Oikeustoimittajat
Päivitetty 9.11.2009

Lyhyesti:

Oikeustoimittajat ry on rikos- ja oikeustoimittajien yhdistys, jolla on lähes 80 jäsentä eri puolilla maata. Yhdistys perustettiin 1988.

Puheenjohtajana toimii Jarkko Sipilä (MTV3) ja varapuheenjohtajana Susanna Reinboth (Nelonen)

Lue lisää yhdistyksestä (also briefly in English)

Näillä sivuilla:

- Yhdistyksen lausuntoja eri lakihankkeista ja muista asioista

- Päätöksiä yhdistyksen tekemiin kanteluihin ja valituksiin 

- KHO:n päätöksiä esitutkinta-aineiston julkisuudesta


Linkkejä julkisuusasioihin ja journalismiin:

- Korkein hallinto-oikeus

- Lakihaku - Finlex

- Journalistiliitto

- Julkisen sanan neuvosto

- Eduskunnan oikeusasiamies

- Oikeusministeriö: Julkisuuslaki

- Eduskunnan kirjaston linkit

- Edilex - tietokanta

- Tutkivan journalismin yhdistys

- Global investigative journalism

 

 

Oikeustoimittajat ry:n sivusto on muuttanut! Uudet sivut:

www.oikeustoimittajat.fi

Nämä sivut poistuvat kokonaan 2009 lopussa

__________________________

Apulaisoikeusasiamies moittii Seinäjoen käräjäoikeutta salailusta

13.5.2009 - PÄÄTÖS: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen moittii Seinäjoen käräjäoikeutta ns. Insuliini-oikeudenkäynnin salaamisesta. Jääskeläinen pitää myös salaamisen perusteluja onttoina. Lue koko päätös tästä linkistä (pdf)

 

 

Kuusi Oikeustoimittajien kantelua odottaa päätöstä


25.3.2009 - YHTEENVETO: Oikeustoimittajien vuosikertomuksesta selviää, että ratkaistavana eri tahoilla on kuusi yhdistyksen kantelua. Viisi niistä liittyy oikeuslaitoksen julkisuusasioihin ja yhdessä on kyse asianajajan menettelystä. Vanhin on joulukuulta 2007.

1) 14.12.2007 Oikeustoimittajat ry on tehnyt kantelun Seinäjoen käräjäoikeuden toiminnasta insuliinijutun salaamisessa. Yhdistys pyytää oikeusasiamiestä selvittämään toimiko käräjäoikeus lainmukaisesti.

2) 11.4.2008 Yhdistys kanteli oikeusasiamiehelle Tampereella pidetystä oikeudenkäynnistä, jossa tappojuttu julistettiin 60 v salaiseksi.

3) 5.6.2008 Yhdistys kanteli Nikita Foughanthinen vapauttamisoikeudenkäynnin salaamisesta oikeuskanslerille

4) 1.12.2008 Yhdistys kanteli oikeusasiamiehelle siitä, olivatko käräjätuomarit menetelleet lainmukaisesti kolmessa tapauksessa, joissa he olivat salaiseksi julistetuissa oikeudenkäynneissä kieltäytyneet antamasta julkista selostetta ratkaisusta toimittajan pyynnöstä huolimatta.

5) 29.1.2009 Yhdistys kanteli oikeusasiamiehelle vankilaoikeudenkäyntien julkisuudesta.

6) 30.1.2009 Yhdistys kanteli asianajajaliittoon asianajajan mielipidekirjoituksesta, joka koski Ylen saamaa Lisitsyn-tuomiota. Asianajaja jätti Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan mainitsematta, että hän toimi Nikolai Lisitsynin asianajajana. Sen lisäksi hän väitti Ylen toimittajien syyllistyneen rikokseen tiedonhankinnassa, vaikka toimittajaa ei edes syytetty, saati tuomittu tästä.

Vuosikokous: Sipilä jatkaa puheenjohtajana

25.3.2009 - VUOSIKOKOUS: Yhdistyksen vuosikokous valitsi Jarkko Sipilän jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana. Sipilä on ollut puheenjohtaja vuodesta 1999. Myös hallitus jatkaa entisissä kokoonpanossa.



Yhdistys arvosteli

oikeusasiamiehen kantaa

2.3.2009 - KANNANOTTO: Oikeustoimittajat antoi oma-aloitteisesti kannanoton sisäministeriölle eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen poliisitoiminnan seuraamista koskevasta ratkaisusta. Yhdistys arvosteli jyrkästi Jukka Lindstedtin kantaa, joka estäisi poliisitoiminnan seuraamisen esimerkiksi poliisipartion mukana.

Oikeustoimittajat kanteli julkisten selosteiden puuttumisista

3.12.2008 - KANTELU:Oikeustoimittajat on tehnyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun siitä, että käräjäoikeudet ovat jättäneet tekemättä julkisia selosteita mielenkiintoa herättäneissä tapauksissa.

Kantelu koskee kolme tapausta, joissa kaikissa toimittaja oli pyytänyt salaisena käsitellystä jutusta julkista selostetta, mutta käräjäoikeus oli kieltäytynyt siitä.

