Ei tuulivoimapuistoa Reväsvaaraan!

Sivuja ei enää päivitetä tässä osoitteessa!


Ylitornion Ainiovaaran viereiseen Reväsvaaraan suunnitellaan rakennettavaksi 14 kappaletta kokonaiskorkeudeltaan 225 metrisiä teollisuuskokoluokan tuulivoimaloita UPM:n toimesta. Reväsvaara sijoittuu Nuotiorannan kohdalle Ainiovaarasta etelään ja etäisyyttä Ylitornion kuntakeskustaan Alkkulaan tuulivoimaloista tulee olemaan alle viisi kilometriä.

Rakennettavat tuulimyllyt ovat Suomen suurimpien joukossa ja ne tulevat näkymään kymmenien kilometrien päähän. Tällä sivulla saat nopean yhteenvedon mitä teollisuuskokoluokan tuulivoimalapuiston rakentaminen Ylitorniolle käytännössä tulee tarkoittamaan.

Voit myös allekirjoittaa vetoomuksen Ylitornion kunnanvaltuustolle, jotta hanketta ei toteutettaisi. Lue lisää täältä, suoraan allekirjoittamaan pääse täältä.

Tuulimyllyjen kokovertailu

Alla olevassa kuvassa näet suunniteltujen tuulivoimaloiden kokovertailun verrattuna mm. tunnettuihin maamerkkeihin. Kyseessä ovat valtavan mittaluokan rakennelmat vaaramaisemassa ja niiden korkein kohta tulee olemaan yli mahdollisesti jopa 400 metrin korkeudella jokilaaksoon verrattuna.


1. Pellon Palovaara

Vasemmalta ensimmäinen tuulivoimala on Pellon Palovaaraan suunniteltu, jotka tulisivat olemaan kokonaiskorkeudeltaan 230 metrisiä ja niitä tulisi maisemaan 17 kappaletta.

2. Ylitornion Reväsvaara

Toinen voimala vasemmalta on Reväsvaaraan suunniteltu kokoluokka, napakorkeus 150 metriä ja korkeus 225 metriä. Roottorin yhden lavan pituus on n. 75 metriä. Suunnitelmissa rakentaa 10 - 15 kpl:tta.

3. Tornion Kitkiäisvaara

Kolmantena on Tornion Kitkiäisvaaraan esimerkki suunnitellusta tuulimyllystä, joka kaavoitushankkeessa piti olla napakorkeudeltaan 120 -150 metriä kokonaiskorkeudeltaan ja maksikorkeudelta 190 metriä. Kaavoitusvaiheen materiaalissa myllyjen tehon ilmoitettiin olevan 2,5 - 3 MW. TuuliWatin informaatiosta löytyy nyt tieto, että napakorkeus on 140 metriä ja teho 4,5 MW ja voimalat ovatkin 204 metriä korkeita. Myllyjä alueella kahdeksan kappaletta.

4. Övertorneån Aapua

Viimeisenä Övertorneån Aapuassa olevat kokonaiskorkeudeltaan 119 metriä korkea tuulivoimala. Alueella seitsemän myllyä ja ne voi nähdä Suomen Pellosta vaikka matkaa on yli 30 kilometriä. Aapuan viereisiin vaaroihin on rakennettu myös hieman suurempia tuulivoimaloita.

Vertailukohteet

Ensimmäisenä kuvassa on tuulivoimalan roottorin lapa, joka on 70 metriä pitkä ja sen vieressä 13 metriä korkea Aavasaksan näkötorni. Pisimpänä tornina Suomen korkein näköalatorni, eli Tampereella oleva Näsinneula, jonka antennimaston huippu on 168 metrin korkeudessa ja alin sen näköalatasanne on 110 metrin korkeudessa. Kuopiosta Puijon näköalatorni, jonka korkeus on 75 metriä ja Olympiastadionin torni 72 metriä. Sen jälkeen perinteinen 1 1/2 kerroksinen rintamamiestalo sekä ihminen. Kuvassa viimeisenä Viking Linen autolautta M/S Mariella, jonka kokonaispituus on 177 metriä.

Rakentaminen vaaran laelle 

Koska tuuliturbiinit rakennetaan vaaraan on niiden roottorien pyyhäisykorkeus huomattavasti korkeammalla kuin 225 metrissä verrattuna huomattavasti matalammalla sijaitsevaan jokilaaksoon. Lähialueella lähinnä Ainiovaara tulee varjostamaan torneja ja siten Alkkulanraitilla torneja ei välttämättä voi nähdä, mutta muualla jokilaaksoon ne näkyvät hyvin selvästi. Myllyt aiheuttavat suurimman näköhaitan Ruotsin puolelle.

