Tieto ja sota


03.03.2003 

Yhdysvallat pyytää Eurooppaa mukaan sotaansa Irakia vastaan. Länsimaiden rintama on revennyt niin Euroopassa kuin Yhdysvaltain sisällä. Osa valtioista on sodan puolella  - osa sotaa vastaan. 

Ensi kerran sotilasliitto Nato ei ole päässyt yksimielisyyteen sodan tarpeellisuudesta. Miljoonat ihmiset osoittavat mieltään sotaa vastaan. Myös mielipidetiedusteluissa länsimaiden kansalaiset asettuvat sotaa vastaan.  

Mistä tiedämme, pitäisikö lähteä sotimaan ? Mikä on se tieto jolla tälläisiä päätöksiä tehdään?

- Irakin sota on väärä nimitys, pitäisi puhua Amerikan sodasta, sanoi vanha sotaveteraani maanantaina helmikuun 10. päivänä Mäkelänrinteen untikeskuksen saunassa. - Eivät Irakilaiset haasta sotaa - vaan George Bush.

Asenteet muodostuvat sekä tiedosta, että maailmankatsomuksesta. Tieto vaikuttaa maailmankatsomukseen. Sodan käyneet ihmiset tietävät mistä sodassa on kysymys. Eurooppalaiset ovat sotaveteraanin mukaan oppineet sodissa läksynsä. He eivät ole amerikkalaisten vietävissä.

Amerikkalaisten tunteeseen vetoavat syytökset eivät riitä sodan käynnistämiseksi - tarvitaan myös kylmiä faktoja. Lännen erimielisyys Irakin sodan tarpeellisuudesta osoittaa, että tieto, jota Yhdysvaltain hallitus on länsiliittoutumalle tilanteesta antanut ei vastaa liittolaisten käsitystä nykyisestä tilanteesta. Yhdysvaltojen johto vetoaa sekä tunteisiin, että tietoon. Kuinka tulkita tätä tilannetta? Uskoako tietoja vai tunnetta?

MITEN TULKITSEMME TIETOA

Tiedon tulkinnassa käytämme kokemuksemme tuomaa intuitiota.Perusteluissa meidän pitää kuitenkin pukea käsityksemme faktoiksi. Faktat eivät kuitenkaan aina vakuuta, sillä viimekädessä ihmisen tulkintaan vaikuttaa myös tunteet. Tunteittemme tulkinnassa käytämme käsitteitä, jotka koskevat itse ajatteluamme. Näitä käsitteitä ovat syy ja tulkinta, joista edellinen liittyy ilmiöiden selittämiseen ja jälkimmäinen tosiasiain selvittämiseen. Jos faktat tukevat tunnetta  -  ratkaisu on helppo.

Helsigin Sanomien kuukausiliitteessä  Anu Nousiainen (2003) selvittää sodan oikeutusta kuultuaan rauhanaktivisteja ja filosofeja. Hän analysoi tilannetta Timothy Garton Ashin The Guardian -lehdessä julkaiseman artikkelin pohjalta. Ash jakaa analyysissään Irakin tilanteen neljään syyhyn sodan puolesta ja neljään syyhyn sotaa vastaan.

Syyt sodan puolesta:
Saddam Husseinin hallinto on julma.
Saddam on kahdesti hyökännyt naapurimaihinsa.
Saddam on pitänyt pilkkanaan 16:ta YK:n päätöslauselmaa 12 vuoden aikana.
Sota saattaisi panna liikkeelle Lähi-idän maiden demokratisoitumisen.

Syyt sotaa vastaan:
Sodan pitäisi aina olla viimeinen keino, sillä sodassa kuolee valtavasti ihmisiä ja se aiheuttaa mielettömiä kärsimyksiä.
Yhdysvaltain motiivit sotaan eivät ole  pelkästään epäitsekkäitä.
Saddam Husseinin yhteydet al-Qaidaan ovat marginaalisia.
Sota saattaa lisätä terrori-iskujen  mahdollisuutta.

MÄÄRÄÄKÖ TIETO VAI TUNTEET

Luin jokin aika sitten tutkimuksesta, jossa selvitettiin amerikkalaisten yritysjohtajien päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan ne johtajat jotka suurissa päätöksissä nojasivat tunteisiin pärjäsivät paremmin, kuin ne jotka nojasivat päätöksissään pelkkiin faktoihin.

