Leipäteksti
 

Leipäteksti on usein julkaisun tärkein typografinen elementti. Jotta leipäteksti olisi helposti luettavaa, kannattaa valita mahdollisimman selkeä ja helppolukuinen kirjasin. Kirjainperheen luettavuus perustuu kirjainten nopeaan ja ristiriidattomaan tunnistettavuuteen.

Media vaikuttaa tekstin luettavuuteen
Lukeminen on monimutkainen prosessi: näköaisti, puhe ja kuuloaisti toimivat tuolloin aivojen kanssa yhteistyössä. Voidaan ajatellla, että sanat paperilla saavat aivoissamme suoraan tietyn merkityksen. Mutta kun mietimme vähänkin sanojen merkitystä, sisäinen puhe tulee tärkeäksi asian selkeyttäjäksi.

Media ja lukuetäisyys vaikuttavat tekstin luettavuuteen. Esimerkiksi pitkät kursivoidut tekstit ovat vaikealukuisia varsinkin sähköisessä mediassa (kuten tämän luvun ingressissä).

Antiikvaa vai groteskia?


Antiikvaa pidetään yleensä helppolukuisempana kuin groteskia. Antiikva-kirjainten päätteet tekevät tekstin yhtenäiseksi: niistä muodostuu helppolukuisia tavu- ja sanakuvia. Etenkin anglosaksisissa maissa suositaan antiikvaa.

Euroopassa käytetään kuitenkin paljon myös groteskia: olemme siis tottuneet lukemaan päätteetöntä tekstiä. Esimerkiksi Jan Tschicholdin klassikko "The New Typography" on painettu groteskilla, mikä ilmensi modernia suunnittelua vuonna 1928. Tekstin lukeminen kuitenkin väsyttää silmiä.

Antiikvakirjaimen päätteet vievät katsetta eteenpäin. Kapeilla palstoilla groteski on siedettävää, mutta leveillä palstoilla antiikva on huomattavasti parempaa. Groteski sopii parhaiten lyhyisiin teksteihin, kuten tavaraluetteloihin tai aikakausilehtien artikkeleihin. Kirjojen leveillä palstoilla antiikvat puolestaan toimivat paremmin. Postmodernina aikanamme tyylikysymykset voittavat usein tarkoituksenmukaisuuden ja luettavuuden.

Sopiva X-korkeus tekee kirjaimesta selkeän


Helppolukuisessa kirjainperheessä on suuret, avoimet silmukat. Pienen e:n silmukka erottuu selkeästi c:n ja o:n muodoista ja n ei saa näyttää r:ltä tai h:ltä. Pienet kirjainsilmukat menevät helposti tukkoon painomusteesta varsinkin karkealle paperille painettaessa.

Iso x-korkeus tekee kirjaimesta selkeän. Kirjainperheet, joissa on suuri x-korkeus, näyttävät suuremmilta kuin kirjainperheet, joilla on pieni x-korkeus. Toisaalta liian suuri x-korkeus saa h:n näyttämään melkein n:ltä ja d:n taas a:lta.

Koristeelliset, suuret päätteet sekä liian ohuet päätteet tekevät tekstistä vaikealukuisen. Jotkut kirjaimet sotkeutuvat nopeasti luettaessa helposti keskenään, kuten c, e, i, l, ja u. Toisistaan helposti erottuvia ovat k, m, p, q, w, x ja z. Tiheästi ladottaessa "ol" näyttää "d"-kirjaimelta. Kirjaimen rungon ja kaarien vahvennusten ja ohennusten suuri vaihtelu tekee kirjaimesta rauhattoman ja vaikeasti luettavan. Liiallinen lihavuus tekee lukemisen rasittavaksi, kun taas lliiallinen ohuus tekee leipätekstin vaikeasti erottuvaksi.

Väljä välistys tekee koloja tekstiin


Harvaan ladotut rivit hankaloittavat lukemista, koska tuolloin on vaikea löytää seuraavan rivin alku. Palsta ei saa olla liian leveä: palstaa tulisi voida lukea päätä kääntämättä. Liian tiheään tai harvaan ladotut tekstit tekevät tekstistä vaikealukuisen.

Kirjainvälejä voidaan säätää taitto-ohjelmissa siten, ettei tekstiin synny koloja. Ongelmallisia ovat esimerkiksi kirjainparit AV, Tö, TA, AL. Varsinkin otsikoissa kirjainvälien säätäminen on tarkkaa työtä hyvän sanakuvan kannalta.

Sanaväli auttaa erottamaan sanat toisistaan. Sanaväli ei saa kuitenkaan olla liian harva. Jos sanaväli on suurempi kuin riviväli, teksti vaikuttaa läikikkäältä. Leipäteksti on parhaimmillaan 10-12 pistettä. Sopiva riviväli on vähintäin 12-14 pistettä. Pienemmissä teksteissä riviväli voi olla suhteessa pienempi.

Valitse mediaan sopiva leipäteksti


Koristeelliset kirjaimet ovat harvoin helppolukuisia. Siksi ne sopivat parhaiten otsikkokirjaimiksi.

Painotuotteessa käytetty paperi vaikuttaa myös kirjainperheen valintaan. Jos käytetään karkeaa sanomalehtipaperia, kirjaimien tulee olla paksumpia kuin sileäpintaiselle paperille painettaessa. Ohuet viivat katkeavat helposti karkealle paperille painettaessa: kirjaimista tulee rikkinäisiä ja lukeminen vaikeutuu. Times on suunniteltu erityisesti sanomalehtetekstiä varten ja sitä pidetään helppolukuisimpana fonttina.

Kuvaputkelta lukemista vaikeuttavat pikselien karkeus ja taustan kontrasti. Siksi pitkät tekstit kannattaa yleensä tulostaa. Paperitulosteesta on myös helpompi korjata kirjoitusvirheet, koska teksti erottuu paperista paremmin kuin kuvaputkelta.

Internetissä leipätekstinä käytetään siihen varsinaisesti suunniteltua Times-fontin muunnosta. Tasapaksun groteskin luettavuus on paperilla huonompi kuin antiikvan, jossa viivan paksuus vaihtelee. Sähköiseen mediaan groteski taas sopii hyvin.

HTML- typografia