Reväsvaara on n. 240 metriä merenpinnasta ja jokilaakso on n. 60 metriä merenpinnan yläpuolella, jolloin korkeusero vaaran lakialueen ja jokilaaksoon välillä on n. 180 metriä. Hankekuvauksessa tornit kerrotaan rakennettavan lakialueelle, jonka korkeus on n. 180 - 240 metriä merenpinnan yläpuolella, joten jokilaaksoon verrattuna korkeuseroa on 120 - 180 metriä. Käytännössä jokilaaksosta tuulimyllyjä katsottaessa niiden pyyhkäisykorkeus tulee olemaan 345 - 405 metriä korkeudella. Aavasaksan huipun korkeusero jokilaaksoon on n. 182 metriä, joten tuulimyllyt voit mielessäsi ripotella ympäri Aavasaksan vaaraa.

Miltä Reväsvaaran tuulivoimalat näyttäisivät saman korkuisen Aavasaksan päällä?

Tutkitaan asiaa, otetaan kuva, jonka kinovastaavuus on 50 mm, jossa kohteet näyttävät vielä olevan kauempana kuin ihmissilmin samalta etäisyydeltä katsoen, paremmin tilannetta kuvaisi 55 mm. Tuulivoimayhtiöt käyttävät hankekuvauksissaan jopa 18 mm tai 25 mm vastaavuuksia, jolloin kohteet kuvissa näyttävät olevan huomattavasti kauempana kuin todellisuudessa omin silmin paikalta katsottaessa olisivat. Tämä on suosittu tapa häivyttää maisemasta mm. valtavat tuulivoimalat tai muut häiritsevät asiat.

Alla kuvassa kuvauspaikan ja kauimpana olevan myllyn mittanauha. Kuva on otettu Ruotsin puolelta Tornionjokea aivan  rajasillan päästä.


Kuvaan sijoitettu muutamia myllyjä eri etäisyyksille kuvaamaan niiden näkymistä vaaran laelta. Kaukaisin tuulimylly on kuvauspaikasta 2,8 kilometrin etäisyydellä aivan vaaran vasemmassa reunassa. Kaksi mylly alempana rinteellä ovat 2 km etäisyydellä. Muut vaaran laelle sijoitetut myllyt ovat kaikki 2,3 - 2,5 km etäisyydellä ja sijaitsevat vaaran lakialueen länsisellä reunustalla. 

Kuvassa olevat myllyt ovat Reväsvaaraan suunnitellun kokoisia, eli 225 metriä korkeita. Vasemman ja oikean tornin välimatkaa on 1,4 km. Revävaarassa suunnitellut 14 tuulivoimalaa tulevat olemaan n. 5 km matkalla nauhamaisesti ja Tornionjoen suuntaisesti.

Yksi tuulimyllyistä on tuotu kuvassa etualalle läheiseen saareen reilun 570 metrin etäisyydelle, vieressä on 13 metriä näkötornin malli, joka näkyy myös vaaran huipulla mustana kuvassa alkuperäisenä olevan näkötornin päällä. Kuvan tuulimyllyjen koko on määritelty suhteuttamalla tuulimylly näkötornin kanssa mitoiltaan oikeaan suhteeseen, sen lisäksi on käytetty hankkeen virallista kuvaa varmistamaan mittojen oikeellisuus. Etualan tornin mitat on tarkistettu sillalla olevien autojen pituuden mukaan suhteuttamalla se näkötornin mittaan. Käytännössä kuvan virheet eivät pitäisi olla kuin metrejä ja todennäisesti alimittaisuuden suuntaan, koska vertailuun käytetyn hankekuvan kinovastaavuus oli hieman pienempi.

Reväsvaaran myllyjä Aavasaksalla


Alla sama kuva vielä ilman selittäviä mittoja. Kuten nähdää, niin lähinnä oleva mylly ei mahdu kokonaan kuvaan, mutta samalla etäisyydellä olevan Näsinneula näkyisi kuvassa kokonaan, koska on korkeudeltaan antennipiiikkinsä kanssa vain 168 metriä korkea.

Esimerkki kuva tuulimyllyjen näkyvyydestä maisemassa


Miksi tuulivoimaa pitäisi rakentaa?

Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, se ei aiheuta suoraan suoria päästöjä ympäristöön. Tuulivoimaloiden paras hyötysuhde on siellä missä tuuliolosuhteet ovat hyvät ja tasaiset ympäri vuoden sekä ympäristössä missä niiden toimintaa ei tarvitse rajoittaa ympäristön asukkaille aiheutuvan haitan vuoksi.

Miksi tuulivoimaa ei pitäis rakentaa Ylitorniolle?

Suunnitellut tuulivoimalat ovat teollisuuslaitoksia, ne ovat kooltaan valtavia ja erottuvat rakentamattomasta ympäristöstä selvästi. Euroopassa kuin muuallakin maailmassa tuulivoimaloita on rakennettu paljon ja pian on vaikeaa löytää maisema, josta ei löydy tuulivoimalaa tai muuta rakennettua ympäristöä. Olet saattanut nähdä lomaillessa paljonkin tuulimyllyjä ympäri Euroopan. Ne tuulimyllyt ovat olleen todennäköisesti puolta pienempiä kuin mitä meille nyt aiotaan rakentaa. Tanskassa keskimääräinen voimalakorkeus on vain 69 metriä (lähde). Tanskan korkein tuulivoimala on kokonaiskorkeudeltaan 222 metriä se on merelle tarkoitettu ja niitä on yksi kappale asennettuna maalle tuuliturbiinien testialueella (lähde),  tosin toisessa lähteessä kokonaiskorkeus olisi vain 198 metriä (lähde).

Tuuli?

Reväsvaaran tuuliolosuhteet eivät ole myöskään tuulimyllyille erityisen optimaaliset. Voimalaitos tarvitsee n. 13 - 14 m/s tuulen, jotta se saavuttaisi nimellistehonsa. Tuulennopeus hankealueella on 100 metrin korkeudella 6,1 m/s ja 200 metrin korkeudella 7,5 m/s (Tuuliatlas 2015), eli alue jää heikommaksi kuin rannikkoseutu, jossa tuulisuus on varmempaa. Olisiko verotuloista maksettava takuutariffi houkuttamassa yhtiöitä rakentamaan mihin ikinä ehtivät tai luvat saavat, koska takuutariffi takaa varmat tulot myös paikoissa mitkä ilman tariffia eivät olisi tuuliolosuhteiden osalta kovin kannattavia.

Katso myös Tuuliatlaksen karttaa (avautuu 200 metrin tietoon), että missä Suomessa tuulee, mitä tummempi punainen sitä parempi tuulen keskinopeus.

Arvokas kulttuurimaisema ja Aavasaksan kansallismaisema menetetään

Aavasaksa ja sieltä avautuva maisema on yksi Suomen kansallismaisemista, joita on vain 27 kappaletta. Nyt sekä Pelloon sekä Ylitorniolle suunnitellut tuulivoimalapuistot tulevat näkymään selvästi Aavasaksalta, joka on Lapin vanhin matkailukohde ja tunnettu sellaisena jo 1600-luvulta asti. Reväsvaara sijaitsee Aavasaksalta etelään ja myllyt näkyisivät rykelmänä etelän suunnassa, etäisyyttä vain n. 10 km. Ruotsin puolella tuulivoimapuiston kohdalla sijaitsee erikoinen ja suosittu vierailu- ja näköalapaikka Luppiovaara. Lähimpään tuulivoimalaan on matkaa kuusi kilometriä.

Tornionlaakson kulttuurimaisemaan eivät jättimäiset tuulimyllyt sovi ja ne heikentävät alueen arvoa ja ainutlaatuisuutta. Katseletpa maisemaa jokilaaksosta tai näköalavaaroista tulisit näkemään tuulivoimalat maisemassa.

Alla olevassa kuvassa UPM:n tuottama kuva, jossa merkitty alueet joille tuulivoimalat on nähtävissä.


Vaikutukset matkailulle

Alue tarjoaa matkailijoille elämyksiä monella tapaa, vehreä jokilaakso jokimaisemineen on elämys rakennetusta ympäristöstä saapuville matkailijoille. Monet ovat tottuneet näkemään kotiseuduillaan tuulivoimaloita, joten suuret tuulivoimalat eivät meidän ympäristössä ja maisemassa ole matkailuvaltti. Panostukset alueen matkailuun tulevat kärsimään ja vaikeutumaan laajasti alueella näkyvistä tuuliturbiineista. Luppiovaaralla sijaitsee uusi Utblick-näköalaravintola sekä sen huipulta avautuu näkymä koko jokilaaksoon sekä läntiseen erämaahan. Ruotsin Vitsaniemeen Tornionjoen rannalle rakennetaan myös Tornionlaakson taidehalli, jonne myös Reväsvaaran tuulimyllyt tulevat näkymään.

