JUURI NYT: Suomi ja veroparatiisiskandaali! Hallituksen omat verojärjestelyt julki!

Taloustieteen Nobelilla palkittu Maailmanpankin pääekonomisti Joseph Stiglitz vieraili Helsingissä. Vierailu sattui palkansaajien lakkopäivään, mikä antoi Stiglitzille mahdollisuuden ilmaista heille tukensa. "
Olen mielissäni, että Suomessa on laaja lakko tänään", hän sanoi Taloussanomien mukaan. Helsingin Sanomien haastattelussa Stiglitz kuvasi porvarihallituksen jättileikkauksia näin: "Te ryöstätte lapsiltanne". Stiglitzin mukaan järkeviä investointeja tulevaisuuteen pitäisi juuri kaikkein eniten tehdä silloin kun ajat ovat vaikeat: "Nuorten tulevaisuudennäkymien tuhoamisella tulee olemaan poliittisia ja sosiaalisia seurauksia. Maanne hallitus rapauttaa Suomen tulevaisuutta."

Porvarihallituksen jättileikkaukset todella tuovat mieleen 90-luvun ja Ahon-Viinasen hallituksen toimenpiteet, jotka aiheuttivat jättiläismäisen nuorten syrjäytymisen aallon ja huomattavia kuluja esimerkiksi nuorisopsykiatrian jonojen ja työkyvyttömyyden muodossa. Ennaltaehkäisevä toiminta on pitkällä aikavälillä edullisempaa kuin vaaralliset jättileikkaukset hätiköiden ja ilman vaikutusten selvittämistä etukäteen. Sipilää onkin vaadittu palaamaan ennen vaaleja antamaansa lupaukseen rajoittaa leikkaukset 2,3 miljardiin euroon. Tämä sallisi tasapainottaa budjetin vakauttamistavoitteen ja järkevät investoinnit tulevaisuuteen järkevässä suhteessa toisiinsa.

Ensiarviot: elpyminen vaarassa
Porvarihallitus on valtaannousunsa jälkeen tehnyt nopeita ja jyrkkiä muutoksia Suomen pohjoismaiseen yhteiskuntamalliin. Ensimmäisenä Sipilä moninkertaisti ennen vaaleja lupaamansa 2,3 miljardin leikkaukset tasolle, joka uhkaa rampauttaa merkittävästi monia hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluita hallituskauden loppuun mennessä vuonna 2019. Seuraavaksi Sipilä ilmoitti pakkolailla tehtävistä palkkojen leikkauksista ja työehtojen heikennyksistä. Porvarihallitus aikoo näin korvata jo voimassa olevat työntekijöiden ja työnantajien yhdessä sopimat työehdot yksipuolisesti omillaan.

Talouden kehityksen ja herkässä vaiheessa olevien mahdollisten elpymisen merkkien kannalta porvarihallituksen pakkotoimet ovat uhkaavia kahdella tavalla: ensinnäkin jättiläisleikkaukset vievät kertaheitolla julkisesta kysynnästä miljardeja ja toiseksi palkkojen pakkoleikkaukset pienentävät samaan aikaan myös yksityistä kysyntää. Nämä iskut kohdentuvat yhtäaikaisesti jo valmiiksi heikkoon talouteen ja vaarantavat siksi idullaan olevan elpymisen. Järkevää olisi edes jaksottaa toimenpiteitä, jotta niitä voitaisiin arvioida mennessä ja tarvittaessa tehdä korjauksia. Hallitus haluaa kuitenkin pakottaa muutokset läpi äkkiä, vaikutuksia selvittämättä.

Kansainväliset taloustieteilijät, jotka seuraavat Suomen taloustilannetta arvioivat hallituksen toimien pienentävän Suomen taloutta. Maailmanpankin pääekonomisti Joseph Stiglitz varoitti Helsingin Sanomien haastattelussa porvarihallituksen toimista että "kasvunne on heikompaa tulevaisuudessa, mutta leikkaukset heikentävät sitä entisestään!" Myös luottoluokittaja Fitch joutui jo alentamaan kasvuennustettaan porvarihallituksen leikkausaikeiden takia 0,3 prosenttiyksiköllä.

Ministeri veroparatiisiyhtiössä
Päästyään valtaan porvarihallitus ensitöikseen ilmoitti vähennyksistä talousrikosten tutkintaan käytetyistä panoksista poliisissa. Lähes sata harmaaseen talouteen erikoistunutta poliisin tutkijaa joutuu jättämään työnsä.

