"Se vain rikkailta ottaa, köyhille antaa"

Vanha ajatus on ollut, että sukututkimus lopetetaan ensimmäiseen hevosvarkaaseen tai muuhun kaidalta tieltä poikenneeseen. Perttusten kohdalla näin ei ole ainakaan vielä tehty. Rosvo-Perttusena tunnetun henkilön suhteet Laitasaaren Perttusiin on vielä selvittämättä, mutta vahvaa näyttöä tästä yhteydestä on olemassa.Antti Ville Perttunen (tai, kuten kirkonkirjoihin merkittiin, "Anders Wilhelm") syntyi Oulussa 10.5.1851. Hänen isänsä oli myös Antti, alkujaan renki, sittemmin merimies. Äiti oli piika Kreeta Yrjöntytär Pekkala.

Seitsemänvuotiaana Antti jäi isän kuoltua orvoksi, kymmenen iässä kuoli myös äiti. Antti ja pikkusisar Nanny jäivät sukulaisten hoiviin, lautahökkeliin Oulun Heikinkadulle. Sukulainen, oma eno johdatti Antin tulevaan ammattiinsa -- eno oli Oulun kuuluisimpia varastetun tavaran kuljettajia.

Ryövärinura alkoi ilmeisimmin Iin kevätmarkkinoilla vuonna 1873. Tällöin Antin saaliiksi tuli 13 000 markkaa, jotka hän varasti kauppaneuvos Snellmannilta. Talvikauden 1873-74 hän oli Ruotsin puolella. Syksyllä 1874 alkoi kuitenkin kantautua tietoja ryövärin vaiheista, aina Suomen Turkua myöten.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamassa (Jyväskylä, 1984) teoksessa "Kotiseudun tarinoita" on talletettu muutama tarina Rosvo-Perttusesta. Tarinat kannattaa lukea kirjasta, tässä vain lyhyet tiivistelmät. Vasemmalla olevaan karttaan on merkitty paikkakuntia, joilla Rosvo-Perttusesta on kerrottu tarinoita tai joissa hän on harjoittanut hämärää tointaan. Tampereelta on tallennettu kertomus, jossa kerrotaan Perttusen olleen kotoisin Oulusta, käyneen siellä lyseota muutaman luokan ja sitten joutuneen rikoksen teille. Rikoskierre alkoi siitä, että hän ei jäänyt ensimmäisestä rikoksesta kiinni. Tarinan mukaan hän ei ryöstänyt eikä tappanut, vaan otti rahaa ja arvoesineitä, uhreina varakkaat ihmiset. Koska tavallinen rahvas säästyi Perttusen ryöstelyltä, sai Perttunen heidän taholtaan suojelua. Tämän takia Perttusen kiinnisaaminen oli vaikeaa.

Valtimosta on tarina, jossa kerrotaan Perttusen käyttäneen ihmisenrasvasta tehtyä taikakynttilää. Tämän kynttilän avulla hän sai talonväen nukkumaan unta, josta eivät heränneet niin kauan kuin tuli paloi. Kesken ryöstön kynttilä kuitenkin loppui ja tuli sammui. Talonväki heräsi. Perttunen pääsi kuitenkin viime tingassa pakenemaan.

Pyhännältä olevassa kertomuksessa Perttusella on toisenlaiset ihmeaineet käytössään pankkiryöstöä tehdessään. Pillillä tämä oli puhaltanut nukutusainetta huoneeseen. Hetken kuluttua Perttunen ja tämän oppipoika olivat päässeet kenenkään estämättä ryöstämään pankin. Oppipojan osuus oli vain 50 silloista markkaa. Ryöstön jälkeisenä päivänä oppipoika joutui kiinni, Perttunen itse pääsi kuitenkin pakoon.

Ristijärvellä kerrottiin tarinaa, jossa Perttunen oli tavannut iltamyöhällä yksin kulkevan pelokkaan tytön. Tyttö oli kertonut pelkäävänsä, koska tiesi seudulla kulkevan vaarallisen Rosvo-Perttusen. Perttunen tarjoutui tytön kotimatkan turvaksi. Vasta tytön kotiportilla totuus oli selvinnyt: "Ei sitä Perttusta tarvitse pelätä, ei se tee ihmisille pahaa, se vain rikkailta ottaa, köyhille antaa. Minä olen se Perttunen".

Liminkalaiset kertoivat tarinaa Perttusen kiinnijäämisestä. Perttunen oli piiloutunut Arvonollin talon isännän suojaan. Isäntä oli kuitenkin humalapäissään tullut paljastaneeksi Perttusen olinpaikan. Yhdeksän miestä oli tullut karkulaista pidättämään. Maanviljelijä Iikka Kennilä oli pidätyksessä rohkeimpana. Perttunen oli oven läpi ampunutkin pidättäjäänsä. Kennilä sai kuitenkin Perttusen viimein kiinni. Raskaasti raudoitettuna Rosvo-Perttunen vietiin viimein Oulun linnaan ja sieltä Turun Kakolaan. Perimätiedon mukaan Perttunen kuoli Turussa. Toinen versio kertoi hänen lahjoneen vartijat ja matkustaneen Amerikkaan.

Näiden paikkakuntien lisäksi Rosvo-Perttusen kerrotaan liikkuneen ainakin Kajaanissa ja Kuopiossa.

Rosvo-Perttunen teatterissa