Muoniossa on matkailijoille tehty tutkimus kuinka he suhtautuisivat sinne rakennettavaan tuulivoimaan, jonka tulokset valmistuivat 2012. Tuulipuisto näyttäisi selvityksen perusteella vaikuttavan kielteisesti Muonion imagoon erämaisena luontomatkailukohteena. Pääosa matkailijakyselyyn vastanneista arvioi tuulipuiston rakentamisen heikentävän joko tuntuvasti tai ainakin jonkin verran Muonion imagoa luontomatkailukohteena (lähde). Muonio kunta hylkäsi Mielmukkavaaran tuulivoimahankkeen eikä sitä ole toteutettu.

Alla näkymä Luppiovaaraan menevältä tieltä, maisemaan lisätty vertailun vuoksi myös Näsinneula. Kuvassa vain 10 tuuliturbiinia, koska alkuperäisen kuvan laadusta johtuen mahdollisesti puuttuvan viiden voimalan sijaintia ei voinut havaita.

Lapin tai yleensä vaara- ja tunturialueet on helppo pilata tasaisesti joka paikasta siten, että tuulivoimapuistoja rakennetaan liian lähelle toisiaan vaarojen tai tunturien lakialueille. Mikäli tuulivoimapuistoilla on etäisyyttä alle 50 km on pian mahdotonta nousta vaaraan tai tunturiin katsomaan erämaaluontoa kun maisemassa näkyy yksi tai useampi tuulivoimalapuisto. Rakennetut ympäristöt ovat Euroopassa harvinaisia ja kohta ne ovat valitettavasti meilläkin.



Alla näkyvässä kuvassa on näkymä Aavasaksan näkötornista etelään. Hankkeen alkuperäinen havainnekuva on otettu lähes vastavalossa ja talvella kun aurinko on vasta nousemassa idän suunnalta, jolloin tornit eivät erottuisi maisemasta selvästi. Matkailun osalta kesä on kuitenkin tärkeämpi Aavasaksalla ja aurinko on suurimman osan aikaa siten että se valaisee torneja suunnasta josta ne näkyvät myös Aavasaksalle. Kuvan mukaista tilannetta ei kesällä ole, koska meillä on se kuuluisa keskiyön aurinko ja aurinko ei paista idästä tai etelästä matalalta. Hankekuva on niin heikkotasoinen linssinheijastumineen, että siitä ei ole edes erotettavissa 11 km päässä olevia torneja, vaikka ne paljaalla silmällä olisivat selvästi nähtävissä, joten muokatussa kuvassa on jäljitelty tilannetta kesällä, jolloin valo ei tule matalalta tornien takaa.

Hankkeen alkuperäiset vähäiset havainnekuvat ovat katsottavissa tässä dokumentissa, jossa valitettavasti konsulttiyhtiö on saanut torneista kuvissa lähes näkymättömiä jopa muutaman kilometrin etäisyydellä, kun selosteessa tornien kerrotaan korkeiden tornien näkyvän kuitenkin 35 km päähän. Dokumentti kertoo näin: 

"Tuulivoimalat erottuvat kapealla sektorilla kaukomaisemassa. Koska jokilaakso on kauttaaltaan ihmisen toimintojen vyöhykettä, eivät jokilaakson läheisyyteen sijoittuvat tuulivoimalat merkittävästi heikennä maisemakuvan yhtenäisyyttä. (Etäisyys lähimpiin voimaloihin 11,2 kilometriä.)".

Siitä kuinka ne erottuvat jokilaakson maisemasta voimme olla eri mieltä selvityksen tekijän kanssa viimeistään silloin jos voimalat tulevat pyörimään maisemaan, jos esimerkkikuva ei jo vakuuta. Todellisuudessa tornit tulevat näkymään lähempänä kuin tässä kuvassa kuvasuhde antaa ymmärtää.

Aavasaksan näkötornista ja paikoittain vaaraan nousevalta tieltä on nähtävissä myös Tornion Kitkiäisvaaran tuulivoimalat ja niihin matkaa on Aavasaksalta n. 40 km. 