Nyttemmin on käynyt ilmi että porvarihallituksen ministeri Anne Berner istuu henkilökohtaisesti veroparatiisiyhtiön hallituksessa. Berner yritti vähätellä osuuttaan ja perusteli sitä sillä että halusi auttaa perheyritystä tehokkaassa verosuunnittelussa. Luxemburgin kaupparekisterin mukaan hän oli edelleen kyseisen veroparatiisiyhtiön hallituksen jäsen kun uutinen tuli julkisuuteen. Berner nimitettiin hallituksen jäseneksi luxemburgilaiseen Saltri II LuxCo-yhtiöön joulukuussa 2012. Tästä asemasta käsin hän osallistui monimutkaisen erilaisten holding-yhtiöiden kautta toteutetun verojärjestelyn toteuttamiseen, jonka tarkoituksena oli välttää verojen maksua Suomeen.

Kuinka on mahdollista että ministeri Berner saa pitää paikkansa ministerinä tässä tilanteessa? Siis olla maan valtioneuvoston jäsen, valtioneuvoston joka mm. johtaa poliisia ja veronkierron vastaista toimintaa. Eturistiriita tuskin voisi olla tätä räikeämpi. Aikoinaan Heidi Hautalan veroskandaaliksi riitti muutaman satasen pimeästi maksettu oviremontti ja hänelle oli siitä seurauksia: Hautala joutui eroamaan ministerityöryhmästä. Bernerin verojärjestely on mittakaavaltaan aivan toista luokkaa, mutta sitä katsotaan läpi sormien.

Vielä ennen pääministeriyttä Sipilän kanta veroparatiiseista oli että niiden "hyväksyminen osoittaa huonoa harkintaa, itsekkyyttä, lyhytnäköisyyttä ja yhteiskuntavastuun välttelyä." Koska hänen suhtautumisensa Bernerin veroparatiisitoimintaan on aivan toinen, tämä voidaan lisätä taas yhdeksi monista porvarihallituksen takinkäännöistä.

Väistämättä palaa mieleen että edellinen keskustalainen pääministeri joutui eroamaan korruptioskandaalin takia. Silloin porvaripuolueille KSM-järjestelyn kautta junailtu yritysten vaaliraha johti rikostutkintoihin ja eroamisiin. Nyt äänestäjän kärsivällisyyttä jälleen koetellaan – miten pitkälle se venyy?


Työehdot pakolla huonommiksi
Porvarihallitus tyrmistytti kertomalla aikeestaan pakkolaeilla huonontaa työehtoja. Suunnitelma on ennennäkemätön, työlainsäädäntö on aina ennen säädetty heikomman osapuolen, työntekijän, suojelemiseksi ja olosuhteiden parantamiseksi. Palkkojen pakkoleikkaukset ovat erityisen haitallisia talouden elpymistä ajatellen, koska niillä on tuhoisa vaikutus kotimaiseen kysyntään – asia jota on jo käsitelty edellä. Myös valtiontalouden kannalta palkkaleikkaukset ovat haitallisia ja pahentavat velkaongelmaa, koska verotettava tulo pienenee. Puheet vientisektorin auttamisesta varmasti saavat palkansaajilta hyväksyntää, mutta miksi porvarihallitus sitten kohdistaa pääosan toimenpiteistä puhtaasti kotimaisiin sektoreihin: terveydenhuoltoon, kauppaan, poliiseihin, palomiehiin ym.? Vientisektorin tukeminen pitäisi tietenkin tehdä tavoilla, jotka eivät aiheuta niin pahoja ja tarpeettomia haittoja kotimaassa. 

Joka tapauksessa hallituspuolueiden olisi pitänyt kertoa aikeistaan ennen vaaleja, tällöin niistä olisi demokraattisesti voitu äänestää. Osa porvarihallituksen pakkotoimista on jopa sellaisia, että niitä nimenomaisesti luvattiin olla tekemättä. Sipilä lupasi että palkatonta sairaslomaa ei Suomessa oteta käyttöön. Perussuomalaiset, toisiksi suurin hallituspuolue, lupasi että sunnuntailisiä ei tulla pienentämään. Äänestäjä on jälleen saanut havaintoesityksen siitä minkä arvoisia porvarihallituksen lupaukset ovat: nollan.

Äärioikeistolaiset kytkökset
Hallituspuolue perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen järkytti Facebookissa julkaistulla taistelukutsullaan. Julkaiseminen ajoittui lähelle Anders Breivikin Norjassa tekemän massamurhan muistopäivää. Hänen yrityksiään vähätellä taistelukutsun merkitystä heikensi yhteisesiintyminen natsijärjestön järjestämässä tapahtumassa, jossa juhlistettiin Eugen Schaumanin muistoa. Immonen julkaisi myös Schamanin muistotilaisuuden valmistelutalkoista kuvan jossa hän esiintyi muiden järjestäjien kanssa. Kohun jälkeen Immonen vielä sanoi aikovansa vastaisuudessakin osallistua vastaavien tilaisuuksien järjestämiseen.

