Saban kuningatar

seppo.tuominen (ät) gmail.com - http://seppo.tuominen.googlepages.com

Johdanto

Raamatusta on tuttu Saaban kuningattaren vierailu Salomon hovissa (1.Kun. 10:1-13, 2.Aik. 9:1-9). Mistä hän tuli? Häntä on sijoitettu moniin paikkoihin kuten Arabia, Jemen, Etiopia, Somalia. Mutta mistään näistä maista ei tunneta Salomon ajalta rikkaita kulttuureja. Meillä on eräs vinkki juutalaiselta historioitsija Josefukselta, joka eli Jerusalemin tuhon aikoihin ja jälkeen Roomassa, mutta siitä hiukan myöhemmin.

Queen Hatshepsut (courtesy of the Metropolitan Museum of Art)

 

Amalek eli Amut eli Hyksot

Historiasta muistamme, että palatessaan Egyptistä Israel taisteli amalekkilaisia vastaan Siinailla. Amalekilaiset jatkoi tuon taistelun jälkeen Egyptiin ja valloitti sen. Amalek hallitsi silloista maailmaa Saulin aikaan asti eli 430 vuotta. Saul oli Israelin ensimmäinen kuningas. Egyptin historiasta Immanuel Velikovsky osoitti 1940-luvulla, että Egyptin Keskimmäinen Valtakunta tuhoutui suuressa kosmisessa mullistuksessa israelilaisten maasta lähdön aikoihin, samalla kun maahan tuli idästä uusi verinen valloittajakansa, joita faaraon ja armeijansa menettänyt Egypti ei voinut vastustaa. Faarao oli kuollut Punaiseen Mereen armeijoineen ajaessaan takaa paenneita orjiaan (israelilisia). Faaraon johtama Egyptin armeija tuhoutui yrittäessään seurata israelilaisia yli Aqaban lahden nykyisen Nuweiban kohdalta Saudi Arabian puolelle. Egyptiläiset kutsui näitä valloittajia nimellä AMU, ja kreikankielinen maailma kutsui heitä nimellä hyksot – nimi merkitsee ”Kuningas paimenia”. Israel tunsi heidät nimellä amalekilaiset. Hyksot valloittivat Egyptin heti israelilaisten lähdettyä Egyptistä (= 11. vitsaus). Israelilaiset tosin löi heidät sitä ennen Midianissa (nykyinen luoteinen Saudi Arabia) Hoorebin vuoren lähellä (nykyinen Jabal al Lawz). He valloittivat itseasiassa koko silloisen maailman Egyptistä Kaksoisvirran maahan saakka. Historiassa hyksot tunnetaan raakoina, kovina ja verisinä tyranneina. Hyksot hallitsivat n. 430 vuotta silloista Lähi-Itää.