Vaikutukset lähialueen asukkaille

Kuuluva melu

Reväsvaaran lähialueella asutusta on runsaasti. Kylistä lähimpänä on Nuotioranta, Armassaari ja "mäkikylät". Tuulivoimaloiden roottorien lapojen pyörimisestä aiheutuu melua, joka on kuultavissa usean kilometrin etäisyydellä, myllyistä lähtevä ääni tulee pulsseina koska suurin ääni tulee silloin kun lapa ohittaa rungon ja luo siinä paineaallon, tämä tapahtuu n. sekunnin välein kun lavat ohittavat rungon. Myös eri kosteus ja tuuliolosuhteet lavan eri korkeuksissa aiheuttavat paineaaltoja ja äänenvaihteluita.

Melukartoitus on laskennallisesti tehty ja todellisuus paljastuu vasta kun tuulivoimalat ovat toiminnassa. Valitettavasti on selvinnyt, että todellisuudessa toteutuneet melutasot ovat olleet usein korkeampia kuin tuulivoimayhtiöiden tekemissä laskennallisissa arvioissa ennen rakentamista. Äänen raja-arvot yöajalle vaikuttavat olevan liian korkeita, koska matalat äänet kantautuvat asuntoihin ja häiritsevät nukkumista. Äänentasojen tarkistusmittaukset maksavat paljon ja mikäli rajat ylittyvät se tarkoittaa yleensä sitä, että tuulivoimalan pyörintänopeutta tulee laskea ja sen hyötysuhde laskee.

Infraäänet

On tunnettua että tuulimyllyt aiheuttavat myös matalataajuista infraääntä, jota ihminen ei pysty kuulemaan. Infraääni on tutuinta ehkäpä norsujen ja valaiden välisestä viestinnästä, joilla norsut voivat viestiä pitkien matkojen päähän, valaat jopa satojen kilometrien päähän. Matalataajuiset äänet kulkevat korkeataajuisia ääniä paljon pidemmälle vaimentumatta ja läpäisevät helposti myös rakenteita. Myös mm. maanjäristykset ja tsunamit aiheuttavat infraääniä ja sen epäillään olevan syynä siihen että jotkin eläimet reagoivat näihin tapahtumiin ennen kuin ihminen havaitsee mitään.

Tuulivoimalat aiheuttavat pyöriessään infraääniä joka on pulssittaista jatkuvaa äänenpaineen vaihtelua. Ympäri maailman on raportoitu tuulivoimaloiden lähellä asuvilta ihmisiltä ongelmia, yhdeksi syyksi epäillään mm. korvan tasapainoelimen reagoiminen pulssittaiseen äänenpaineen vaihteluun. Ympärivuorokautinen altistuminen tällaiselle matalataajuiselle äänelle aiheuttaa mm. tasa-tasapainohäiriöitä ja sen mukana mm. huonovointisuutta, korvien lukkiutumista, tinnitusta ja päänsärkyä. Ihmisten unen laatu on kärsinyt ja se pitkäaikaisena aiheuttaa myös muita ongelmia lisääntyneen stressin myötä. Ihmisillä on havaittu myös verenpaineen ja pulssin nopeita vaihteluja, joille ei ole löydetty mitään muuta selitystä. Näistä ongelmista ovat kärsineet myös ne, jotka ovat ottaneet tuulimyllyt mielellään naapurikseen.

Tuulimyllyistä aiheutuvat infraäänet ovat havaittavissa jopa kymmenien kilometrien päässä voimaloista, mutta luonnollisesti lähialueella ongelmat ovat todennäköisempiä. Maailmalla on käynnissä useita oikeudenkäyntejä tuulivoimayhtiöitä vastaan, koska alueen ihmiset ja myös tuotantoeläimet ovat sairastuneet tuulivoimaloiden tuotannon käynnistyttyä.

Vaara-alueet Suomessa (alle 12 km säteellä)
  • Nuotioranta
  • Alkkula
  • Armassaari
  • Kainuunkylä
  • Pekanpää
  • Aavasaksa
Vaara-alueet Ruotsissa (alle 12 km säteellä)
  • Niemis
  • Luppio
  • Matarenki
  • Ruskola
  • Alkullen
  • Hietaniemi / Hedenäset
  • Päkkilä / Bäckersta
  • Vitsaniemi / Risudden
  • Armasjärvi
Lue lisää infraäänestä ja sen vaikutuksista Suomessa täältä. Kannattaa huomioida, että virallisen kannan mukaan infraäänistä, joita ihminen ei kuule ei pitäisi myöskään aiheutua haittaa, mutta sekin tosin myönnetään että asiasta ei juurikaan ole pitkäaikaisia tutkimuksia. Mieleen kannattaa palauttaa sellaisetkin asiat kuin elohopea, lyijy, asbesti ja radioaktiivinen säteily, joita ei kaikkina aikoina ole pidetty vaarallisina. Sillä on usein myös merkitystä kuinka pitkän ajan altistuu haitalliselle asialle, ennen kuin se mahdollisesti aiheuttaa ongelmia.