Nonaka ja Tackeuchi (1995) kirjoittavat japanilaisesta päätöksentekoprosessissta, jossa yritysjohtajat käyttävät "näkyvän"  kirjallisen tiedon lisäksi hiljaista tietoa, joka tulee kokemuksesta. Tunteetkin perustuvat biologisten tekijöiden lisäksi ihmisen sosiaaliseen kokemukseen. Tunteet ovat tietoa, jota on vaikea pukea sanoiksi aivan kuin hiljainen tieto. Puhuttaaan myös tunnetiedosta.

Vanhan kiinalaisen sodankäynnin opaan mukaan voitat tuhat taistelua häviämättä yhtäkään jos vain tunnet itsesi ja vihollisesi (Sun Tzu 1995). Kiinan kielessä "tao" tarkoittaa sekä tietä että tietoa. Siihen liittyy "ying" ja "yang" - vastakohtien yhteys. Kukin asia sisältää sekä plussat että miinukset. Ilman sotaa ei ole rauhaakaan.

ONKO TIETOA

Suomen kielessä tieto on alunperin tarkoittanut tien tai menetelmän tuntemista. Se on liittynyt myös ammattitaitoon - sen minkä tiedät osaat myös tehdä. Tähän liittyy myös asiantuntemus. Miten sitten tietoa voidaan mitata, onko tieto oikeata tai väärää?

Kalevalaisessa perinteessä tietoa mitattiin laulamalla. Tämä pätee vielä nykyäänkin: tiedon oikeellisuus voidaan testata vain käytännössä. Suomen kielessä tieto merkitsee sekä tositietoa, että tiedon rakennusainetta informaatiota. Englannin kielessä nämä on erotettu termein "knowledge" ja "information". Tästä tulee usein väärinkäsityksiä. Esimerkiksi tietoyhteiskuntakeskustelussa puhutaan useammin oikeastaan informaatioyhteiskunnasta, kuin tieto (knowledge) -yhteiskunnasta. Tidonkäytön välineet liittyy informaatioyhtiskuntaan. Inhimillinen tietämys ja inhimilliset voimavarat liittyvät taas tietoyhteiskuntaan. Harvoin tulemme kyseenalaistaneeksi tiedon merkitystä oppimisen välineenä ja toimintamme perustana.

TIETO JA LÄNSI

Länsimaisen tiedonkäsityksen juuret ovat antiikin Kreikassa. Platon koki universumin koneistona, joka oli järjestetty matematiikan ja musiikillisen harmonian periaatteelle. Platonin valtioteoria on ollut esikuvana länsimaiden utopioille. Se edustaa varhaisen filosofisen ajattelun rationalismia johon sisältyy mekanistinen ja totalitarinen käsitys ihmisestä. Platonin pyrkimys absoluuttiseen totuuteen oli alkuna tiedon eriyttämiseen hyveestä. Ihminen joka kulkee oikeaa tietä pitkin,  mutta vain oikeitten käsitysten avulla, on sokea. Platonin mukaan  tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.

Tieto ei koskaan ole objektiivinen heijastus todellisuudesta, vaan  aina sisältää valintaa ja tulkintaa. Ihminen, tai yhteisö voi milloin tahansa suistua tieltä, ellei sillä ole oikeaa tietoa kulkemisensa perustana. Länsimaisen filosofian pohjana oleva kristinuskossa on hyve ja tieto erotettu toisistaan. Uskonasiat ja tiedon asiat eivät kuulu yhteen. Siinä sielu ja ruumis on erotettu toisistaan. Tässä piilee länsimaisen ajattelun ristiriita ja hypokrittisyys. Anteeksianto pelastaa huononkin elämän. Viimeaikoina kaksinaisajattelua on kritisoitu mm. lääketieteessä. Mielen on todettu vaikuttavan ruumiin kuntoon. Sairaus paranee koko potilasta hoitamalla.

TIETO PÄÄOMANA

Tiedosta  on tullut yksilöllisesti ja yhteiskunnallisesti tuottoisa investointi. Työntekijät ovat kapitalisteja. Heidän investointinsa tietojen ja taitojen hankintaan on antanut heille tiedon pääoman omistusoikeuden Theodore W. Schultzin (1960) avauspuhe Amerikan taloustieteilijöiden kokouksessa  oli alkuna tiedon pääoman teorialle. Tämän mukaan koulutuksellinen investointi tuottaa enemmän kuin reaali pääoman investointi. Koulutuksella luotu tieto-pääoma nopeuttaa taloudellista kasvua. Teoriaa sovellettiin Yhdysvalloissa ja  kehitysmaissa mm. UNESCO:n toimesta koulutusta lisäämällä.

