Lippukunnan historiaa

Helsingin Munkkiniemen ja -vuoren partiolaisten suosittuun päiväretkikohteeseen, Lehtisaareen, nousi 1960- luvun loppupuolella uusi asuntoalue. Sen mukana sinne tuli tarvetta myös nuoriso- ja varhaisnuorisotoiminnalle. Munkkiniemen seurakunta kääntyi Lehtisaareen muuttaneen, Munkkivuoren tytöissä ja Velipojissa toimineen Suvi Reinilän (nyk. Kauhanen) puoleen syksyllä 1968 pyytäen häntä organisoimaan pojille partiotoimintaa Lehtisaareen. Toimintaa ruvettiin heti käynnistämään ja johtajavoimia värväämään naapurilippukunnista. Kolkkapoikien (7 - 10 – vuotiaat) toiminta käynnistettiin heti syksyllä 1968 ja vuoden 1969 alusta lähtien toimi lippukunnassa myös yksi poikavenekunta. Vuoden 1969 loppuun mennessä oli lippukunnan jäsenmäärä kasvanut 34:ään. Kolkkapojat kokoontuivat seurakunnan kerhohuoneella Hiidenkiukaantiellä ja poikavenekunta sai kokoontumispaikakseen koloksi sisustetun autotallin Lehdesniityntieltä. Ensimmäiseksi lippukunnanjohtajaksi saatiin Mustissa Veljissä toiminut Juha Reinilä.

Virallisesti lippukunta perustettiin helmikuussa 1969 ja taustayhteisöksi pyydettiin luonnollisesti Munkkiniemen seurakuntaa. Lippukunnan tukena toimi aluksi myös vanhempainneuvosto ja myöhemmin äitipiiri. Koska toiminta-alueena oli saari, tuntui luontevalta valita lippukunnan erityisalaksi meripartiointi. Kolkkapoikien toimintaan se ei paljoa vaikuttanut, mutta venekunnassa toimivien, 11 - 14 -vuotiaiden poikien sekä johtajien kouluttaminen meripartiolaisiksi alkoi heti. Lippukunnan jäseniä osallistui kaikille mahdollisille Helsingin Partiopoikapiirin järjestämille kursseille ja johtajien koulutusta etenkin merenkulun alalla täydennettiin innolla. Kevään 1969 partioparaatiin mennessä saatiin lippukunnalle oma huivi, jonka valkoisesta väristä takakolmiossa oleva sininen ruori hyvin erottui.

Vuonna 1972 poika- ja tyttöjärjestöjen yhdistyttyä Suomen Partiolaiset ry:ksi, Navigatores ry anoi uudelta järjestöltä lupaa järjestää partiotoimintaa myös tytöille. Lupa saatiin ja näin lippukunnasta tuli Munkinseudun ensimmäinen yhteislippukunta, jollaisena se toimii edelleenkin. Tyttöjen toiminta alkoi yhdellä tyttövenekunnalla ja laajeni 1975 tyttösudenpentulauman verran.

Laajentunut toiminta teki omat suuremmat kokoontumistilat tarpeellisiksi ja seurakunnan avustuksella saimme 1973 Lehtisaarentie 8:sta vuokratuksi kokonaisen autohallin, jonka sisustimme toimivaksi tilaksi olipa kyseessä tavallinen kokous, keittiötaitojen harjoittaminen tai Optimistijollan kunnostus. Tämä tila palveli lippukuntaa kokonaiset kymmenen vuotta, kunnes 1983 valmistunut Lehtisaaren seurakuntatalo otti meidät siipiensä suojaan vielä nykyisinkin käytössämme oleviin tiloihinsa.

Meripartiointi ilman venettä on kuin puuro ilman suolaa. Ensimmäisten vuosien aikana vesille pääsyssämme avustivat Otaniemen Meripojat m/s Wellmerillään ja Norssin partiopojat s/y Margaretallaan, kunnes 1970 saimme isien avustuksella hankituksi Amica I:ksi kastetun kalastajamoottoriveneen. Vuoden parin taistelu moottorin kanssa opetti meille moottoreiden epäluotettavuuden ja muutaman veneettömän kesän jälkeen hankimme keväällä 1975 Amica II:n, Joe 17 retkipurren. Kuten tunnettua, ruokahalu kasvaa syödessä. Yhden kesän purjehtiminen lähivesillä sai katseet suuntautumaan kauemmas. Jo seuraavana kesänä purjehdimme Amica III:lla, pohjoismaisella kansanveneellä, jonka pisin matka taisi olla purjehdus Satahanka V leirille Saimaalle 1978.

Ajat muuttuvat, materiaalit samoin. "Ennen oli miehet rautaa, laivat oli puuta..." Vuonna 1980 hankittu H veneemme, Amica IV, oli lasikuitua. Mitenkähän "miehille" kävi...? Ainakin halu vielä kauemmas säilyi. Satahanka VI:lta 1982 lippukuntaan värvätyn Eero Kerpon johdolla aloitettiin Paatti 84 projekti tavoitteena vielä suurempi vene. Isien, äitien ja vähän pankinkin tuella projektista tuli totta ja 1984 todella jo purjehdittiin uudella, vielä nykyisinkin käytössämme olevalla Jon 331 veneellä, Joniella, joka sitten lopulta mahdollisti purjehdukset jopa Kanarian saarille ja Karibialle saakka.

Syksyllä 1992 jo toimintamme alkuaikojen tukena ollut insinööri Pertti Kuortti lahjoitti lippukunnallemme Stor Triss purjeveneen, joka erinomaisella tavalla täydensi venekalustoamme tarjoamalla nuoremmille kipparikokelaille mahdollisuuden harjoitella sekä purjehdustaitoja että veneen päällikkönä oloa.

35 vuotta on lippukuntamme tarjonnut niin Lehtisaarelaiselle kuin vähän kauempaakin tulevalle nuorisolle mahdollisuuden partiotoimintaan meren hengessä. Vaatimattomasta 25 jäsenen alusta on vuosien saatossa kasvanut lippukunta, jonka jäsenmäärä ensimmäisen kerran ylitti sadan jäsenen rajan jo 1976. Vaikka lippukunnan aktiivijohtajisto on verrattain nuorta, myös varttuneempien partiojohtajien pysyminen mukana kuvassa kertoo merellisen partiotoiminnan mielekkyydestä.

Suvi Kauhanen