Hyksojen maailmanvallan tuho

Hyksojen varustettu pääkaupunki Auaris (= erämaakaistan kau-punki) sijaitsi Välimeren rannalla Israelin ja Egyptin välissä El Arish-nimisen wadin suulla. Hyksojen egyptiläinen vasalli-faarao Kamose nousi kapinaan hyksoja vastaan ja Egyptin historia kertoo kuinka Kamosea auttoivat ”ulkomaiset” joukot, kun El Aris eli Auaris tuhottiin n. v. 1023/24 eKr. Amalekilaisten kaupungin tuho kerrotaan myös (1. Sam 15-luvussa) Raamatussa. Koko luku kertoo sotaretkestä ja Auariksen tuhosta ja Israelin kuninkaan Saulin ahneuden seurauksista. Saul vangitsi amalekilaisten (= hyksojen) kuninkaan AGAG:in, jonka Samuel tappoi (jae 33). Egyptiläinen teksti kutsuu hyksokuningasta nimellä APOP II (Israelin kielen G-kirjain korvautuu vierasperäisissä nimissä egyptiläisissä teksteissä usein P:llä). Mo- lemmat tekstit kertovat samalla tavalla kuinka ratkaiseva taistelu käytiin kuivuneessa joenuomassa (= wadi)(I. Sam.15:5). Lisäksi molemmat tekstit yhtäläisesti kuvaavat hyvin suurta sotasaalista (paljon kaikenlaista karjaa ym. ym). Egyptiläinen teksti korostaa ”ulkolaisen” armeijan (mainitsematta nimiä) ratkaisevaa osuutta taistelun voitossa. Jäljellejääneet amalekilaiset pakenivat Saruheniin, etelä Israe- liin ja heidät tuhottiin myöhemmin. Mielenkiintoista on panna merkille, että tässä taistelussa egypti- läisten entiset orjat vapauttivat Egyptin usean sadan vuoden orjuudesta. Egyptin valtakunta alkoi vahvistua ja vaurastua yhdessä Israelilaisten kanssa. Israeliin tuli kuningas David ja sitten kuningas Salomo. Egyptin faarao Saulin aikana oli Ahmose. Hyksojen vallasta sai suurimman siunauksen Hyk- sot kaatanut Israel ja se myös rikastui Salomon aikana ilman määrää. Egypti muisti kiitollisena vielä kauan vapauttajaansa. Auarikseen Egyptiläiset sijoittivat v. 720 eKr jälkeen sotavankileirin, jolla oli nimi Rhinocolura tai Rhinocorura (= leikattu nenä). Sotavangeilta leikattiin nimittäin nenät paon es- tämiseksi. Raamatun 200 eKr. painetussa kreikankielisessa versiossa, Septuagintassa Rhinocolura- nimi esiintyy (1. Sam. 15:5) amalekilaisten kaupungin nimenä. Ahmose:n jälkeen Egyptiä hallitsivat Amenhotep I, Thotmes I ja Hatshepsut. Amen-hotep I hallitsi Egyptiä 20 vuotta ja rakensi rajalin- noituksen ja muurin nykyisen Nasser-järven eteläpäähän (= Assuan).


Hatshepsut

Palaamme jälleen Saaban kuningattareen, jonka monet lähteet sijoittavat Jemeniin. Juutalainen kuu- luisa historioitsija Josefus on kuitenkin erimieltä. Hän antaa meille selvän tiedon Saaban kuningatta- ren persoonasta. Josefus sanoo, että Saaban kuningatar oli Egyptin ja Kuusin maan viisas ja  mer- kittävä naisfaarao HATSHEPSUT (Antiquities VIII, 165). Itseasias-sa Josefusta ei uskottu aluksi ol- lenkaan, koska aluksi Hats-hepsutia pidettiin kauan aikaa miehenä. Tutkijat johti muun muassa har- haan Hatshepsutin patsaissa hänellä ollut leuka-parta. Myöhemmin tajuttiin, että parta oli seremoni- aalinen, jota naisfaaraonkin oli pakko pitää (patsaissakin!). Mutta sukupuolesta oli muutakin harmia Hatshepsutille. Vaikka hän oli sijaishallitsija, niin hän otti vähitellen kaikki (tai lähes kaikki) Faaraolle kuuluvat vallan merkit (eli Regaliat). Oli kuitenkin yksi vallan merkki, jota hän ei suostunut käyttä- mään. Tämä oli Faaraolle kuuluva arvonimi ”Suuri Sonni” (tai ”Mahtava Härkä”). Härkä jo sinänsä oli egyptiläisille pyhä eläin. Tässä kohtaa meitä auttaa Hatshepsutia ymmärtämään, kun muistamme, että hän oli hyvin kaunis nainen!

Alue Assuanista etelään tunnettiin muinoin nimellä Kuusin maa. Täällä Kuusin maassa sijaitsi Hats- hepsutin toinen hallituskaupunki Saaba. Tämän Saaban Kuninkaankaupungin johdosta Hatshepsutia Raamatussa kutsutaan Saaban kuningattareksi. Ensimmäinen hallituskaupunki oli Teeba. Muinainen Saaba sijaitsi n. 200 km nykyisen Sudanin pääkaupungista Kharttumista pohjoiseen Niilin itärannalla. Tänä päivänä paikan (raunio alue) nimi on Meroë. Hatshepsut vietti kuumimman vuoden ajan mielel- lään viileämmässä Saabassa. Mistä sitten tuli tuo nimi Meroë? Egyptin valloitti vuonna 525 eKr. Per- sian suurkuningas Kambyses (Antiq. II, 10). Hänellä oli kuvankaunis puoliso (yksi monista) nimeltä Meroë. Mielistelläkseen lempivaimoaan Kambyses vaihtoi Saaban kuninkaankaupungin nimen Meroëksi. Saaban menneestä mahdista saa vielä pienen viitteen katsellessaan rauniokaupungin pyramideja. Me- roën nimi on tunnettu myös siitä, että sinne tuli Libyan sodan jälkeen (faaraoiden aikana) Egyptin ensimmäinen rautasulatto. Egypti sinänsä siirtyi rautakauteen myöhemmin kuin silloinen muu maail- ma.
 