Toisiksi suurimman hallituspuolueen yhteydet äärioikeistolaisuuteen eivät kuitenkaan rajoitu Olli Immoseen. Myös europarlamentaarikko Halla-Aho on saanut tuomion rasistisesta rikoksesta. Kansanedustaja Juho Eerola on ilmoittanut ihailevansa fasismia ja erityisesti Mussolinia. Porvarihallituksen puolustusministeri Jussi Niinistö kohahdutti aikoinaan sanomalla "kun kuulenkin sanan parlamentarismi, niin sanotusti poistan varmistimen." Ennen ministeriyttään hän osallistui Kansallisen kulttuuririntaman toimintaan ja erityisesti sen Valkoinen Suomi -lehden julkaisemiseen. Järjestön toiminta oli lähellä skinejä ja sen ideologia sisälsi mm. rotuoppeja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tommi Kotosen mukaan.

Suomalaisten rahaa Kreikkaan
Kreikan lainapaketin kohdalla hallituksen lupausten syöminen näkyi kenties kaikkein räikeimmin, koska se tapahtui niin merkittävässä asiassa ja niin nopeasti. Hallitus lupasi, että Suomen linja tiukkenisi Kreikan tukemisessa. Todellisuudessa se kuitenkin lepsuuntui huomattavasti: siinä missä edellinen hallitus oli suostunut myöntämään vain vakuuksia vastaan lainaa Kreikalle, nyt kuitenkin porvarihallitus päätti olla vaatimatta vakuuksia ja myöntää miljardeittain lainoja vain Kreikan hallituksen sanaan luottaen. Ero edelliseen hallitukseen on jyrkkä, ottaen huomioon että esimerkiksi Sixten Korkman arvioi Kauppalehden haastattelussa vakuudet liki miljardin arvoisiksi. Tällaisilla summilla on huomattava merkitys Suomen omalle taloudelle ja myöskin omalle lainakelpoisuudelle. Miksi vakuuksia ei nyt pyydetty, on asia jota porvarihallitus joutunee selittämään viimeistään sitten jos Kreikka ei maksa takaisin lainaamiaan miljardeja.

Matti Vanhanen presidentiksi?
Matti Vanhanen on käynnistänyt presidentinvaalien kampanjansa. Matti Vanhanen on virastaan eronnut pääministeri, joka johti porvarihallitusta, jonka aikana Suomen nykyinen velkaantuminen alkoi. Hänen hallituksensa jakoi huomattavia verohelpotuksia Keskustan perinteisille eturyhmille, kuten elintarviketeollisuudelle satojen miljoonien arvonlisäveron alennuksen ja verohelpotukset metsänomistajille.








Mitenmeppiaanesti.fi: http://tinyurl.com/mepit
























Harhaanjohtamista omistuksista
Katso videolta miten monella tapaa Alexander Stubb on johtanut harhaan yrittäessään perustella miksi osakeomistukset pitäisi salata Suomessa, vaikka mm. poliisi ja syyttäjäviranomainen vastustavat.


Hallituksen sovintovastainen linja

Noustuaan valtaan oikeistolainen hallitus on pakottanut läpi ennätystahtia ennätysmäärän lupaustensa vastaisia muutoksia Suomen pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin. Porvarihallitus on sanellut muutokset poiketen tavanomaisesta suomalaisesta hallintotavasta, jossa päätöksenteon kohteena olevia ihmisiä kuullaan ja vaikutukset selvitetään ennen merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Näin hyvään hallintotapaan kuuluva kuulemiskäytäntö on ohitettu samoin kuin vaikutusarviointi. Päätöksen vaikutusten tutkimisesta Sipilän linja on hämmentävä: "Ensin tehdään uudistus, sitten arvioidaan vaikutukset" (HS 12.6.2015). Sipilän peruste on että tämä johtuu kiireestä, mutta kuitenkin kesällä ja alkusyksystä 2015 ilmoitettujen päätösten voimaanastumispäivä on aikaisintaan vuonna 2016 ja joissain tapauksissa vasta vuosien päästä. Aikaa hyvää hallintotapaa noudattavalle menettelylle siis kyllä olisi, jos hallitus niin haluaisi.

Ymmärrettävästi äänestäjät ovat vihaisia. Vaaleista on kulunut hyvin vähän aikaa ja niissä Sipilän lupaukset olivat hyvin erilaisia, joissain tapauksessa suorastaan päinvastaisia verrattuna nyt toteutettavaan ohjelmaan. Mistä ihmeestä äänestäjän olisi pitänyt tietää? Nyt, vaalien jälkeen, hallitus jyrää uutta ohjelmaansa läpi tylysti, ihmisiä kuuntelematta ja pakottamalla. Ihmisille on jäänyt vain yksi tapa muistuttaa Sipilää tämän lupauksista: mielenosoitukset. Hallituksen alkutaivalta onkin tahrannut ennennäkemätön kansalaisprotestoinnin aalto.