Välkkyminen, lentoestevalot ja häiriöt

Voimalan roottorien lavat aiheuttavat välkkymistä kun aurinko paistaa niiden takaa. Tämä ilmeisesti on hyvin huomioitu lähialueen asukkaiden osalta. Voimaloiden varjovälkyntää voi joutua kuitenkin kokemaan esim. ulkoilureiteillä. Tornit eivät katoa maisemasta myöskään pimeällä, koska ne varustetaan kirkkailla lentoestevaloilla, jotka välkkyvät yhtäaikaisesti kaikkien myllyjen huipulla sekä tornien korkeudesta johtuen lentoestevaloja on myös rungossa.

Tuulivoimalapuisto voi aiheuttaa häiriötä radio- ja televisiolähetyksiin sekä matkapuhelinverkoille. Näitä ongelmia on havaittu jo mm. Torniossa ainakin televisiolähetysten osalta, eikä niitä ole vieläkään saatu kokonaan korjattua.

Ympäristö ja luonto

Tuulivoimala-alue on laaja ja sen toteuttaminen vaatii tiestön rakentamista alueelle sekä sähkön siirtoverkon rakennustöitä sekä voimala-alueen hakkuita. Esim. 16 tuulvoimalan pystytys vaatii jopa miljoona kiloa terästä sekä 10 000 kuutiota betonia (lähde). Tämä määrä menee pelkästään voimaloiden perustukseen. Voimaloiden ollessa rakennettuna ja toiminnassa niiden aiheuttama jatkuva melu/infraäänet aiheuttaa eläinten kaikkoamisen alueelta. Maailmalta on esimerkkejä, että jopa tuulimyllyjen läheisillä pelloilta kastemadot häviävät ja maa kovettuu viljelyn vaikeutuessa. Voimalathan aiheuttavat myös maaperän värähtelyä matalataajuisten äänten lisäksi.

Tuulivoimala voi myös rikkoontua ja vuotaa öljyä luontoon tai tuhoutua tulipalossa aiheuttaen metsäpaloriskin. Voimalan konehuoneessa öljyä on noin 1,5 tonnia ja sen lisäksi puiston päämuuntajassa jopa 15 tonnia. Uutinen Ruotsissa kaatuneesta tuulivoimalasta sekä Suomessa palaneesta tuulivoimalasta.

Linnut

Roottorin lavat tappavat myös alueella lentäviä lintuja ja lepakoita. Roottorin pyöriessä lavan kärki kulkee yli 200 - 300 km/h nopeutta. American Wind Energy Associationin on arvioinut, että myllyä kohti vuodessa lintukuolemia voisi olla 0 - 5, joskin paljon riippuu siitä miten tuulimyllyt sijaitsevat lintujen muuttoreitillä sekä ovatko myllyt pesimis- ja ruokailualueen välissä. Yksittäisen myllynkin sijoituksella voi olla merkittävä vaikutus. Lisää aiheesta kirjoittaa suomeksi Birdlife Suomi ry

Porotalous

Myös porojen ja tuulivoimaloiden suhdetta on tutkittu ja uusin tutkimus Ruotsista on todennut, että porot välttelevät tuulivoimaloita ja niiden lähistöllä liikkumista (Lue uutinen: Tuulivoima häiritsee poroja). Suunniteltujen voimaloiden alue on porojen talvilaidunaluetta, joten on odotettavissa että porot tulevat välttämään normaalia laiduntaan mikäli tuulimyllyt rakennetaan. On syytä olettaa, että myös hirvet ja muut eläimet välttävät aluetta johtuen melusta ja varjovälkynnästä.  On syytä muistaa että myös lähialueiden tuotantoeläimille aiheutuneista haitoista on raportteja esim. Ranskasta ja Portugalista, mutta tuotantoeläimet eivät pysty välttämään tuulivoimaloiden vaikutusalueella oloa vaan altistuvat jatkuvasti melulle ja infraäänille.

