1990 -luku

 
  • miehet II- ja III -divisioonassa

  • naisilla kaksi joukkuetta II -divisioonassa 1993

  • naiset 1. divisioonakarsinnoissa 1990, 1994 ja 1995, ei nousua

  • miesten nousu suomi -sarjaan 1992, mikä muuttui II-divisioonaksi

  • miehet 1. divisioonakarsinnoissa 1994, ei nousua

  • osallistuminen Suomen Cupiin sekä miehissä että naisissa

  • sekä miesten että naisten menestys nousi huippuunsa 1990 -luvun puolivälissä, molemmilla paljon vieraspelaajia, mutta joiden pelaaminen EsaBissa jäi lyhytaikaiseksi, jonka jälkeen molempien edustusjoukkueet jäivät omien junioripelaajien varaan 

  • oma Fontanella -katukoristurnaus kolmena vuonna peräkkäin

  • alle 21 -vuotiaiden miesten maaottelu Suomi – Ruotsi 1994

  • useita Itä-Suomen aluemestaruuksia. Taso nousi huomattavasti, kun alueeseen kuuluivat Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjala (mm. Joensuun Kataja) ja Etelä-Savo (mm. Savonlinnan Basket ja Heinäveden Hyrske)

  • useita poikia ja tyttöjä Itä-Suomen aluejoukkeeseen

  • 14-15 -vuotiaiden poikien epävirallinen maaottelu Suomi-Venäjä 1995

  • minien kultapossuturnauksen järjestäminen

  • B-tyttöjen SM -alkusarjan järjestäminen

  • osallistuminen Junior Basket Tournamentiin vuosittain useilla joukkueilla

  • osallistuminen Nokia -turnaukseen

  • osallistuminen Loranga Cupiin Ruotsin Nörrköpingissä

  • Koripalloliiton myöntämä Sinetti -seuran arvo EsaBille 1994

  • Suomen yläasteiden lopputurnauksen järjestäminen

  • Ostravan tyttöjen ensimmäinen vierailu Siilinjärvellä 1991, sitten kaksi vastavierailua

  • Petroskoin koripallokoulun C-poikien vierailu Siilinjärvellä 1991, vastavierailu 1993

  • A-tyttöjen 1.divisioonan mestaruus 1996

  • Itä-Suomen aluemestaruudet:

                - A-pojat 1994-95

                - C -tytöt 1994-95

               - Minitytöt 1994-95

               - C -pojat 1995-96

               - B-tytöt 1995-96

               - A-tytöt 1996-97

               - B -tytöt 1996-97
 
  • 1990 -luvun puolivälissä EsaBin sekä miesten että naisten joukkueiden menestys saavutti huippunsa molempien kolkutellessa I-divisioonan portteja. Nousu jäi toteutumatta, koska kummallakaan ei ollut riittävää, pitkäjänteistä valmennusta. Lisäksi kummallakin oli puolet vain tilapäisiä vahvistuksia. Kehityksen seuraava askel olisi ollut ammattimaiseen toimintaan siirtyminen, joka taas olisi tarkoittanut pelaajavahvistusten hankintoja, rahallisia korvauksia pelaajille ja päätoimisten valmentajien palkkaamista. Rahoitus olisi täytynyt pystyä moninkertaistamaan, mikä puolestaan olisi edellyttänyt mm. henkilön palkkaamista rahoituksen hankintaan. Tähän ei ollut kuitenkaan edellytyksiä. Niinpä rahaa ei ollut käytettävissä valmentajiin eikä pelaajiin eikä liike-elämän tukea voitu lisätä pesäpallon, lentopallon, jääkiekon ja jalkapallon puristuksessa.Toiminta jäi harrastepohjaiseksi juniorikasvatustoiminnaksi saavuttaen kylläkin sellaisena todella korkean tason. Kun miesten nousua ei tapahtunut, osa pelaajista keskittyi opiskeluun, osa joukkueesta siirtyi Kuopioon katsoen siellä olevan paremmat kehittymisen edellytykset. EsaB joutui jatkamaan A- ja B -junioreista muodostetulla joukkueella.  Naisten puolella joukkue hajosi käytännössä kaikkien lähtiessä opiskelemaan osan jatkaessa pelaamista eri paikkakunnilla, osa siirtyi pelaamaan Kuopioon.