Hatshepsutin isä faarao Thotmes I laajensi Egyptin valtakuntaa ohi Niilin II:n putousten Kuusin maa- han, Nasser-järven etelä-päästä vielä etelään. Seuraava faarao olisi ollut toinen Hatshepsutin veljistä, mutta molemmat olivat kuolleet varhain. Perimysjärjestyksessä seuraavana oli Hatshepsutin velipuoli, ponneton ja sisuton Thotmes II, jolle Hatshepsut naitettiin. Elettiin aikoja yli 1000 vuotta eKr. Thot- mes II kuoli pian muutaman vuoden jälkeen ja Hatshepsut jatkoi sijaishallitsijana, koska Thotmes II:n alemmasta haareminaisesta saama vallanperijä Thotmes III oli vielä alaikäinen. Nuori Thotmes III kas- vatettiin Amon-jumalan temppelissä. Hänestä tuli Amonin ylipappi ja hän otti myöhemmin menestyk- sellä hoitaakseen armeijan ylipäällikön viran. Salomo oli jo nainut faarao Thotmes I:n yhden tyttären haaremiinsa (katso 1. Kun. 3. luku). Myötäjäisiksi faarao antoi Salomolle Geserin kaupungin (1. Kun. 9:16). Näin ollen, kun Hatshepsut lähti "Jumalan Maahan" eli Punttiin (= tutustumaan Salomon hoviin) - lähti hän myös samalla tapaamaan sisartaan (tai ehkä sisarpuoltaan!). Hatshepsutin sisar oli yksi Salomon 700:sta ruhtinaallisesta puolisosta - lisäksi tuli 300 jalkavaimoa.


TEEBA, TOINEN KUNINKAANKAUPUNKI

Teeba Niilin länsirannalla Keski-Egyptissä oli toinen Egyptin kuninkaan kaupunki.  Niilin itärannalla si- jaitsevaan Karnakin temppeliin Hatshepsut pystytti neljä obeliskia, joista 30 m korkean obeliski painoi 320 tonnia. Obeliskien kuljetusta varten Hatshepsut oli rakennuttanut puisen aluksen: pituus 63 m, leveys 23 m, syväys 2 m ja uppouma 1500 tonnia täydessä lastissa. Eli kyllä Hatshepsutin aikana laivanrakennustaito hallittiin. Keski-Egyptiin Beni-Hasaniin hän rakennutti kallioon hakatun temppelin, joka tunnetaan sen kreikankielisellä nimellä Speos Artemidos. Teebaan Hatshepsut rakensi "loista- vimmista loistavimman" Deir el Baharin temppelin. Temppeli oli hautautunut hiekkaan vuosituhansiksi, josta se kaivettiin uudelleen esille. Temppelin hieroglyfeissä hän kertoo matkastaan "Jumalan maahan eli Punttiin". Tarkasteltava aikakausi on kuningas Salomon aikaa n. v. 1000 - 950 e.Kr.