Vaikutukset alueen taloudelle sekä muut riskit

Ei merkittävää tuloa kunnalle eikä alueelle

Tuulivoimapuiston rakentaminen ei välttämättä työllistä paikallisia kuin hetkellisesti ja rajoitetusti. Lähinnä merkittävin hyöty tulee maanrakennustöistä, mikäli urakan saa paikalliset yrittäjät. Itse tornien pystyttäjät ovat yleisesti ulkomailta tulevia ammattilaisia, jotka tuovat tuloja lähinnä alueen kaupoille ja mahdollisesti majoitusliikkeille. Rakentamisen jälkeen tuulivoimapuistot eivät työllistä paikallisia kuin satunnaisesti. Tuulimyllyjen operointi tapahtuu pääsääntöisesti etänä ja huoltotoimet suoritetaan yhtiön oman henkilöstön toimesta. Rakentamisen jälkeen ainoat tulot tulevat olemaan käytännössä vuokrat maanomistajille sekä kiinteistövero kunnalle, joka sekin pienenee vuosien mittaan. Tuulivoimayhtiö ei ole ylitorniolainen, eikä yhtiöstä ole verotuloja Ylitorniolle. Voimalan omistaja on UPM Kymmene, jonka hallituksen johdossa istuu itse "Nalle" Wahlroos.

Kunnalle kiinteistöveroa yhdestä tuulivoimalasta kertyy ensimmäisenä vuotena n. 10 000 euroa ja se pienenee vuosittain niin, että 15 vuoden päästä se on 4000 €/vuosi. Olettaen että rakennettaisiin 15 tuulivoimalaa saisi kunta yhteensä ensimmäisena vuotena n. 150 000 €, mutta 15 vuoden kuluttua summa olisi vain 60 000 €. Verotuloja kunnalle voidaan pitää merkityksettöminä ottaen huomioon vielä hankkeen mahdolliset haitalliset vaikutukset monelle eri osa-alueelle, jolloin pahimmassa tapauksessa jäädään miinukselle.

Tuettua tuotantoa

Tuulimyllyjen tuottamasta sähköstä maksetaan tukea verorahoista, joilla taataan huomattavasti korkeampi korvaus tuulivoimayhtiölle kuin mitä sähkönhinta markkinoilla on. Eli mitä enemmän tuulimylly tuottaa sähköä, sitä enemmän me maksamme tukena yhtiöille. Kun teet sähkösopimuksen ja haluat "vihreää sähköä", niin yllättäen joudut maksamaan siitä korkeamman hinnan vaikka se on saanut jo tuotantotuen aiemmin. 

Tällä hetkellä takuutariffi on 83,5 €/MWh kun markkinahinta 27.8.2016 on 23,33 €/MWh, joten veronmaksajat tukevat tuotantoa 60,17 €/MWh. Mitä enemmän tuulee, sitä kalliimmaksi se tulee veronmaksajille. Samaan tukeen on oikeutettu myös mm. biojätteellä tapahtuva energiantuotanto, mutta sen tuotannon kasvattaminen on ollut pientä.

Terveydenhuollon kustannusten nousu

Jättimäisten tuulimyllyjen rakentaminen ja niistä mahdollisesti aiheutuvat terveyshaitat vaikutusalueella asuville ihmisille nostavat myös terveydenhuollon kuluja sekä erikoissairaanhoidon kustannuksia. Raportoidut ongelmat ovat luonnoltaan sellaisia, että infraäänille pitkäaikaisesti altistuneiden henkilöiden työkyky myös alenee.

Alueen arvon lasku

Tuulivoimapuistojen lähialueiden maan ja kiinteistöjen arvo tunnetusti laskee, harva haluaa elää tuulimyllyn naapurina. Mikäli alueen ihmiset kokevat alueella tuulivoimapuiston aiheuttamia haittoja on alueen kiinteistöjen myyminen hankalaa ellei täysin mahdotonta. Vaikka maan arvo ei ole korkea nytkään on se monelle taloudellinenkin katastrofi, mikäli tuulimyllyt aiheuttavat ongelmia ettei omassa kodissaan ole enää mahdollista asua. Edessä on vain pakkomuutto alueelle, joka ei altistu infraäänille. Mikäli asunnon arvo romahtaa ja sen myyminen muuttuu mahdottomaksi voi olla mahdotonta myöskään hankkia uutta asuntoa alueen ulkopuolelta. Maailmalla ja myös Suomessa on ihmisiä ja perheitä jotka ovat joutuneet muuttamaan kauemmas tuulivoimapuistosta johtuvien ongelmien vuoksi. Tuulivoimayhtiöt Suomessa eivät tiettävästi ole lunastaneet kiinteistöjä, koska eivät luonnollisesti tarvitse sellaisia. Tutustu myös kiinteistönvälittäjän lausuntoon, jossa toteaa että 3 km säteellä tuulimyllyistä olevien kiinteistöjen arvo laskee kolmanneksen. (lähde)

