Ennen kuin valitset ehdokkaan eduskuntavaaleissa 2015, kysy itseltäsi rehellisesti:

Ehdokkaat pääministeriksi taas.

"Kestävän kasvun malli" Pekka Himaselta, hintalappu 700000€
Pekka Himanen
Jyrki Kataisen (kok.) aloitteesta tilattiin filosofi Pekka Himaselta "kestävän kasvun malli" niminen selvitys, jolla Suomen asiat aiotaan panna kuntoon. Toimeksianto annettiin filosofi Himaselle ilman kilpailutusta ja maksettiin julkisella rahalla. Himasen opit perustuvat yksilökeskeiseen ihmis- ja yhteiskuntamalliin, jossa jokainen ratkaisee itse omat onglemansa. Pekka Himasen sinikantien selvitys saa jatkoa 
Alexander Stubbin (kok.) ruotsin oikeistoministeri Anders Borgilta tilatusta talousselvityksestä. Näiden oppien luotsaamana oikeisto olisi viemässä Suomea eteenpäin. Vaaleissa äänet kuitenkin ratkaisevat mihin päin Suomea aletaan kehittää.

Edellinen porvarihallitus
Edelliseen porvarihallitukseen kuuluivat seuraavan taulukon poliitikot. Yritykset tukivat suurilla rahasummilla heidän vaalikampanjointiaan. Taulukkoon on merkitty julkisuudessa ollut liikemies Arto Merisalon junailema KMS-Nova-vaaliraha. Tämä on kuitenkin vain pieni osa kaikkien yritysten maksamista rahoista. Vaaleissa äänestäjät tyrmäsivät hämärää rahoitusta saaneista poliitikoista Kokoomuksen Marja Tiuran ja Keskustan Paavo Väyrysen.



A- ja B-veroluokat kansalaisille

USKOMATONTA MUTTA TOTTA: PORVARIHALLITUSTEN VEROPOLITIIKKA

Oletko sinä A- vai B-veroluokan kansalainen? Riippuen siitä kumpaan yhteiskuntaluokkaan kuulut, maksat veroa eri prosentilla. Jos olet A-luokassa, saat suosiollisen verokohtelun. Voit nostaa yritysvoittoja henkilökohtaiseen käyttöösi 0% verolla 7500 euroa kuussa. Luonnollisesti olet kuitenkin tehnyt merkittävimmät hankinnat yrityksen nimissä välttääksesi arvonlisäveron ostoksista. Esimerkiksi autohan on tietenkin firman, samoin kaikki elektroniikka.

A-luokan kansalainen saa 7500 eurolla kuussa vain kuitenkin rajallisen elintason. Välillä saatat haluta nostaa suurempiakin summia käyttöösi. Silloin saatat joutua maksamaan veroja, mutta korkeimmillaankin vain 28% eli osinkoveron verran.

B-luokan kansalaisella elämä on aivan toisenlaista. Kaikista palkkatuloista maksetaan veroja, sekä kunnallisveroja, valtion veroja että kirkollisveroa. Kunnallisveroprosentti on kaikille sama, se on luonteeltaan tasaveroa. Valtion veroissa on progressio niin, että suurituloiset maksavat enemmän. Progression ideana on, että verotaakkaa jaetaan siten, että ne joilla on suurempi verorasituksen kantokyky myös maksavat enemmän. Tämä koskee kuitenkin vain B-veroluokassa maksavia, A-luokan kansalaiset on siitä vapautettu.

Onko tämä jonkinlainen tieteisfantasia tulevaisuuden maailmasta? Ei, kyseessä on Suomi nykypäivänä. Jaottelun A- ja B-luokan kansalaisiin teki Esko Ahon porvarihallitus 1990-luvun alussa. Tietenkään hanketta ei voitu myydä sillä nimellä äänestäjille, mutta käytännössä tulokset ovat samat. Ahon hallitus kutsui sitä mielummin "pääomatuloverojen eriyttämiseksi ansiotuloverotuksesta".

Nyt ne jotka omistavat listaamattomia yrityksiä, voivat todella nostaa yritysvoittoja 90.000 euron edestä vuodessa, eli mainitut 7500 euroa kuussa 0% verolla. He ovat käytännössä mainittua A-luokkaa, erittäin pieni joukko yritysten omistajia. B-luokkaan kuuluvat miltei kaikki suomalaiset, eli ne jotka saavat työstään palkkaa, eivätkä voi junailla tulojaan osinkotuloksi.