KEBRA NAGAST eli Kuninkaiden kunnia-kirja, Etiopia

Etiopialaisen Kebra Nagast-kirjan tarinan mukaan Saaban Kuningatar oli samalla Etiopian kuningatar. Nykyisen Etiopian ylämaa oli Salomon aikana käytännössä asumatonta. Esimerkiksi nykyisen Etiopian ylämaan vanhin kaupunki Axum on perustettu (n. 300 eKr.) useita satoja vuosia Salomon ajan jäl- keen. Yleensäkin nykyisen Etiopian ylämaa alkoi vasta n. 600 eKr. saada ensimmäisiä asukkaitaan. Kuusin maa sijaitsi jo Salomon aikana Egyptin Assuanista etelään aina nykyisen Sudanin Kharttumin seuduille saakka – vaihdellen hiukan eri aikoina. Kebra Nagast on osa Hatshepsutin tarinaa Jumalan maan eli Puntin juhlista. Se on kirjoitettu kristinuskon syntymisen jälkeen Egyptissä koptin kielellä ja käännetty sittemmin arabian kautta etiopialaiselle kielelle. Kebra Nagast merkitsee Kuningasten Kun- nia. Itse "Etiopia"-sanan esiintyminen Kebra Nagast-kirjassa mm. todistaa kirjan myöhäistä synty- aikaa. Kirjassa kerrotaan Etiopian kuninkaiden periytyvän Saaban kuningattaren ja Salomon liitosta. Kirjan mukaan liitosta syntyneen pojan Menelik I:n kerrotaan salakuljettaneen Liiton Arkin Jerusale- mista. Tämä ei kuitenkaan voi olla Menelik I:n suorittama teko, koska Liiton Arkin katoaminen Jerusa- lemista on tapahtunut kuningas Manassen ajan lopulla n. 655 eKr. eli kauan Salomon ajan jälkeen. Liiton Arkki vietiin Manassen aikana turvaan Jumalan pilkalta. Ja on hyvin mahdollista, että se aluksi vietiin juuri Egyptiin. Assuanin edessä olevassa Elefantinen saaressa, on nimittäin ollut Salomon ajan jälkeen 400-luvun loppuun saakka eKr. juutalainen siirtokunta ja heillä oma temppeli. Kun Persian suurkuningas Kambyses valloitti Egyptin 525 eKr. hän poikkeuksellisesti ei tuhonnut juutalaisten siirtokunnan temppeliä. Kebra Nagast käytti Saaban Kuningattaresta nimeä sekä "Makeda" että "Etio- pian Kuningatar". Thotmes I:n valloituksista lähtien aluetta Niilin II:sta putouksesta etelään kutsuttiin Kuusiksi ja SAABA, Kuninkaankaupunki sijaitsi tällä alueella. Faaraoioiden aikana Kuusiksi (myöhem- min Etiopiaksi) kutsutun alueen pohjoisosa tunnetaan tänäpäivänä Sudanina. Huomattava on, että Faaraotar Hatshepsutin yksi kuninkaallinen nimi oli "Makere", joka muistuttaa paljon em. etiopian kielistä kunnianimeä "Makeda". Hatshepsutin roolin Raamatun Saaban kuningattarena vahvisti ajalli- sesti ja historiallisesti myös seuraavat asiat:

    1. Hatshepsut kertoo rakentamansa "loistavista loistavin" Deir el Baharin terassitemppelin seinä- hieroglyfeissä elämänsä suurtyöstä vierailus¬taan Jumalan maassa ja Puntissa sanoin ja kuvin.
    2. Hatshepsutin seuraaja faarao Thotmes III ryösti Jerusalemin temppelin ja kertoo elämänsä tästä suurtyöstä Karnakin temppelin hieroglyyfeissä sanoin ja kuvin.
    3. Josefuksen em. todistus.
    4. Egyptin ”virallisen” kronologian useat pulmat, jossa esim. Salomon aika eroaa Hatshepsutin (n. 1470 eKr.) ajasta n. 500 vuotta. Kuitenkin esim arkeologiset löydöt osoittavat ihan muuta.

Esim Israelista Beet Sheanista, n. 25 km etelään Genetsaretin järvestä, löytyi Ramses II:n rintakuva kerroksesta n. 600 eKr. Ramses II on kuitenkin usein sijoitettu kronologiassa eläneeksi n. 1200 eKr. (Jälleen tuo ihmeellinen 500-600 vuoden ero). Joten ilmeisesti Josefus on oikeassa ei vain siinä, että Hatshepsut oli nainen, joka jo yleisesti tiedetään, vaan myös siinä, että Hatshepsut eli Salomon ai- kaan ja on todella Saaban kuningatar.
    
Tämä kirjan suppeus ei salli käsitellä kohtaa IV) paria esimerkkiä enempää, mutta mainittakoon kui- tenkin se, että useat Egyptin kronologiaa sivuavat krittiset lähteet varottavat uskomasta annettuihin vuosilukuihin – näin tekee esim. Iso Raamatun Tietosanakirja, 1988 s.7 varoittaen: ”Myös ajanlas- kussa saattaa esiintyä melkoista epävarmuutta; näin on etenkin muinaisen Egyptin hallitsi- jadynastioiden ja faaraoiden kohdalla”.
 