Vain kaksi kättä -mielenosoitus
2 kättä mielenosoitus

10.6.2015 Vain kaksi kättä -mielenosoitus protestoi Sipilän leikkauksia, jotka kohdistuvat päivähoito-oikeuteen ja päiväkotien henkilökunnan työmäärän lisäyksiin. Pienten lasten vanhempia suututti erityisesti se, että ennen vaaleja Sipilä sanoi hyvin selvästi Ylen haastattelussa, että päivähoito-oikeuteen ei tulla puuttumaan. Päiväkotien henkilökuntaa Sipilän hallitus on päättänyt rasittaa palkanleikkauksella samalla kun heidän työmääräänsä lisätään. 

Ei koulutuksesta -mielenosoitus

15.6.2015 Opiskelijat osoittivat mieltä hallituksen massiivisia koulutusleikkauksia vastaan. Sipilä oli ennen vaaleja selväsanaisesti luvannut että koulutuksesta ei leikata. Hän jopa asettui kuvaan ylioppilaskuntien liiton kampanjassa kyltin kanssa, jossa hän lupasi pidättäytyä leikkauksista. Nyt kuitenkin porvarihallitus iskee voimakkaimmin juuri koulutukseen ja tutkimukseen, esimerkiksi Helsingin yliopistosta irtisanotaan yli tuhat tieteentekijää. 90-luvun laman jälkeen juuri tutkimustoiminta oli osa-alue, johon panostettiin lisää muista leikkauksista huolimatta, koska uuden kasvun siemenet löytyvät uudesta tiedosta.

Ei leikkauksille -mielenosoitus

22.8.2015 Suurmielenosoitus vastusti hallituksen jättiläisleikkauksia peruspalveluihin. Erityisesti mielenosoittajat kiinnittivät huomiota siihen, että vielä ennen vaaleja Sipilä lupasi 2,3 miljardin leikkauksia – tämä oli suurien puolueiden keskuudessa kaikkein pienin esitetty leikkauslista. Ennen vaaleja peruspalvelut oli merkittävin osin jätetty Sipilän listan ulkopuolelle. Äänestäjille tyrmistys on ollut suuri, sillä heti vaalien jälkeen Sipilä unohti alkuperäisen ehdotuksensa ja korvasi sen moninkertaistetulla listalla joka pureutui juuri hyvinvointivaltion perusrakenteisiin ja kohdistui yksipuolisesti yhteiskunnan heikoimpiin. Hyvin toimeentuleviin hallitus ei kohdistanut toimenpiteitä.

Meillä on unelma -mielenosoitus

28.7.2015 Mielenosoittajat vaativat hyväksyvämpää suhtautumista eri taustaisiin ihmisiin ja kansainvälisyyteen. Mielenilmaus käynnistyi vastalauseena hallituspuolue perussuomalaisten merkittävien poliitikkojen muukalaisvastaisiin kannanottoihin, joista viimeisin oli kansanedustaja Olli Immosen taisteluun kehottava Facebook-päivitys ja hänen esiintymisensä natsijärjestön tapahtumassa. Tuoreessa muistissa olivat myös europarlamentaarikko Halla-ahon saama rikostuomio rasistisesta rikoksesta samoin kuin perussuomalaisten silloisen kansanedustajan James Hirvisaaren vieraiden eduskunnassa tekemä natsitervehdys.

#STOP Palkansaajien mielenilmaus

18.9.2015 Palkansaajat kerääntyivät ympäri Suomen vastustamaan hallituksen ilmoittamaa suunnitelmaa leikata pakkolaeilla palkkoja, vähentää vapaapäiviä, heikentää työttömyysturvaa ja heikentää sairastumisen turvaa työpaikoilla. Erityisesti mielenosoittajat vastustivat hallituksen suunnitelman toteutustapaa, jossa hallituspuolueet ilmoittivat näistä aikeistaan vasta vaalien jälkeen, eikä toimenpiteen kohteena olleille ammattikunnille, kuten poliiseilta, sairaanhoitajilta ja lastentarhanopettajilta, annettu mahdollisuutta tulla kuulluksi tai vaikuttaa päätöksentekoon.

Heikoimmat ministerivalinnat
Porvarihallituksen ministerivalinnat ovat herättäneet voimakastakin kritiikkiä pitkin hallitustaivalta. Viimeisimpänä Anne Bernerin toiminta ministerinä huolimatta asemasta veroparatiisiyhtiön johdossa on herättänyt vaatimuksia erosta. Eräät ministerivalinnat ovat kuitenkin sellaisia että niiden viisaus alunalkaenkin voidaan kyseenalaistaa. Vastaa rehellisesti: onko sinusta seuraavien henkilöiden kohdalla toteutunut periaate "paras mies ja nainen kuhunkin tehtävään"?