TIEDON INFLAATIO

Kun koulutuksen tuloksia tarkasteltiin myöhemmin, tuloksena oli pettymys - USA:ssa oli epäonnistuttu taistelussa köyhyyttä vastaan. Mutta ennen muuta sotaa käyvissä kehitysmaissa havaittiin teorian paikkansapitämättömyys. Epäonnistumista selitettiin ylituotannosta johtuvalla tiedon inflaatiolla. Saattoiko sota aiheuttaa tiedon inflaatiota?

Yhdysvallat esittää vakuutteluja sotaan ryhtymiseksi julkaisemalla tiedustelutietoja ja animaatioita Irakin sodanuhasta.  Irakilaisten on ollut helppo osoittaa amerikan esitykset paikkansa pitämättömäksi.USA:n esittämät tiedot ovatkin kärsineet inflaation. Se onkin joutunut luottamuspulaan liittolaistensa silmissä. Tiedon inflaatio vesittää tavoitetta muuttaa tieto öljyksi ja öljy pääomaksi sodan keinoin.

TIETO JA OPPIMINEN

Uuden tiedon tulkinta perustuu aikaisempaan tietoon. Oppimisessa on tärkeää ymmärtäminen, uuden tiedon sitominen aikaisemmin opittuun tietoon. Oppiminen on asioiden tulkintaa. Asioiden tulkintaa varten on olemassa erilaisia työskentelymalleja eli metodeja. Näistä mainittakoon analyyttinen, synteettinen, vertaileva ja operationaalinen menetelmä.

Länsimainen ajattelu pohjautuu analyyttiseen menetelmään, missä asia, ilmiö tai ongelma pyritään selvittämään jäsentämällä asia alkutekijöihinsä. Analyyttinen menetelmä tuottaa osia, joiden tulkinta erikseen voi johtaa helposti harhateille. Itämainen ajattelu pohjautuu synteesiin.

Synteettisellä menetelmällä tutkitaan, miten asiat liittyvät toisiinsa, sekä muodostetaan asioista kokonaiskuva eli synteesi. Kokonaisus on laadullisesti enemmän kuin osiensa summa. Ihminenkään ei ole solujensa summa, vaan ajatteleva, toimiva otus.

Vertailevan menetelmän avulla voidaan tutkia esimerkiksi samaa asiaa erilaisissa olosuhteissa. Muodostetaan asioista vertailu.

TIETO SODASTA JA RAUHASTA

Helsingin Sanomien artikkelissa analysoidaan sodan mahdollisuutta, muodostetaan synteesi eri näkökannoista vertailemalla niitä toisiinsa ja lopulta saavutetaan tietoa, jonka avulla voi muodostaa oman mielipiteensä.

Anu Nousiainen haastattelee vielä suomalaisen älymystön edustajia. Hänen synteesinsä on, että kymmenestä tavoitetusta älyköstä yksikään ei pidä hyökkäystä Irakiin nykytilanteessa hyväksyttävänä. Hyökkäyksessä kuolisi viattomia siviilejä, vihan ja väkivallan kierre syvenisi, terrorismi lisääntyisi.

Nousiainen haluaa lisätä synteesiinsä vielä amerikkalaisisten käsityksen sodasta, sillä hän ei usko eurooppalaista käsitystä öljystä sodan selittäjänä. Konservatiivisena pidetyn amerikkalaisraportin think tank Carnegie Endowment for International Peace mukaan status quo - nykyinen olotila, on turvallinen. Miksi siis rynnätä sotaan?

Nousiainen lukee vielä uudestaan Timothy Garton Ashin syyt sodan puolesta ja sotaa vastaan ja  vertailee: Kummat painavat enemmän? Syyt sotaa vastaan. Siis sota vai rauha? Anu Nousiainen valitsee sodan sijasta tiedon. Hänen mukaansa samaan tietoon yhtyvät ne miljoonat ihmiset, jotka eri puolilla maailmaa marssivat sotaa vastaan.

Lähteet:
Ash Timothy Garton (2003) In defence of the fence, The Guardian February  6, 2003
Myös http://www.guardian.co.uk/comment/story/0,3604,889572,00.html
Nonaka, Ikujiro and Takeuchi, Hirotak, (1995) The Knowledge-Creating Company, . Oxford University Press
Nousiainen Anu (2003) Sota vai Rauha? Helsingin Sanomat sunnuntaisivut 16.02.2003
Myös http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu_t.asp?id=20030216ER7
Schultz Theodore W. (1960) Capital Formation by Education, Journal of Political Economy 6, December 1960.
Sun Tzu (1995) Sodankäynnin taito, Tietosanoma Oy