Muinaisissa egyptiläisissä kirjoituksissa PUNTTIA kutsutaan vuoroin myös RETENUKSI eli Palestii- naksi. Thotmes IV:n hautakirjoituksessa RETENUTA sanotaan "Jumalan maaksi". Egyptiläisten omat kirjoitukset sanovat Puntin olevan itään Egyptistä. Jo tämä sulkee pois Etelä-Arabian, Jemenin, So- malian ja Afrikan itärannikon. Eräs kirjoitus kertoo Faaraon virkamiehen hautakirjoituksessaan mainit- sevan hänen käyneen 11 kertaa Bybloksessa ja Puntissa. Lukija ajattelee tekstiä lukiessaan mainittu- jen paikkojen olevan lähellä toisiaan. Byblos onkin samalla suunnalla kuin Israel, nimittäin se on n. 20 km Beirutista pohjoiseen. Hatshepsut rakensi Puntin-matkalta palattuaan lumoavan kauniin temppelin "PUNTISSA näkemänsä mallin mukaan" kolmine terasseineen. Se poikkeaa egyptiläisistä temppe- leistä kuin yö ja päivä. Hän nimesi temppeliin ylipapin ja tälle avuksi 12 pappia. Tuomansa puut hän sanoo istuttaneensa temppelin sivulle. Temppelin terasseista on löydetty minusopspuiden kantoja. Nämä puut ovat peräisin tropiikista, mutta Hatshepsut toi ne Jerusalemista. Matkakertomus on ylis- tävä kuvaus vierailusta Salomon hovissa (kts. Uuras Saarnivaara, Voiko Raamattuun luottaa?, s. 330-333 ja Immanuel Velikovsky: Ages in Chaos, 1952, s. 103-141. Jos Hatshepsut olisi elänyt 1400-luvun alussa eKr. kuten vanha kronologia väittää, niin kuinka hän olisi voinut tavata Salomon ja rakennuttaa Salomon temppelin kopion! Salomon Temppeli valmistui v. 960 eKr.