Alun perin Ahon hallitus tarkoitti suosiollisen verokohtelun vain yritysten omistajille. Monissa rahakkaissa ammateissa on sittemmin muodostunut tavaksi perustaa pöytälaatikkofirmoja, joiden kautta voi kanavoida saamansa tulot pääomatulona itselleen. Esimerkiksi lakimiehet, konsultit ja sijoittajat hyvin usein järjestelevät tulonsa edulliseksi osinkotuloksi. Valtio siis käytännössä suosii verokohtelullaan näitä tuloryhmiä.

Jyrki Katainen sanoo, että Kokoomus ei kannata tasaveroa. Se on totta. Progressiiviselle verotukselle, eli periaatteelle että rikas maksaa enemmän kuin köyhä, on nimittäin vieläkin houkuttelevampi vaihtoehto kuin tasavero. Se on regressiivinen verotus, jossa köyhä maksaa enemmän kuin rikas. Hyvin harva on miljonääri palkkatuloilla, suurin osa miljonääreistä omistaa yrityksiä ja saa tulonsa siitä. Tälle ovat porvarihallitukset päättäneet antaa erityisen edullisen verokohtelun.

Regressiivisellä verotuksella on muitakin muotoja. Välilliset verot, eli verot joita emme maksa suoraan tuloistamme, vaan esimerkiksi ostoksia tehdessämme, ovat luonteeltaan regressiivisiä. Näitä veroja ovat mm. arvonlisävero ja energiaverot. Regressiivisiä ne ovat siksi, että pieni- ja keskituloisen tuloista suuri osa menee välttämättömiin menoihin kuten ruokaan, asuntoon ja sähkölaskuun. Veroakin tulee maksettua paljon. Säästöön jää vain pieni osa tuloista, jos mitään.

Varakkaat sen sijaan laittavat suhteellisen suuren osan tuloistaan sijoituksiin, heillä välttämättömien menojen osuus on luonnollisesti pienempi, eikä välillisiä verojakaan tarvitse maksaa suhteessa yhtä paljoa. Näin välillisten verojen osuus on pieni- ja keskituloisilla suurempi kuin varakkailla. Tämä on myös yksi progressiivisen tuloverotuksen perusteluista: sillä tasataan välillisen verotuksen regressiivisyyttä.

Regressiivistä verotusta voidaan ajaa myös erilaisilla tasasumma-maksuilla, joita kerätään julkisista palveluista. Luonnollisesti nämä ovat, suhteessa tuloihin, korkeampia pieni- kuin suurituloisille. Porvarihallitus nostikin kunnallisten paveluiden maksuja, esim. päivähoitomaksuja. Myös TV-maksun korvaamiseksi porvarihallitus ajaa tasaveron luonteista mediamaksua.

Kokoomuksen verolinja on välillisten verojen nostaminen, tämän Jyrki Katainen myöntää avoimesti. Nykyinen porvarihallitus on jo nostanut arvonlisäveroa ja energiaveroja. Tiedämme siis hyvin mihin suuntaan porvarihallitus vie verotusta tulevaisuudessa. Sen nimi ei ole "tasavero" eikä "A- ja B-luokan kansalaiset", mutta tulokset puhuvat puolestaan. Eriarvoistuminen ei ole välttämättömyys, vaan siihen vaikuttavat suoraan poliitikkojen päätökset ja kansalaisten epäreilu kohtelu. Vaaleissa äänestäjät tuomitsivat porvarihallitusten linjan.




























Ulkoministeri Paavo Väyrynen?

Väyrynen ulkoministeri ehdokas
Paavo Väyrynen
 oli edellisen porvarihallituksen ulkoministeri ja hän on jo aloittanut valmistelun ottaakseen taas saman aseman Suomen kansainvälisinä kasvoina. Todenäköisesti hän myös onnistuu siinä, Keskustan väyrysläinen siipi on vahva ja sillä on paljon puolueen sisäistä vaikutusvaltaa. Ei kannata unohtaa, että Kepu valitsi Väyrysen presidenttiehdokkaakseen. Hän vastaa huomattavan osan keskustan puoluekoneiston käsitystä hyvästä edusmiehestä Suomelle.

