Kuvat
 

Sähköinen viestintä on tehnyt kuvien käytöstä melkein itsestään selvyyden. Länsimaissa valokuvat ovat niin jokapäiväisiä, että helposti unohdamme kuvien tulkinnan olevan opittua. Alkuperäiskansojen edustajat eivät ymmärrä mitä valokuva esittää, jos he eivät ole oppineet katsomaan valokuvia.

Näkeminen on opittua
Valokuvan ja kuvan ymmärtäminen samoin kuin näkeminenkin on paljolti opittua. Ihmisen näköaistimus ja todellisuuden tavoittaminen näköaistin välityksellä kehittyy vähitellen. Esimerkiksi lapsi oppii näkemään värejä vasta 2 - 4 vuotiaana.



Kuvalla on monta merkitystä. Kuvalla on se merkitys, mitä se esittää eli ikoninen merkitys. Jos kuva esittää taloa, katsoja ymmärtää kuvan taloksi, oli se sitten iso tai pieni, oli se japanilainen tai suomalainen. Lisämerkityksiä talo saa siitä, miltä se näyttää: japanilaiselta, kiinalaiselta jne. Lisäksi pienillä viitteillä, kuten talon asukkailla, talo saa merkityksen koti. Lisämerkityksiä voidaan toteuttaa esimerkiksi rinnastuksella: köyhä ja rikas koti tai rajauksella: hallitsijan koti. Liikesuunnalla voidaan ilmaista kotoa lähtöä. Teknisillä ominaisuuksilla kuten kontrastilla, terävyydellä ja värillä voidaan kuvata esimerkiksi kodin lämpöä. Sanallisella viestillä täydennetään kuvan oheismerkityksiä.

Kuva kertoo usein paremmin


Kuva on katseen vangitsija. Kuva, jolla ei ole muuta merkitystä, on useimmiten turha ja harhaanjohtava. Kuvan tehtävänä on yleensä täydentää sitä mitä on kirjoitettu. Kuvan ei siis tarvitse toistaa sitä, mitä on jo kirjoitettu. Kuva kertoo asian toisin kuin teksti, usein jopa paremmin. Kuvilla voidaan hyvin ilmaista konkreettisia asioita, mutta abstraktien ajatusrakennelmien ja käsitteiden ilmaisu on jo vaikeampaa. Ajatusprosessit kuvataan paremmin tekstinä, musiikkia nuotteina ja matemaattisia lakeja numeroilla. Numerot ja nuotit eivät ole foneettisia merkkejä, vaan ne ovat kuvallisia merkkejä eli ideogrammeja.

Kuvan valinta


Kuvaa valittaessa täytyy aluksi miettiä kuvan tarkoitusta: Onko kyse kuvittamisesta vai asian selkeyttämisestä? Onko kuva mainoskuva vai käyttökuva? Tuleeko kuva aukeaman pohjalle vai erikseen kehystettynä? Taustakuvina toimivat parhaiten selkeät kuvat, joissa on vähän tarkkoja yksityiskohtia. Henkilökuvina toimivat usein parhaiten lähikuvat varsinkin silloin, jos kuvan koko on pieni. Kokovartalokuvat vaativat isomman kuva-alan, jos halutaan, että henkilö erottuu tunnistettavasti.
Taittajat mielellään rajaavat valokuvaajien ottamia kuvia, mutta parhaassa tapauksessa taittaja tilaa valokuvat kuvaajalta valmiiksi rajattuna. Tällöin kuvan sommittelu toimii parhaiten. Mainoskuvat suunnitellaankin usein siten, että taittaja piirtää luonnoksen, jonka mukaan kuvaus toteutetaan. Aikakauslehtityössä käytetään kuitenkin usein valmiskuvia, jotka taittaja rajaa mielensä mukaan. Tällöin ongelmana on se, että kuvan sommittelu kärsii. Lisäksi kuvasta saattaa rajautua pois jotakin aivan oleellista kuvan totuusarvosta.

Voimakkaasti rajattu kuva yleensä viestii selkeämmin kuin väljästi rajattu kuva. Väljästi rajattu kuva saattaa toisaalta sisältää paljon enemmän tietoa kuvan ympäristöstä, joka muutoin jäisi saamatta. Kuvan sommittelu ja liikesuunta vaikuttavat tekstin lukemiseen aikakausilehdissä ja mainoksissa. Kuvilla voidaan ohjata lukusuuntaa, jopa saada lukija kääntämään sivua. Kuvapareilla tai kuvan ja tekstin sommittelulla voidaan ilmaista esimerkiksi ristiriitoja ja antaa asioille uusia tulkintoja ja merkityksiä. 

Vuorovaikutus 

Käyttöliittymä  

Sommittelu