Kuvan elementit
 

Kuvan peruselementtejä ovat piste, viiva, muoto, suunta, pintarakenne, mittasuhteet, tila ja liike. Kolmesuuntaisesta viivasta muodostuu tila ja muoto. Neljäs ulottuvuus mediassa on aika. Matemaattisten mallien avulla voidaan luoda mielivaltainen määrä teoreettisia ulottuvuuksia.

Piste
Pisteellä on teoreettinen nollaulottuvuus. Medioissa suurin osa kuvista muodostuu pisteistä. Nämäkin tietokoneessa näkyvät kuvat ja teksti muodostuvat pisteistä. Ihminen hahmottaa pisteryhmistä kokonaisuuksia. Olisi liian raskasta yrittää muistaa jokaisen pisteen paikka erikseen, mutta kuvioina pisteet jäävät mieleen, jos ne voidaan yhdistää johonkin tuttuun muotoon. Pisteryhmillä saadaan aikaan myös illuusio sävyistä, jos pisteet ovat tarpeeksi pieniä. Piste eli pikseli on sähköisen median pienin yksikkö. Internet-resolutioksi on sovittu 72 pikseliä tuumalla (dpi). Kuvaputkella kuvat näkyvät hyvin tällä resolutiolla, mutta painotuotteisissa pisteet vielä erottuvat ja kuviot näyttävät sahalaitaisilta. Painettavien kuvien resolution onkin oltava yli 200 dpi.

 


Viiva


Viiva on sekä pelkistetty että voimakas visuaalinen elementti. Se muodostuu pisteiden muodostamasta linjasta: kahdesta pisteestä muodostuu suora viiva. Viiva antaa kuvaan liikettä, syvyyttä ja suunnan. Vaakaviiva luo käsityksen horisontista ja tasapainosta. Diakonaalinen viiva tuo kuvaan syvyyttä, suunnan ja jännitystä. Pystyviiva puolestaan pysäyttää ja jakaa kuvaa.

 


Suunta


Tarkastellessamme kuvaa silmämme liikkuvat kuva-alalla. Kuvassa olevat linjat antavat suunnan silmiemme liikkeelle. Länsimaiselle ihmiselle suunta vasemmalta oikealle merkitsee edistystä, sillä olemme tottuneet lukemaan myös tekstiä vasemmalta oikealle. Vastaavasti lähi-idässä edistystä merkitsee suunta oikealta vasemmalle. Kauko-idässä taas on tärkeää myös pystysuuntainen liike ylhäältä alas, sillä perinteisesti kiinalaisen kirjoituksen lukeminen tapahtui oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas.

Suoralla viivalla on yksi ulottuvuus ja suunta. Kaksi suoraa rajaa tilaa kaksiulotteiseksi. Kaksiulotteiselle pinnalle, kuten tälle kuvaputkelle, saadaan kolmas ulottuvuus ja suunta perspektiiviharhan avulla. Myös pyöreä muoto voi tuoda kuvaan syvyyttä ja suuntaa. Silmä löytää helposti pyöreän muodon ja ympyrän sisällä olevat elementit nousevat tärkeiksi.

 


Pintarakenne


Kuvan pintarakenne stimuloi tuntoaistiamme. Pintarakennetta kuvaavat parhaiten pisteet ja viivat. Pintarakenteeseen kuuluu myös rajallinen syvyys. Pintarakenne kertoo aineesta ja materiaaleista. Pintarakenteella voidaan viestiä mm. pehmeydestä, kovuudesta, karkeudesta ja sileydestä.




Muoto


Olemme tottuneet hahmottamaan ympäristöä erilaisten muotojen ympäröimänä. Erotamme sekä positiivisia että negatiivisia muotoja. Joskus nämä muodot aiheuttavat tulkintavaikeuksia. Muotojen tulkinta on opittua. Yksinkertaistamme mielellämme muodot geometrisiin perusmuotoihin: neliöön, kolmioon ja ympyrään. Liikennemerkit erottuvat helposti, sillä ne perustuvat juuri näihin perusmuotoihin. Myös luonnon muodot opitaan jo lapsena: opimme tulkitsemaan varjokuvasta, esimerkiksi erotamme ihmisen apinasta, kissan koirasta jne.

 


Mittasuhteet


Mittasuhteiden avulla ilmaistaan kuvan elementtien välisiä suhteita. Keskiajalla kuninkaat maalattiin suuriksi ja kansalaiset pieniksi. Camera obscuran keksiminen toi maalaustaiteeseen optisen perspektiivin ja uuden tavan nähdä todellisuutta. Etäisyyttä alettiin ilmaista mittasuhteilla: niiden avulla luodaan illuusiota kolmiulotteisesta todellisuudesta. Mittasuhteiden käyttö luo kuvaan myös tunnelatauksia. Esimerkiksi elokuvien loppukuva tunnistetaan usein horisonttiin katoavista sankareista.

 


Tila


Tilan ja etäisyyden hallintaan vaikuttaa silmiemme rakenne. Silmä muodostaa kuvan optisesti. Kaksi silmäämme näkee tilan kolmiulotteisena (ns. stereonäkö). Hologrammin ja stereolasien avulla voidaan luoda illuusio kolmannesta ulottuvuudesta. Veistokset ja näkyvä todellisuus ovat myös kolmiulotteisia.

Tila, jossa olemme syntyneet ja kasvaneet, vaikuttaa käsitykseemme todellisuudesta. Esimerkiksi työskennellessäni Afrikassa minua ihmetytti, miksi taulut saattoivat roikkua seinällä vinossa, mutta asia ei häirinnyt ketään muita kuin minua: minun piti suoristaa ne aina missä liikuinkin. Afrikassa useimmat ihmiset syntyvät majoissa, joissa tilan tuntu tulee pyöreistä muodoista. Länsimainen on taas aina elänyt laatikkomaisissa tiloissa, minkä vuoksi pysty- ja vaakalinjoista on tullut tärkeitä kiinnekohteita ympäristön havainnointiin.

Kolmiulotteisen tilan vaikutelma kaksiulotteisella pinnalla luodaan mm. perspektiivillä ja sävyjen vaihtumisella. Perspektiivi syntyy kuvaan diagonaalisista viivoista, jotka usein myös tuovat epätasapainoa ja liikkeen vaikutelmaa kuvaan.

 


Liike


Liike on ehkä vaikuttavin visuaalinen elementti. Liikkeen esittäminen sopii luonnostaan elokuvaan, mutta todellisuudessa liikkuva kuvakin on illuusiota. Todellisuudessa näemme vain peräkkäin esitettyjä liikkumattomia kuvia, jotka aivomme ymmärtävät hitautensa takia liikkuvina. Liikkeen vaikutelmaa saadaan diagonaalisista viivoista, jotka tuovat epätasapainoa ja liikettä kuvaan. Pyöreä muoto tuo kuvaan helposti päättymättömän liikkeen vaikutelman. Valokuvassa liikkeen vaikutelmaan liittyy myös epäterävyys. Kun kameralla seurataan liikkuvaa kohdetta, saadaan kuva jossa kohde piirtyy terävänä, mutta taustaan tulee epäteräviä liikkeen suuntaisia juovia.

 

Mallintaminen 

Taidegrafiikkaa