Jugend ja funktionalismi

1800-luvun lopulla Suomeen levisi kansallisromantiikkaan liittynyt jugend-tyyli. Tyyliä kehittivät aluksi belgialaiset taiteilija Henri van de Velde ja arkkitehti Viktor Horta.

Uusi tyyli levisi pian Ranskaan, jossa sitä kutsuttiin nimellä le art nouveau eli uusi taide. Saksassa jugendista tuli pian kansallinen tyyli. Jugendin muotokieli perustui kasvi- ja elänkunnasta saatuihin pelkistettyihin muotoihin. Jugend pyrki etsimään aiheensa kunkin maan luonnosta ja perinteestä. Taiteilijat muotoilivat vapaasti uusia kansallisromanttisia kirjainmuotoja. Antiikin täsmällistä muotokieltä ei kunnioitettu. 

Kirjaimistot olivat maalauksellisia, mutta pelkistettyjä ja selkeitä muodoltaan poiketen siten 1800-luvun koristeellisista, vaikeasti luettavista kirjainmuodoista. Tyypillinen jugend-antiikva on saksalaisen Otto Eckmannin suunnittelema eckmann-schrift, josta ei löydy yhtään suoraa viivaa.Taiteilija saattoi piirtää kuva-aiheen suoraan kivipainolaattaan. Myös kirjaimet piti piirtää itse. Tämä vaikutti jugend-tyylisten kirjaimistojen syntyyn. Mainonnan lisääntyessä syntyi uusia tuotteita kuten esittelylehtisiä, kuvitettuja tuoteluetteloita, pakkauksia, julisteita, elokuvamainoksia ym. Jugendin pelkistetyt kirjaimet sopivat hyvin tällaisten julkaisuiden otsikoihin. .

Kirjainmuotoilu on ollut Pohjoismaissa 1900-luvulle asti vaatimatonta. Kirjainvalimoita perustettiin jo 1700-luvun puolessa välissä Ruotsiin. Suomessa Frenckelin kirjapainossa kirjakkeita on valettu ainakin1800-luvulla. Ruotsalainen Kumlien on nykyaikaisen kirja- ja kirjaingrafiikan kehittäjä pohjoismaissa. Kumlien oppilas, kirjaingraafikko Karl-Erik Forsberg on saavuttanut kansainvälisen maineen.

Yksi ajan kuuluisimmista julistemaalareista oli ranskalainen Henri de Tolouse-Lautrec. Suomalaisista taiteilijoista kirjojen kuvittajina tunnetaan mm. Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela, joka piirsi myös ensimmäisen tunnetun suomalaisen mainosjulisteen. Taiteilijoiden mahdollisuuksia graafiseen ilmaisuun lisäsi kivipainon yleistyminen. Painotuotteen ulkoasua kehittivät mm. satukuvittaja Rudolf Koivu ja mainosgraafikko Toivo Viksted.

Amerikkalaiset vaalivat perinteita graafisen suunnittelun alalla: graafinen muotokieli pysyi antiikin viitoittamalla tiellä. Euroopassa kehittyivät taiteen alalla erilaiset ismit, jotka myös vaikuttivat graafiseen ilmaisuun. Funktionalismi tyylinä oli paluuta jugendista antiikin selkeisiin puhtaisiin muotoihin. Funktionalismin kehtona pidetään Bauhausia, arkkitehti Walter Gropiuksen perustamaa kansainvälistä taideteollisuusoppilaitosta. Sen opettajina toimivat monet eri kansallisuuksiin kuuluvat taiteilijat mm. Paul Klee, Kadinsky, Lazlo Moholy-Nagy, Herbert Bayer ja Josef Albers. Funktionalismi syntyi vastakohtana edellisten vuosikymmenien jäljittelytyyleille ja jugendin teennäiselle koristeellisuudelle I maailmansodan päätyttyä. Bauhausin opiskelijat levittivät funktionalismin aatetta kotimaihinsa.

Funktionalismin perusideana oli utilitarismi: käyttötarkoitus ja materaali oli suunnittelun ja muotoilun perustana. Muodon tuli tukea käyttötarkoitusta. Turhaa koristeellisuutta tuli välttää, jos sitä ei pystynyt perustelemaan käytännön syillä. Rakennustaiteessa tyylin tunnetuin kehittäja on Sveitsiläis-syntyinen Le Corbusier, joka suunnitteli myös huonekaluja. Suomessa funktionalismin tunnetuin nimi on Alvar Aalto. Hän vapautui nopeasti funkkiksen suorasta viivarytmistä ja kaavamaisuudesta. Hän loi oman käyttötarkoitukseen soveltuvan muodon ja kuuluisan aaltoilevan viivan, jonka muodon ja rytmin luo käyttötarkoitus ja käytetty aines.

Graafisessa suunnittelussa funktionalismi näkyi ladontamuotoilussa, jossa luovuttiin perinteisestä symmetrisestä sommittelusta. Kirjainten muotoiluun vaikutti osaltaan latomakoneiden käyttö. Kirjainmuotoilussa suosituin kirjasinmuoto oli tasavahva groteski, joka kuvasti funtionalismin tarkoituksenmukaisuutta. Parhaimmillaan groteski esiintyi Paul Rennerin futurassa. Funkkiksen kausi jäi graafisessa suunnittelussa lyhytaikaiseksi, mutta funkikseen palataan yhä uudestaan kun halutaan koristeellisuuden sijasta selkeyttä. Versaaleilla ladottiin pitkiäkin tekstejä ja otsikoita pystyyn, jolloin luettavuus kyllä heikkeni, mutta muotokieli uudistui. Nuori saksalainen graafikko Jan Tschichold julkaisi 1928 uuden tyylin käsikirjan 'Die Neue Typographie', jonka välityksellä uusi tyyli levisi maailmalle. Kuvataiteessa ilmeni useita suuntauksia, joista merkittävimpiä olivat kubismi ja konservatismi. Uutena kuvittajien aluevaltauksina tulivat sarjakuvat ja piirretty elokuva (WaltDisney).

Perinteinen antiikvaan pohjautuva muotoilu on pitänyt pintansa. Stanley Morrison johdolla Times-lehdelle v. 1932 muotoiltu times-antiikva tuli kuuluisaksi helppolukuisuutensa vuoksi. Siitä on tehty mm. yksi internet-selainten oletuskirjain. Uudessa lukuympäristössä antiikvakirjainten helppolukuisuus ei kuitenkaan ole säilynyt, sillä tietokoneen karkealla näytöllä kirjainpäätteiden ohennukset putoavat pois. Kuvaruudulta luettaessa funktionaaliset päätteettömät groteskit ovat selkeämpiä.

Yleisradiotoiminta käynnistyi eri puolilla maailmaa 1920-luvulla: Suomen Yleisradio perustettiin vuonna 1926. Elokuvaesitykset olivat jo yleistä kansanhuvia. Sanomalehdistö oli monissa maissa saavuttanut julkaisujen huippumäärän. Televisiota alettiin kokeilla. Äänilevyt tulivat markkinoille ja saavuttivat suuren suosion niin radion ohjelmalähteinä kuin kodeissakin.