home



KUVA  Sauli Niinistö tapaamassa oikeistopoliitikkoja
eurooppalaisen oikeistopuolueen (EPP) huippukokouksessa. 
EPP on kokoomuslaisten euroedustajien ryhmittymä.
JULKAISIJA EPP CC-LISENSSILLÄ 

          Käy tutustumassa Matti Vanhanen presidentiksi -sivustoon.


Tärkeimmät vaalikysymykset

   


 Ulkopolitiikka

Ulkopolitiikan johtaminen on presidentin valtaoikeuksista yksi tämän merkittävimpiä tehtäviä. Siksi on ratkaisevan tärkeää kenet me valitsemme päättämään Suomen kansainvälisistä suhteista ja sitoomuksista. Oikeiston yksi pitkäaikaisimmista tavotteista on Suomen liittäminen NATOon. Tässä asiassa presidenttiys voi olla ratkaiseva tekijä.

NATO on sotilaallinen puolustusliitto, jonka ytimessä on edelleen velvoite auttaa sotaan joutunutta maata. Kyseessä ei ole vain kuollut kirjain, vaan viimeksi tämä ns. artikla 5 aktivoitiin USA:n terrori-iskujen yhteydessä. Nykyaikaisissa sodissa rintamalinjat ovat epäselviä ja joukot saattavat joutua hyvin kaukaisiin paikkoihin taistelemaan, kuten kuvan joukot Afganistanissa.

Suomen ulkopoliittinen johto ja linja muuttui kylmän sodan päättyessä. Kekkosen johdolla harjoitettu suomettuminen jouti romukoppaan, ja kansainvälisissä asioissa on painotettu mm. ihmisoikeuksia ja kauppasuhteiden kehittämistä. Kylmän sodan lopun jälkeen kansa ei ole valinnut kertaakaan presidenttiä oikeistopuolueista. Näissä vaaleissa nähdään onko uuden käännöksen aika, ja kuinka jyrkän.

 Kriisimaiden rahoittaminen

Eurooppa on ollut liki jatkuvan talouskriisin kourissa vuodesta 2008. Kriisi sai alkunsa pankkien roskalainaongelmista ja sama ongelma painaa edelleen finanssisektoria. Sauli Niinistö esittää pankkiiritaustansa olevan etu finanssikriisin ratkaisussa. On kuitenkin kyseenalaista onko oikea tie lisärahan jakaminen kriisin aiheuttajille.

Kokoomus on ajanut kaikkein avokätisintä politiikkaa Kreikan, Portugalin ja Irlannin velkojen rahoittamisessa pankkikriisin estämiseksi. Vasta porvarihallituksen kärsimä vaalitappio muutti Suomen politiikkaa: alettiin vaatia vakuuksia ja sijoittajavastuun ottamista lainojen ehdoksi. Kokoomuksen je Keskustan linjaa muutti vasta muiden puolueiden ottaminen mukaan hallitukseen.

Kokoomuksen avustusrahapolitiikkaa arvosteltiin ankarasti ja monet tulkitsivat sen keskeiseksi syyksi hallituspuolueiden kannatuksen romahtamiseen vaaleissa. Erityisen ankarasti arvosteltiin valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kuvassa) toimintaa tukipaketeista sovittaessa. 

EU-politiikkaa on niin tärkeää, että sitä ei ole Suomessa jätetty yksin ministereiden hoidettavaksi, vaan presidentti on EU-politiikassa aktiivinen ja merkittävä toimija mm. valtiosopimukset hyväksymällä ja Suomea edustamalla. Siksi on erittäin tärkeää Suomen valtion rahojen käytön kannalta kuka presidentti on.

 Yhteiskuntamalli

Oikeistolaiset puolueet ajavat toisenlaista yhteiskuntaa kuin vasemmisto. Tämä on tietenkin selvää. Siksi ei ole yhdentekevää mikä presidentin kanta on mm. hyvinvointivaltioon, vanhustenhoitoon, julkiseen terveydenhoitoon ja verotuksen oikeudenmukaisuuteen. Esimerkkinä tärkeistä suurista päätöksistä Kokoomuksen ajama arvonlisäveron nosto estettiin täpärästi, mutta kuinka pitkäksi aikaa?

Monissa Euroopan maissa johtavat poliitikot ovat jo ajaneet huomattavasti Suomea oikeistolaisempaa politiikkaa. Baltian maat esimerkiksi ovat jo ottaneet käyttöön tasaveron. Tsekin oikeistolainen valtiovarainministeri kohahdutti äskettäin sanomalla suoraan, ettei hyvinvointivaltion ylläpitämiseen enää "ole varaa" – huolimatta siitä että talouskasvun ansiosta kansantulo kasvaa vuodesta toiseen.

Suomessakin tunnetaan oikeistolaisen mallin tavoitteet. Sauli Niinistö kohahdutti aikoinaan esittämällä kirjastoja maksullisiksi. Virossa näin jo on. Onko Viron tie Suomenkin tie?


 Työelämä ja eläkeikä

Presidentti on mielipidejohtaja, jolla on paljon vaikutusvaltaa yhteiskunnassa silloinkin kun muodollista määräysvaltaa ei ole. Kenen puolella presidentti on työelämän asioissa? Työntekijänkö vai työnantajan? Tämä on tärkeä kysymys kun työelämän tahti kiristyy, työnantajien vaatimukset kovenevat ja eläkeikää halutaan nostaa.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen kansalaiset eivät ole enää valinneet presidenttiä oikeistosta. Viime porvarihallituksen aikana presidentin kanslia oli keskeisistä valtiomahdeista ainoa, jota porvaripuolueet eivät hallinneet. Silti työnantajat ajoivat monia pitkäaikaisia vaatimuksiaan läpi, kuten työsuojelun heikentäminen, ulkomaisen työvoiman hankkimisen helpottaminen ja kolmikantaisten neuvottelujen lakkauttaminen tulopolitiikassa.

Mihin kaikkeen työnantajapuoli pystyy jos joskus kaikki valtiomahti on oikeistopuolueiden käsissä?


Sauli Niinistö