Mulki. Vaikka monet suomalaiset uskovat jo tuntevansa somalialaiset, somalialaista ruokaa tunnetaan vielä huonosti. Maahanmuuttajat ovat tuoneet mukanaan uusia herkkuja Suomeen. Samalla he ovat löytäneet myös suomalaiset ruoat, ruoka-ainekset ja teknologian, sekä adoptoineet ne omaan ruokakulttuuriinsa. Paimentolaisten nuotiotulet ovat vaihtuneet täällä sähköhelloihin ja valurauta pannut teflon pannuihin. Perunan ja suomalaisen kahvin käyttö on lisääntynyt ja ne korvaavat perinteistä riisiä ja teetä. Tutustuminen uusiin kulttuureihin käy vaivattomasti herkutellen, tutustumalla vieraan keittiön antimiin. Tätä keittokirjaa ovat suomalaiset ystäväni toivoneet ja rohkaisseet minua tekemään. Toivon monia herkkuhetkiä lukijoille. Ymmärtämys toisemme kulttuureista kasvaa ruokahetkien kautta.

Naisen asema somalikulttuurissa

Perinteisesti naisten asema paimentolaiskulttuurissa on ollut melko vahva. Naisen tehtäviä on ollut ruuan laiton lisäksi mm. majan rakennus sillä aikaa kun miehet ovat paimentaneet, ruokkineet ja lypsäneet karjaa ja kameleita. Mies on somaliyhteisössä suvun pää, mutta menestyvän miehen takana on aina neuvokas vaimo, kuten somalialainen sanonta asian ilmaisee. Usein leskivaimosta tulee suvun todellinen johtaja miehensä kuoltua. Naisten asema oli Barren aikana parempi kuin nykyään. Hänen aikanaan perustettiin mm. Somalian naisjärjestö, joka aktiivisesti toimi naisten tasa-arvon puolesta. Maassa toteutettiin mm. uusi perintölaki, joka takasi naiselle aikaisempaa paremman perintöoikeuden. Somalialaiset naiset saivat mahdollisuuden avioeroon esimerkiksi siinä tapauksessa, että aviomies ottaa toisen vaimon. Aiemmin se ei kelvannut syyksi, siitä huolimatta vaikka mies ei pystynyt elättämään useampia vaimoja.

Somalian naisten asema on huonontunut niin heidän kotimaassaan kuin pakolaisuudessa ulkomailla. Nykyajan sota koskettaa kaikkein pahimmin siviiliväestöä. Sisällissota on tuhonnut peruselintarvikkeiden tuotannon ja terveydenhuollon palvelut. Neuvolatoiminnan ja synnytyssairaaloiden tuhoutuminen koskee kaikkein pahimmin äitejä ja lapsia. He kärsivät myös ravinnon puutteesta. Nälän heikentäminä he ovat alttiita kulkutaudeille.

Vanhukset siirtävät ruokakulttuuria

Somalialaiset hoitavat lapsensa ja vanhuksensa mieluimmin kotonaan, kun suomalaiset panevat heidät laitoksiin. Suomalaisissa ydinperheissä ei riitä voimia vanhusten hoitoon. Somalialainen suurperhe on samalla sekä sosiaaliturva että inhimillinen vaihtoehto niin lasten kuin vanhusten turvaan. Somalialaisille hyvinvointi ei ole niinkään aineellista, kuin sosiaalista, rikasta perhe-elämää. Suurperheessä vanhukset säilyttävät tarkoituksensa "viisauden lähteinä", asiantuntijoina ja neuvonantajina kuolemaansa asti. Vanhuksien mukana myös somalialaisten keittotaito on siirtynyt Suomeen.


Vanhuksia arvostava kulttuuri

On parempi arvostaa vanhuksia elävinä, kun kantaa kukkia heidän haudalleen sitten kun heitä ei enää ole. Monet somalialaiset ovat kouluttautuneet sosiaali- ja hoitoalan ammatteihin ja pitävät jo huolta vanhuksistamme ja lapsistamme. Vanhempi väki haaveilee vielä paluusta takaisin Somaliaan, mutta nuoriso on jo löytämässä oman paikkansa täällä kylmässä pohjolassa. Nuorison ja erityisesti naisten on löydettävä oma paikkansa tässä uudessa yhteiskunnassa. On tärkeää, jotta näille pojille ja tyttärille voitaisiin tarjota koulutusta ja tasa-arvoinen paikka yhteiskunnassamme. Jotkut heistä saattavat valita paluun Somaliaan rakentamaan entistä kotimaataan, mutta useimmat heistä jäävät rikastuttamaan tämän uuden kotimaansa kulttuuria [2]

Viitteet

  1. Somalis, the history and culture
  2. Mulki Elmi Mölsä (2001) Somalialainen keittokirja/Buugga cuntokaris Soomaaliyeed (2001) Rauhankirjat, Helsinki. ISBN 951-98724-2-6

Aiheesta muualla



 GNU FDL (Free Documentation License).
© Mulki Mölsä. Keittokirjaan perustuva artikkeli on julkaistu myös suomalaisessa Wikipediassa.
           
Comments