Ainoa joka voi estää Väyrysen nousun taas ulkoministeriksi on sinä  äänestäjä. Ei porvarihallitusta, ei Väyrystä. Niin yksinkertaista se on.

 


Korruptio kaatoi porvarilinjan

Edellinen porvarihallitus toi mukanaan ennenäkemättömän mittakaavan korruption Suomeen. Lahjusskandaalit ovat tahranneet hallituspuolueita jo useiden vuosien ajan. Ensimmäisenä rävähti levälleen Nova Groupin junailemat vaalirahat porvaripuolueiden poliitikoille. Aluksi vain pääministeriä, Jyrki Kataista ja eräitä muita keskeisiä kokoomus- ja keskustapoliitikkoja koskenut skandaali paisui ja paisui sitä mukaa kun poliisi, viranomaiset ja media saivat selville lisää kaikkialle lonkeronsa ulottaneesta skandaalista.

Yritysten avokätinen tuki on taannut oikeustopuolueille vapaat kädet kuluttaa suvereenisti ylivoimaisia määriä rahaa mainontaan, viestintään ja median hallintaan vaalien alla. Kokoomuksen (2,46 M€) ja Keskustan (2,48 M€) vaalibudjetit jättivät viime vaaleissa kumpikin varjoonsa demarien melkein puolet pienemmän budjetin (1,37 M€). Ammattimainen imagonhallinta tehosi ja oikeisto sai Eduskuntaan suurimman enemmistön Suomen historiassa.

Oikeistopuolueet muodostivat vaalien jälkeen porvarihallituksen. Hallituksesta jätettiin toistaiseksi pois Perussuomalaiset, joka kuitenkin ylsi ennätystulokseen vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa. Jos oikeiston vaalimenestys jatkuu, Perussuomalaiset voisi nousta hallitukseen, kuten kävi Itävallassa Jörg Haiderin johtamalle Freiheit-puolueelle.

Porvarihallitus on pala palalta rukannut suomalaista yhteiskuntasopimusta yritysten ja yritysten omistajien toivomusten mukaiseksi. Tässä mielessä vaaliraha on ollut antajilleen varsin tuottoisa sijoitus. Vaalikauden aikana on ajettu läpi monia yritysmaailman pitkään toivomia muutoksia, kuten tupo-neuvottelujen lakkauttaminen, työministeriön lakkauttaminen, työsturvallisuuden valvonnasta tinkiminen, jne. Uusi hallitus voi mahdollisuuksien mukaan yrittää muttaa suuntaa, mutta Kokoomus jäi suurtappioista huolimatta suurimmaksi puolueeksi, mikä hänkalaoittaa suunnanmuutosta.


Porvarihallitusten ottama velka

Oikeistolaiset poliitikot esiintyvät mielellään maltillisina rahankäyttäjinä. Teot puhuvat kuitenkin toista. Valtion velka on räjähtänyt nousuun sekä Esko Ahon hallituksen, että edellisen porvarihallituksen päätöksillä, kuten on merkitty oheiseen Valtiovarainministeriön kuvaan. Täytyy muistaa, että porvarihallituksen tullessa valtaan, se sai perintönä 3 miljardin euron ylijäämän. Kaikki on nyt kulutettu ja enemmän. Valtionvelka on räjähtänyt hallituksen aikana 15.000 euroon jokaista kansalaista kohti, mikä jättää varjoonsa jopa aikanaan 90-luvulla paljon kohutun Ahon porvarihallituksen ottaman velan. Seuraava hallitus on saanut tehdä töitä hartiavoimin ja taloudellisesti vaikeana aikana alijäämän pienentämiseksi – missä se on onnistunutkin. Mutta mitä tekee seuraava hallitus? Toistaako se Ahon ja Vanhasen hövelin velkaantumisen?

Jos rahat olisi investoitu maan tulevaisuuteen, väliaikaisen velanoton voisi hyväksyä. Rahat kuitenkin kulutettiin porvarihallituksen aikana eri eturyhmien suosimiseen, mm. metsänomistajien veroetuisuuksiin ja arvonlisäveronalennuksiin elintarviketeollisuudelle sekä perintöverojen pienennyksiin. Tällaiset muutokset ovat pysyväisluontoisia, eivätkä kasvata valtion tuloja millään aikavälillä. Porvarihallitukset ovat ottaneet tavakseen maksattaa politiikkansa kustannukset jälkipolvilla. Millaista taloudenpitoa sinä haluat?