Radio
 

Ennen television tuloa 1960-luvulla radio oli monissa suomalaisissa kodeissa tärkein tiedotusväline. 1980-luvulla kaupallisten paikallisradioiden kehittyminen on tehnyt siitä uudestaan kiinnostavan viestintävälineen etenkin nuorison keskuudessa. Kansalaisten oma ohjelmantuotanto on alkanut radioasemilla. Tekniikka on halventunut. Vähemmistöryhmät ovat saaneet radiosta oman vaikuttamiskanavansa. Radio-ohjelmien teko on alkanut tarpeesta ja tilaisuudesta. Ongelmana on ainoastaan koulutuksen puute. Ohjelmien teko paikallisradioissa onkin alkanut ilman erityistä koulutusta yrityksen ja erehdyksen kautta.

Radion viestintä on muuttunut yksisuuntaisesta ylhäältä annetusta viestinnästä kaksisuuntaiseksi alhaalta tulevaksi viestinnäksi. Radio on nimenomaan paikalliskulttuurin viestintäväline. Se vaatii kielen ja kulttuurin ymmärtämistä. Kehitysmaissa radio on tärkein joukkoviestintäväline, sillä se ei vaadi lukutaitoa tullakseen ymmärretyksi. Kansainväliseksi radion tekee musiikki. Euroopan yhdentyessä radiolla on mahdollisuus paikallis- ja vähemmistökulttuurien kehittämisessä. Mainosrahoitteiset paikallisradiot eivät ole olleet kovin tuottoisaa liiketoimintaa. 90-luvulla monet pienet radiot ovat tehneet konkurssin, vaihtaneet omistajaa ja sulautuneet toisiinsa. Paikallisradioiden alueet ovat laajentuneet. Ensimmäinen valtakunnallinen mainosradio on aloittanut toimintansa. Radiokanavien digitalisointi antaa mahdollisuuksia pienempienkin ryhmien erityistarpeiden huomioimiseen radioaalloilla, sekä interaktiivisten ohjelmien tekemiseen, jolloin matkapuhelimeen yhdistetään radio.