Otsikot
 
 

Tekstillä on erilaisia tehtäviä: tarvitaan otsikoita, alkutekstejä eli ingressejä, kuvatekstejä, väliotsikoita ja leipätekstiä. Nämä elementit tekevät mediasta helposti luettavan, jos suunnittelu on onnistunut. Tekstin ulkoasun suunnittelussa kannattaa olla johdonmukainen. Pääotsikon tulee erottua kooltaan tai muodoltaan selvästi alaotsikoista. Kuvatekstit kannattaa erottaa kirjainvalinnalla ingresseistä ja leipätekstistä. Selkeä perusrakenne helpottaa mediatuotteen kokonaishallintaa ja tekee sen lukemisen miellyttäväksi.

Lukijan houkuttelu


Otsikoiden valttina on sekä visuaalinen että sisällöllinen houkuttelu. Otsikot heijastelevat median tyyliä ja uskottavuutta. Monenkirjavat otsikot samassa julkaisussa tekevät siitä rauhattoman, vaikealukuisen ja tyylittömän. Yksinkertaisuus sommittelussa on usein positiivinen voima. Säännöllisesti julkaistavan mediatuotteen ulkoasussa ei tulisi tehdä liian suuria muutoksia numerosta toiseen, koska muutoin lukija ei enää tunnista julkaisua omakseen. Muutokset ja uudistukset kannattaa yleensä tehdä varovaisesti ja huomaamattomasti.

Kutsuhuuto


Otsikko vastaa kirjoituksessa kutsuhuutoa. Otsikon tulee erottua visuaalisesti muusta typografisesta materiaalista. Pienet otsikot eivät erotu, kun taas suuret otsikot painavat leipätekstin ja kuvat allensa. Musta ja punainen erottuvat valkoiselta paperilta parhaiten. Värillisestä taustasta erottuvat vastavärit. Harmaaksi rasteroitu teksti ei yleensä näy tasaisen leipätekstin joukosta. Otsikoiden koko, väri ja sävy riippuvat kokonaisvaikutelmasta, joka halutaan antaa lukijalle typografialla.


Lukusuunta


Länsimaisessa kulttuurissa olemme tottuneet lukemaan vasemmalta oikealle. Tämä määrää myös katseemme suunnan. Kuvissa esitetyn liikkeen miellämme vahvemmaksi, jos se on esitetty vasemmalta oikealle. Varma tapa sommitella otsikoita ja tekstejä on tasata ne vasempaan reunaan.

Perinteinen typografia perustuu antiikin symmetriseen keskitettyyn malliin, jossa otsikko on sijoitettu keskelle ja molemmista reunoista tasatun leipätekstin yläpuolelle. Otsikkoa ei kuitenkaan kannata sijoittaa aivan yläreunaan, koska tuolloin se näyttää roikkuvan yläreunasta. Vahvana elementtinä toimiessaan otsikko tarvitsee tilaa ympärilleen. Vahvat elementit toimivat kuin visuaaliset magneetit: isommat ja paksummat tekstit vetävät puoleensa pienempiä ja heikompia. Myös marginaalit toimivat visuaalisina magneettina. Tekstin ympärille kannattaakin jättää tyhjää tilaa, jotta ei näyttäisi siltä kuin teksti juoksisi ulos paperilta tai näytöltä.

Otsikoita voidaan toki sijoittaa muutoinkin kuin perinteisesti. Otsikoita vapaasti sijoitettaessa täytyy kiinnittää huomiota koko aukeaman sommitteluun ja muihin sivulle tuleviin elementteihin, kuten kuviin, kehyksiin, marginaaleihin leipä-, kuva- ja ingressiteksteihin, jotta kokonaisuudesta tulisi visuaalisesti toimiva ja johdonmukainen.

