PENTTI HARJUMAA

KOTISIVUT

PENTTI HARJUMAA
runoilija-toimittaja
pentti.harjumaa@pp.inet.fi
040-5167935

    Ranualla korpikuusen juurella 23.4.1934 syntynyt Pentti Harjumaa on toiminut yli kolmekymmentä vuotta sanomalehtimiehenä Rovaniemellä. Hän on julkaissut 27 teosta. Tämän lisäksi hän on kerännyt jätkäkulttuurin perinnettä toimittamalla kolme valikoitua kokoelmaa Nätti-Jussin tarinoita. Häneltä on ilmestynyt myös lappilaista mytologiaa käsittelevä tunnettu Aaveriekkoja teos.

    Pentti Harjumaa tunnetaan persoonallisena ja puhuttelevana elämänperusteita tutkivana ajatusrunoilijana – filosofina. Häntä pidetään realistisena mystikkona ja humanismin julistajana, joka tuntureilta käsin kuvaa elämän ja olemassaolon perusteita: syntymää, rakkautta, kuolemaa. Hänen sielunmaisemassaan sekoittuvat tosi ja uni, vuodenajat näyksi ja utopioiksi ihmisen ikuisesta ikävästä ja rakkauden kaipuusta.

    Hänen kokoelmansa rakentuvat vastakkaisten tuntojen ja voimien, elämää repivien ristiriitojen ja paradoksien varaan.

    - Elämä on suuri mysteerio. Jokainen ihminen kätkee sisälleen suuren tarinan ja salaisuuden. Maailmansyrjä ja kaikki on niin lähellä kuin ohuiden verhojen takana: Pimeys ja valo, itku ja nauru, taivas ja helvetti täällä maan päällä, näkee Pentti Harjumaa. Hänen mielestään runoilijan tehtävä on rohkeasti kurkkia näiden verhojen taakse ja raportoida näkemänsä ja kokemansa niin rehellisesti kuin suinkin, vaikka sydän kivusta huutaisi.

    Pentti Harjumaan runous ei jää pelkästään elämänviisauden tutkimiseksi, vaan hän on myös yhteiskunnallisesti kantaaottava runoilija. Hänen runosanomansa kärki kohdistuu satiirisen purevana elämää jähmettäviä ja salpaavia ryhmittymiä ja laitoksia, tekojumalia ja väkivaltaa vastaan.

    Näen että kaiken luovan toiminnan ja runouden lähtökohtana tulisi ilmetä jokin sanoma ja ajatus: Ei sanoja sanojen vuoksi, ei värejä värien vuoksi, ei näytelmiä näytelmien vuoksi, ei taidetta taiteen vuoksi. Luova taide ja runous on väline johonkin. Minulle se on elämän ja ihmisyyden edistämistä.

    Tiedämme miten vaikeaa meidän on löytää tietä toistemme luo ja maailmoihin.

Emme tavoita ja kohtaa toisiamme:

Kuljemme toistemme ohi

puhumme toistemme ohi

katsomme toistemme ohi

rakastamme toistemme ohi

silti toivoa on.

Pentti Harjumaan tuotantoa:

Tämä nimetön kaupunki
Kyselen kulkijoilta
Lumesta kirje sinulle
Pilvet palasina tiellä
Unien varassa virralla
Tunturilta tunturille
Uskon kuvia lumessa
Revontulien reunalla
Varjopuheita
Nyt olen täällä
Aaveriekkoja (Lapin mytologiaa)
Näkyjen jäljillä
Maailma minussa
Unessa valveilla
Tyhjän päällä
Näköalapaikka ohikiitävässä hetkessä
Olemassaolon ihmettelyä mielentuntureilla
Kirjeitä tuntemattomalle ystävälle
Pieniä ja suuria tappauksia lapsuudestani
Sinisen lumen mietteitä
Pohjoisen ääniä
Mielen tuulenpesiä
Miten kuvata sanomatonta rivien välissä
Uskon salattuja mielikuvia
Sanat vailla kotia
Huutavan ääniä
Kuplasta kuplaan harharetkiä

Nätti-Jussin tarinoita I, II ja III

1971
1972
1974
1976
1979
1981
1983
1985
1989
1992
1994
1996
1999
2001
2002
2004
2005
2007
2008
2009
2009
2010
2012
2013
2015
2016
2017

2013

Toimin Pohjolan Sanomain aluetoimituksessa tiedonvälittäjänä eli toimittajana ensisijaisesti 1960-1990 luvuille asti. Kirjoitin uutistoimittamisen ohella lehteen myös kirja- ja kuvataidearvosteluita sekä kulttuurijuttuja. Olin pitkään Suomen Arvostelijaliiton jäsen sekä kuvataiteen että kirjallisuuden osalta, johon kuului noin 700 valtakunnallista kriitikkoa niin hyvässä kuin pahassa. Jäseneksi pääsemiseksi vaadittiin näytteitä taidealan kritiikeistä.

1960-luvun alkupuolella perustettiin Pohjoiset Kirjailijat yhdistys, jonka toiminnassa olin aktiivisesti mukana.

Myöskin 1960 alkupuolella perustettiin Rovaniemelle Nuoren Voiman Liiton paikallisyhdistys Kirjallisuuskerho Pahta, jonka puheenjohtajana toimin ja vedin sitä useita vuosia.

Rovaniemen kulttuuritoiminta oli 1960-1970-luvuilla monipuolista ja mm. kirjallisuuden julkistamista edistettiin vilkkaalla oma- ja pienkustannustoiminnalla. Pohjoiset Kirjailijat yhdistys julkaisi mm. noin 40 nimikettä Lapin kirjallisuutta.



Tekstin kokoa sivuilla sekä teoksissa voi muuttaa painamalla CTRL ja +/-.