18.6. Lauenburg - Geesthacht

Kartta

Siirrymme Hampurista vähän matkaa Elben vartta yläjuoksulle päin ja leiriydymme Lauenburgiin. Camping löytyy pienen etsinnän jälkeen, ja ennen yhtä olemme jo valmiit lähtemään iltapäivän pyöräilylle. Sää on tihkusateinen ja tuulee koleasti, kun ylitämme Elben ja hakeudumme lounaspaikkaan.

Harvoin käy niin, että joudun jättämään ravintola-annoksen kesken sen koon takia, mutta nyt oli talonpoikaispannussa niin paljon paistettuja sipuliperunoita, makkaraa, suolakurkkua ja munakasta, että ihan kaikkea ei millään saanut menemään alas.

Lähdemme kylästä kohti Geesthachtia, ja joudumme alkumatkalla luonnonpuiston halki vievälle metsäpolulle, joka paikoin on suorastaan vaarallisen kapea ja jyrkkäreunainen. Välistä joudumme kävelemään äkkivääriä mäkiä ja kerran nostamme pyörät kaatuneen puunrungon yli.

Pyökkimetsä on niin sakea, että vaikka joki on muutaman kymmenen metrin päässä alapuolellamme, emme näe siitä kuin vilauksen silloin tällöin. Maisemien katselu saattaisi muutenkin olla vaarallista. Onneksi ketään ei tule vastaan.

Pyörätie muuttuu vähitellen paremmaksi, ja tulemme Geesthachtiin, jossa pidämme lämmittelyteetauon. Alun perin ajattelimme jatkaa vielä vajaat parikymmentä kilometriä eteenpäin ja ylittää joen lautalla, mutta ilma on niin kolea, että päätämme kääntyä tästä takaisin. Vastatuuli ja vihmova vesi eivät myöskään houkuttele ajamaan edemmäs.

Joen yli vievä silta toimii samalla säännöstelypatona, jonka avulla säädellään Elben vedenkorkeutta alajuoksulla. Ilmeisesti on tarkoitus pitää Hampurin satamassa vesi suht samalla korkeudella tulvista riippumatta. Sillan kohdalla on laivaliikenne ohjattu kanavaan, koska Elben pinnan korkeusero voi tällä kohtaa padon ansiosta olla neljäkin metriä.

Joki itse on laakea, ja sille on varattu runsaasti tulvimistilaa. Tulvavallin ja jokiuoman väliin on jätetty puolisen kilometriä niittyä, jolle sopii riittävä määrä tulvavettä. Tulvavallikin on monta metriä korkea, joten ilmeisesti täällä joskus on vettä todella paljon.

Laivaliikennettäkin näemme, joskaan ei yhtään niin runsaasti kuin vaikkapa Moselilla. Tavaraproomu silloin tällöin ja jokunen huvivene seilaa pitkin tuulista jokea.

Paluumatka sujuu mukavasti myötätuuleen, eikä aikaakaan kun olemme taas Lauenburgin kohdalla ja tuotapikaa takaisin campingissa, johon poissa ollessamme olemme saaneet pari kolme uutta naapuria.