Thotmes III kertoo Karnakin temppelin seinäkirjoituksissa hyvin pikkutarkasti ryöstösaaliistaan kap- palemäärin, sanoin ja tarkasti piirretyin kuvin – ilmoittaen mm. mistä materiaaleista huonekalu (tai esine) oli tehty. Tästä hänet helposti tunnistettiin jo 1950-luvulla Raamatun faarao Siisakiksi (II Aika- kirja luku 12), joka Salomon seuraajan Jerobeamin aikana, viisi vuotta Salomon kuoleman jälkeen ryösti v. 945 eKr. Jerusalemin ja sen temppelin. Samasta faaraosta Raamattu käyttää myös muotoa Suusak (esim. I Kun.11:40). Thotmes III:n osoittaminen myös Jerusalemin Temppelin ryöstäjäksi paljasti n. 600 vuoden virheen Egyptin historian rinnastamisessa naapurimaiden historiallisiin tapah- tumiin. Tosin tätä oli ounastelteltukin, koska esim. Tutanhamonin haudan esineistä tehdyt  hiili-iso- tooppi ajanmääritykset antoivat n. 600 vuotta "liian nuoria" iänmäärityksiä. Vaikka yleisesti hiili-iso- tooppi iänmääritys tiedetään luotettavaksi muutaman tuhatvuotta vanhoille esineille. Egyptologiassa poikkeuksellisesti ei näihin hiili-isotooppi iänmäärityksiin perinteisesti ei ole luotettu, koska tulokset ovat ”epämukavia” tai ”epäluotettavia”. Virhe on ollut seurausta siitä, että aluksi ei osattu yhdistää Egyptissä tallennettua historiaa Egyptinkielisillä faaraon nimillä vastaavaan kreikankieliseen historiaan ja kreikankielellä käytettyihin faaraoiden nimiin, vaan ne pantiin (Maneto) peräkkäin. Vanhassa krono- logiassa Thotmes III:n sanotaan eläneen n. 1400-luvulla eKr., kun hän todellisuudessa vaikutti faa- raona kuningas Salomon ajan lopulla ja kuningas Jerobeamin aikana eli 900-luvulla eKr. Toisin sanoen Faarao Siisak (kreikankielinen historia) on sama kuin Thotmes III (egyptinkielinen). Tämä n. 600 vuo- den sekaannus ulottuu joukkoon muitakin faaraoita - esim. Ramses II (egypt.) on sama kuin Neko II (kreikk.) = Raamatun faarao Neko. Faarao Neko mm. soti Baabelin kuningas Nebukatnessaria vas- taan, hävisi ja joutui tämän vasallikuninkaaksi. Samoin kävi hänen kopiolleen Ramses II:lle n. 600 vuotta aikaisemmin. Näin useiden faaraoiden aikaisia tapahtumia on kirjoitettu historiaan kahdesti peräkkäin (n. 600 vuoden erolla) ja eri nimillä. Tästä sekasotkusta aiheutuu kummallisia tilanteita. Esim. Ramses II on tehnyt sodassa rauhansopimuksen Nebukatnessarin kanssa (tekstit kummankin maan kielillä ovat tallessa) ja silti aikaeroa näillä hallitsijoilla on n. 600 vuotta! Ramses II sanotaan hallinneen v. 1279 - 1213 eKr. Todellisuudessa hän hallitsi 500 ja 600 lukujen vaihteessa eKr. Thot- mes III (Siisak tai Sesonk miten vain halutaan häntä kutsua) löysi Israelista niin paljon ryöstettävää, ettei hän pystynyt kerralla kaikkea kuljettamaan. Niinpä hän tuli kahtena seuraavanakin vuonna hake- maan suuren kuorman. Temppelikalleuksien ym. lisäksi hän vei Salomom keräämät harvinaiset  hajus- tehartseja tuottavat puut juuripaakkuineen ja eläinkokoelmatkin. Raamattu vahvistaa myös (Jes. 43:3 ja 45:14) Saaban sijainneen silloisessa Egyptin valtiossa Punaisen Meren länsipuolella. Näissä kohdissa puhutaan Egyptin yhteydessä Seebasta tai seebalaisista. Raamatun Iso Tietosanakirja  kui- tenkin selittää, että Seeba ymmärretään Saaba-sanan toiseksi muodoksi ja näinollen mainitut Raama- tun kohdat kertovat, että Saaba on sijainnut Punaisen Meren länsipuolella silloisessa Kuusissa), joka aika ajoittain kuului Egyptiin aivan kuten Josefus väittääkin.


MATKA JUMALAN MAAHAN JA PUNTTIIN

Hieroglyfeissä Saaban Kuningatar sanoo kuulleensa (sisältään) salaperäisen äänen tutkia tiet Jumalan maahan eli Punttiin ja hän luuli ääntä Jumalan ääneksi. Kuningatar HATSHEPSUT lähti matkaan Egyp- tistä Punaisen Meren länsirannan satamasta viidellä laivalla, joissa oli purppuranpunaiset pellavapur- jeet ja airot. (Laivoja on saattanut olla enemmänkin, koska hieroglyfejä oli hakattu pois.) Kussakin laivassa oli 50 miehen miehistö, paljon Hatshepsutin hoviväkeä ja ruhtinaaliset lahjat (mm. 4.000 kg kultaa ym., ym.). Näky oli varmasti upea!  Hatshepsut mainitsee mm. nimeltä Salolomon asettaman Eilatin satamapäällikön Paruahin (1 Kun. 4:16). Raamattu kertoo itse Salomon käyneen ennen Saban kuningattaren matkaa Eilatissa - ilmeisesti tarkastusmatkalla, että kaikki on kunnossa Kuningattaren saapua (2. Aikak. 8:17). Saaban Kuningattaren tarina löytyy Raamatusta kahdesta paikkaa: 1. Kun. kirja 10-luku ja 2. Aikakirja 9-luku. Deir el Baharin temppelin kivipiirroksissa Jumalan maan ihmisille on kuvattu parta. He ovat komean näköisiä. Samoin Jumalan maan sotilaat ovat kuvattu jalon näköisiksi ja komeiksi. On muistettava, että Egyptiläiset kuvasivat hieroglyfeissä parran vain faaraoille,  kunin- kaille ja jumalille. Parta oli arvon merkki ja tietyissä seremonioissa Faaraon tuli istua tekoparta leuas- sa. Kuningatar (Faarao) Hatshepsut kertoo: "Olen tullut mirhapenkereille.  Tämä on Jumalan maan ylvästä aluetta". Tämä pengerretty alue oli varmaankin Jerusalemin ja Jerikon välisiä pengerviljelyksiä. Jatkoa Deir el Bahrin seinäkirjoituksiin: "Onnellisia niittyjä ja kukkuloita. Siellä eli pohjoisseemiläistä, kaukaasialaista rotua, ylpeää ja komeaa. Kansan keskellä eli joitakin mustaihoisia. Afrikkalaisia eläimiä näkyi liassa. Apinoita ja panttereita kulki narussa Maailman alusta ei oltu nähty sellaisia puita." Näitä puun taimia (mm. 31 santelipuuta) Hatshepsut sai mukaansa. Kasvit oli alkujaan Etelä Arabiasta Sa- lomonin merimiesten tuomia. Salomo toi hovinsa koristukseksi myös mustaihoisia Afrikasta (Josefus). Hatshepsutille annettuun lahjaan sisältyi myös afrikka-laisia neekereitä. Saaban kuningatar sanoi Sa- lomolle mm.: "...ei puoltakaan sinun suuresta viisaudestasi oltu minulle kerrottu. Sinä olet paljon suurempi kuin minä olin kuullut huhuttavan. Onnellisia ovat sinun palvelijasi, jotka aina saavat olla sinun edessäsi ja kuulla sinun viisauttasi." 
 