Maanomistajan riskit

Tuulivoimyhtiö maksaa vuokraa tuulivoimalan alueelta maaomistajille. Tuulivoimaloiden taloudellinen käyttöikä on vain 10 - 15 vuotta, jonka jälkeen voimalan tuotto laskee huomattavasti kulumisen ja vikojen vuoksi. Tuulivoimaloiden käyttöikä valmistajien mukaan on 20 - 25 vuotta. (lähde)

Koska 15 vuotta on pitkä aika, ehtii siinä aikana tapahtua jo paljon. Mikäli elämän ehtoopuolella oleva tuulivoimapuisto ei olisi enää omistajalleen tuottoisa bisnes ja se siirtyisikin esim. tytäryhtiön omistukseen, joka ajautuisi vanhojen myllyjensä kanssa konkurssiin.  Varaton yhtiö ei voisi purkaa myllyjä, joten voimalan purku on tällöin kokonaan maanomistajan vastuulla. Käytännössä maa-alueesta vuosien mittaan saadut vuokrat eivät riittäisi kattamaan tuulivoimalan tai voimaloiden purusta aiheutuvia kustannuksia. Ylitornion tornien purkamiseen tarvittava nosturi tulisi olla 600 - 750 tonnia ja pelkästään sen kustannuksen yhden tornin purun osalta olisivat n. 300 000 euroa, yhden tornin purkamisesta aiheutuvat kulut ovat n. 600 000 euroa.

MTK:n laatimassa tuulimyllyjen vuokrasopimuksen mallissa on kohta, joka sallii tuulivoimayhtiön siirtää vuokrasopimus vapaasti kenen tahansa nimiin pelkällä ilmoituksella maanomistajalle. Tämä on todella suuri riski siihen, että tulevaisuudessa tornien purkamisesta aiheutuvia kustannuksia tulee kaatumaan maanomistajien vastuulle.

Se kuka maksaa lähialueella liikkuvalle esim. voimaloista lentävän jään aiheuttamat vammat ja haitat on myös epäselvää. Tuulivoimalayhtiöiltä ei vaadita vastuuvakutusta, joten korvausvelvollinen voi olla lopulta myös maanomistaja. Maanomistajien on hyvä tarkistaa ennen sopimuksien kirjoittamista kaikki mahdolliset tilanteet mitä voimaloiden osalta voi tapahtua joko itse alueelle ja sen läheisyydessä liikkuville ihmisille, jotta tiedetään kuka vastaa mistäkin.

Avoin kirje kunnanvaltuustolle Reväsvaaran kuvasovitteiden ongelmista

Olemme myös laatineet avoimen kirjeen, jossa huomautamme ympäristölausunnossa olleista kuvasovitteista. Tuulivoimayhtiö tai sen käyttämä konsulttiyhtiö on ilmeisen tarkoituksella valinnut sovitekuvat, jotta niiden valaisuolosuhteet, sää sekä väärät polttovälit saavat voimalat katoamaan maisemasta lähes täydellisesti. Ilmeisesti jo aiemmin useat eri viranomaistahot ovat lausunnossaan nähneet vain nämä hämärät ja suttuiset kuvat, joissa kohteet näyttävät olevan kauempana katsojasta kuin todellisuudessa olisivat.

Avoimen kirjeen kuvaesimerkkeineen voit lukea lataamalla sen täältä (Mega-pilvipalvelu). Alkuperäinen ympäristöselvitys johon kirjeessä viitataan on ladattavissa täältä. Kuvat ovat hankekuvauksessa alkaen sivulta 143.

Vertaa virallisessa ympäristöselvityksessä esitettyjä kuvia esim. tämän sivun ensimmäiseen Aavasaksaa  esittävään kuvaan, jossa Digitan televisiomasto näkyy kuvassa hyvinkin selvästi, kyseinen masto on ristikkomasto, eli se näkyy enemmän läpi kuin peittää. Virallisissa kuvasovitteissa jo kilometriä kauempaa otetuissa televisiomastoa leveämpiä roottorinlapoja ei voi nähdä ellei kuvaa suurenna näytöllä hyvin suureksi, jos vielä sittenkään. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii kuva 4-46.

Vastustus tuulivoimapuiston rakentamista!

Keräys jatkuu, koska päätös voidaan hylätä kunnanvaltuuston kokouksessa tapahtuneen ilmeisen menettelytapavirheen vuoksi.


Jaa sivu Facebookissa jotta tietoisuus lisääntyisi



Comments