Lue koko kantelu tästä

Oikeustoimittajien kysely: Lakimuutos lisäsi salailua

6.11.2008 - KYSELY: Oikeudenkäyntien julkisuuden lisäämiseen tähdänneet lainmuutokset eivät oikeustoimittajien käsityksen mukaan ole parantaneet avoimuutta tuomioistuimissa. Pikemmin on käynyt päinvastoin eli oikeudenkäyntien salaaminen on lisääntynyt.

Tähän tulokseen päädyttiin Oikeustoimittajat ry:n tekemässä jäsenkyselyssä, jonka tarkoituksena oli selvittää vuosi sitten voimaan tulleiden lakien toimivuutta. Lakien nimenomaisena tarkoituksena oli lisätä oikeudenkäyntien julkisuutta.

Vain joka viides oikeustoimittaja oli sitä mieltä, että oikeudenkäyntien julkisuus on vuoden aikana lisääntynyt. Joka toinen oli eri mieltä ja arveli, että asiassa on käynyt juuri päinvastoin. Eräs toimittajista totesikin, että ”positiivisia kokemuksia uuden lain jälkeen ei ole ollut”. Noin kolmannes jäsenistä ei osannut vastata kysymykseen.

Suurimmiksi ongelmiksi näyttivät nousevan julkisuuspäätösten huono ennakoitavuus sekä huonot perustelut. Lähes kaikki toimittajat olivat sitä mieltä, että oikeudenkäynnin julkisuus riippuu liikaa siitä, kuka on puheenjohtaja. Yhtä moni oli myös sitä mieltä, että julkisuutta rajoittavat päätökset perustellaan huonosti.

”Tuntemattomaan käräjäoikeuteen meno on kuin loton pelaamista. Lottopeli alkaa heti oman kinkeripiirin ulkopuolella”, eräs toimittaja kuvaili.

Tuomioistuimet voisivat toimittajien mielestä käyttää useammin mahdollisuutta käsitellä juttu salaisena vain osittain. Toimittajat arvelivat, että jutun salaaminen kokonaan on tuomareille ”helppo ratkaisu”. Kiitosta onnistuneesta osasalaamisesta sai Rovaniemen käräjäoikeus. Se käsitteli osittain julkisena jutun, jossa miestä syytettiin HIV:n tartuttamisesta naisiin.

Tuomioistuimet eivät toimittajien mielestä tee riittävästi julkisia selosteita salaisina käsitellyistä jutuista. Vain joka kolmas oli tyytyväinen julkisten selosteiden määrään. Uuden lain mukaan seloste on laadittava, jos ”asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se on synnyttänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa”.

Selosteiden laatuun toimittajat olivat kohtalaisen tyytyväisiä. Yli puolet vastanneista piti selosteita riittävinä ja ymmärrettävinä, joskin joka kolmas olisi kaivannut niihin parannusta.

Toimittajat kertoivat saavansa tuomioistuimista helposti pyytämänsä asiakirjat. ”Tuomioistuimien kansliat, käräjäsihteerit ym. palvelevat esimerkillisellä tavalla ja ripeydellä”, kiitteli eräs toimittaja.

Oikeustoimittajat ry:n jäsenkyselyyn vastasi yhteensä 47 jäsentä. Vastausprosentti oli siten 61.

Valokeila-palkinto insuliinipöytäkirjat julkistaneelle komisariolle

6.11.2008 - VALOKEILA: Oikeustoimittajat ry on myöntänyt vuoden 2008 Valokeila-julkisuuspalkinnon Alavuden poliisin rikoskomisariolle Juha Järvelinille. Järvelinin päätöksellä Lehtimäen opiston insuliinisurman esitutkintapöytäkirjat tulivat lähes kokonaan julkisiksi, vaikka käräjäoikeus salasi koko oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiaineiston.

Oikeudenkäynnissä kahta Lehtimäen yövalvojaa syytettiin vammaisen potilaan taposta. Lehtimäen insuliinikuolema ja samoihin aikoihin paljastuneet Ylisen kuntoutuskeskuksen myrkytysepäilyt nostattivat laajan yhteiskunnallisen keskustelun vammaisten potilaiden asemasta ja turvallisuudesta sekä hoitohenkilökunnan valvonnasta.

Oikeustoimittajien mielestä Järvelin käytti viranomaiselle kuuluvaa omaa harkintavaltaa tavalla, joka osoittaa rohkeutta ja julkisuusmyönteisyyttä. Poliisi- ja oikeushallinnossa elää sitkeästi käsitys, että esitutkintapöytäkirjan julkisuus riippuisi tuomioistuimen julkisuus- tai salausratkaisuista. Tosiasiassa lain säännösten ja laillisuusvalvojien kannanottojen perusteella poliisi päättää itse omien asiakirjojensa julkisuudesta.