Uudessa Testamentissa (Matt. 12:42) Jeesus puhessaan kirjanoppineille ja fariseuksille mainitsee Saaban Kuningattaren tulevan tuomioksi tälle sukupolvelle, sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Sa- lomon viisautta ja jatkaa: "ja katso, tässä on enempi kuin Salomo". Muistaen juuri lukemasi lue nyt uudelleen Saaban kuningattaren lausuma pannen "sinä"-sanan paikalle sana "Jeesus". Siinä on hyvä kuvaus uskovan tilasta! Saaban kuningatar sai vastalahjoina mukaansa mm. eläviä mirhapuiden tai- mia, norsunluuta, eebenpuuta, kultaa, hopeata, ja jalokiviä ym., mutta Salomo "antoi vielä enemmän" kuin oli saanut. Tosin on sanottava, että hopeaa ei Salomon valtakunnassa pidetty "minkään arvoise- na" (2. Aikak. 9:20). Reliefi kertoo Hatshepsutin palanneen toisella raskaasti lastatulla laivastolla Vä- limeren satamasta Niilin suistoon ja ylös Niiliä Teebaan. Hän palasi suurena sankarina kotiin, antoi lahjoista osan jumaliensa (Am-mon-Ra ja Hathor) temppeleille, piti suuret juhlat ja rakennutti PUNTIN eli rakensi pengertemppelin Salomon tempelin kopioksi, jonne hän istutti Salomolta saamansa puut. 

Täytyy sanoa, että historiallisuudestaan ja ainutlaatuisuudestaan huolimatta egyptiläisten matka  Is- raeliin ei ollut ensimmäinen. Jo kuudennella dynastialla n.(1000 vuotta eKr korjatulla kronologialla) kertoo Egyptin virkamies käyneensä kuusi kertaa Bybloksessa ja Puntissa. Hatshepsut on merkitty Manethon dynastiarungossa 18:nnelle dynastialle. Koko Manethon dynastiarunko on todettu  alkupe- räisessä muodossaan mädäksi. Aikaisemmin sieltä on jo poistettu mm. dynastiat 7-10. Kuten tässä edellä on kerrottu monet myöhemmät "dynastiat" on kerrottu kahteen kertaan peräkkäin. Hatshep- sutin viimevaiheita ei tunneta. Tiedetään, että hänen seuraajansa Thotmes III ei hänestä pitänyt - hän jopa hakkautti Deir el Bahrin temppelin kirjoituksia osin lukukelvottomaksi ainakin turmeli Hats- hepsutin nimen tai kunnianimet. Thotmes III:n valta ja voima kasvoi Hatshepsutin vanhetessa ennen- kaikkea hänen suuren sotamenestyksensä takia. Joka tapauksessa HATSHEPSUT on historian suuria faaraoita - suuri rauhan töissä.

LÄHDE

Ages in chaos, I.Velikovsky. Abacus. Lontoo. 1976. 341 sivua.