Väliotsikot


Väliotsikot auttavat lukijaa silmäilemään nopeasti jutun keskeisen sisällön. Väliotsikoilla voidaan rytmittää tekstiä ja saada sivuun ilmavuutta. Tekstiä rytmittävät myös koristemerkit ja anfangit. Väliotsikko on usein vahvempi ja suurempaa pistekokoa kuin leipäteksti. Väliotsikoissa kannattaa huomioida ylä- ja alapuolella oleva tyhjä tila. Yleensä konekirjoittajat erottavat väliotsikot tyhjällä rivillä väliotsikon molemmin puolin. Tällöin väliotsikko sijaitsee tyhjän tilan keskellä. Tästä voi kuitenkin syntyä sellainen optinen vaikutelma, että väliotsikko riippuu edellisestä kappaleesta, vaikka se sisällöllisesti viittaakin alla olevaan tekstiin. Tämä ongelma voidaan ratkaista joko lisäämällä rivinvälistystä edellä olevaan tekstiin tai vähentämällä välistystä alla olevaan tekstiin.

Versaalien käyttö


Konekirjoitustekstissä otsikot kirjoitetaan versaaleilla eli suuraakkosilla. Suuraakkosia voidaan käyttää otsikkoina myös painotuotteissa, sillä ne erottuvat hyvin gemenoilla ladottavasta leipätekstistä. Suuraakkoset ovat kuitenkin vaikealukuisia ja siksi niitä ei suositellakaan pitkiin teksteihin.
Kaunokirjoitusteksti ja skriptit ovat versaaleina vaikealukuisia, joten niitä ei kannata latoa versaaleina.

Pohjoismaisissa kielissä visuaalisia ongelmia tuottavat myös versaalien yläpuolelle tulevat aakkosten pisteet, jotka rikkovat yhtenäistä sanakuvaa. Nykyisin otsikkotekstien teko leipätekstiä suurentamalla on helppoa tietokoneiden avulla. Aiemmin otsikkona käytetyt display-kirjaimet tehtiin erikseen. Leipätekstin suurentaminen vaikuttaa myös kirjainvälien suurenemiseen. Kirjainvälit tulevat liian harvoiksi ja sanakuva rikkoutuu, jolloin kirjainvälistystä täytyy tiivistää.

Otsikkotekstien harventamista käytetään joskus tehokeinona. Harvennetut otsikot ovat vaikealukuisia ja epäesteettisiä. Otsikkoteksteillä voidaan myös leikkiä ja ladonnassa käyttää huumoria. Tekstistä voidaan muodostaa asiayhteyteen sopivia kuvia tai kuvista voidaan tehdä tekstejä

Ingressi


Lehdissä ja esitteissä otsikkoa seuraa usein ingressi, jonka tehtävänä on johdattaa lukija juttuun. Ingressi ladotaan leipätekstistä selvästi erottuvalla tekstillä. Teksti voi olla leipätekstiä suurempaa, kursivoitua tai lihavoitua.

Kuvatekstit


Kuvatekstit liittyvät kuviin. Siksi niiden tulisi sijaita mahdollisimman lähellä kuvia. Kuvatekstit ovat tärkeitä, koska ne luetaan yleensä ennen varsinaista juttua. Kuvatekstit ladotaan usein leipätekstin kursivoidulla tai lihavoidulla leikkauksella.

Ryhmittely


Kuvaelementtien ja tekstin ryhmittely on taiton ydin. Ihminen jaottelee automaattisesti pinnan elementtejä pieniin ryhmiin omaksuakseen paremmin kokonaisuuden. Ryhmittelyä eli sommittelua voidaan tehdä monilla eri periaatteilla aina tilanteesta riippuen. Sommittelussa kannattaa kuitenkin olla aina johdonmukainen, koska muutoin saatetaan helposti pilata koko julkaisu.

Yksi, kaksi, kolme tai monta

Ihminen pystyy käsittelemään vain pieniä ryhmiä. Kolme on yleensä maksimi. Tästä suuremmat määrät merkitsevät hänelle monta.

Parillinen-pariton
 
Parilliset ja parittomat elementit erottuvat helposti pienissä ryhmissä.

Vastakohdat

Vastakohdilla sommittelu on tehokasta. Sen avulla on helppo selkiyttää asioita katsojalle.

Harmonia

Ihminen pyrkii yleensä toiminnassaan harmoniaan. Antiikin retoriikassa aloitetaan tasapainoisesta, harmonisesta tilasta ja edetään ristiriitojen kautta uuteen harmoniaan.

Symmetria

Symmetria tuntuu luontevalta ihmiselle, joka on itsekin symmetrinen rakenteeltaan. Symmetrinen rakenne on tasapainoinen, perinteikäs ja juhlava.