Järvelin ei antanut käräjäoikeuden salauspäätöksen sitoa käsiään. Hän poisti esitutkintapöytäkirjojen julkisesta versiosta vain suoraan lain nojalla salassa pidettävät kohdat ja antoi loput julki. Ilman Järvelinin oma-aloitteisuutta ja uskallusta kansalaiset, päättäjät ja media olisivat jääneet vajavaisen tiedon varaan rikostapauksessa, joka herätti suurta yleistä kiinnostusta ja oli yhteiskunnallisesti merkittävä. Oikeustoimittajat korostaa, että Järvelinin ratkaisu noudatti sekä lain kirjainta että julkisuusperiaatteen henkeä.

Nykyisin Järvelin toimii Kauhajoen vt. poliisipäällikkönä.

Oikeustoimittajat ry:n salailupalkintoa, Sumuverhoa, ei yhdistyksen 20-vuotisjuhlan kunniaksi jaettu tänä vuonna lainkaan.

Valokeilan ovat saaneet aiemmin Espoon käräjäoikeus (Bodom-oikeudenkäynnin järjestelyt), Jyväskylän käräjäoikeus (julkiset selosteet salaisissa oikeudenkäynneissä) ja Helsingin käräjäoikeus (tiedottaminen).

Sumuverho on jaettu aiemmin kahdesti: oikeusministeriö (ei ole reagoinut laillisuusvalvojen julkisuusmyönteisiin päätöksiin ja antoi julkisuutta rajoittavia ohjeita kiistanalaisissa asioissa) ja suojelupoliisi (yleinen salailu).

Oikeustoimittajat kanteli Fouganthine-käsittelyn salaamisesta

5.6. 2008 - KANTELU: Oikeustoimittat kanteli Helsingin hovioikeuden menettelystä Fouganthinen jutun käsittelyssä. Yhdistyksen mielestä hovioikeus toimi väärin, kun oikeus salasi koko jutun ilman perusteluja.

Lue koko kantelu tästä linkistä.

Yhdistys uusi sääntönsä

28.3.2008 - VUOSIKOKOUS: Oikeustoimittajat ry:n vuosikokous hyväksyi uudet säännöt torstaina. Vanhat olivat vuodelta 1988. Puheenjohtajana jatkaa Jarkko Sipilä. Hallitukseen valittiin Susanna Reinboth, Jukka Harju, Päivi Happonen, Seppo Heinonen, Rami Mäkinen ja Mika Lahtonen. Jäsenmaksu pysyy 25 eurossa. Yhdistys järjestää 20 v -juhlat 4. marraskuuta.

Oikeustoimittajat kanteli insuliinijutun salaamisesta

14.12.2007 - Oikeustoimittajat ry on tehnyt kantelun Seinäjoen käräjäoikeuden toiminnasta insuliinijutun salaamisessa. Yhdistys pyytää oikeusasiamiestä selvittämään toimiko käräjäoikeus lainmukaisesti.

Yhdistys pyytää selvittämään

-onko ratkaisulle lainmukaiset perusteet

-onko ratkaistu perusteltu lainmukaisesti ja

-onko ratkaisu tehty toimivaltaisessa kokoonpanossa.

Kanteluun tästä linkistä

Oikeustoimittajat sättii suojelupoliisia salailusta

11.12.2008 - Oikeustoimittajien yhdistys arvostelee suojelupoliisia turhasta salailusta. Yhdistys antoi vuosittaisen Sumuverho -palkinnon supolle. Sen sijaan Helsingin käräjäoikeus palkittiin julkisuuden edistämisestä vuoden 2007 Valokeilalla.

Sumuverhon perustelujen mukaan suojelupoliisi pyrkii järjestelmällisesti salaamaan kaiken hallussaan olevan aineiston riippumatta todellisesta salailutarpeesta. Suojelupoliisi on soveltanut valtion turvallisuuden käsitettä niin laajasti, että salailuperuste on menettänyt uskottavuutensa

Supo on pyrkinyt salaamaan mm. tilinpäätöksensä ja päättyneet tutkintansa. Yhtenä esimerkkitapauksena voidaan myös mainita ns. Tiitisen lista, joka pysyy edelleen kassakaapissa, vaikka listan julkistamista ovat pitäneet perusteltuna mm. salaamisesta alun perin päättäneet tahot.

Valokeila

tiedottamisesta

Myönteisestä suhtautumisesta julkisuuteen palkittiin Helsingin käräjäoikeus, joka on johdonmukaisesti tehnyt tiedotteita vireillä olevien, julkista kiinnostusta herättäneiden juttujen käsittelyvaiheista. Tiedotteet ovat olleet selkeitä, ja ne ovat sisältäneet olennaiset tiedot jutuista. Helsingin käräjäoikeuden tiedotustoiminta on vähentänyt tiedotusvälineiden tarvetta soitella käräjäoikeuden kansliaan ja siten myös osaltaan helpottanut kansliahenkilökunnan paineita.

Käräjäoikeus on myös osoittanut esimerkillisyyttä avaamalla taloon avoimen wlan-verkon ja huolehtinut viime aikoina siitä, että turvasalia käytetään nykyisin enää vain todella poikkeuksellisten rikosasioiden käsittelyyn.