vhf-antenni, rakennusohjeita

Antennien rakentaminen on helppoa, kotikutoiset vhf-yagit toimivat jopa paremmin kuin monet tehdastekoiset. Yhden tehdastekoisen antennin hinnalla saat tehtyä useamman (ja paremman).  Mitään kalliita erikoistyökaluja ei tarvita. Tässä muutamia käytännön neuvoja.
  • Valitse ensin jo hyväksi havaittu mitoitus - mittoja löytyy eri antennisuunnitteluohjelmista ja netistä vaikka kuinka paljon. Suosittelen suhteellisen paksuja antennielementtejä (10mm) ja taittodipolia, toimii joka säällä. Muitakin vaihtoehtoja on, mutta parhaiten eri sääolosuhteissa toimiva ratkaisu on tuo edellämainittu.
  • Elementtien kiinnitys puomiin tapahtuu yleensä jotakin eristeainetta käyttäen, mutta se ei ole antennin toiminnan kannalta välttämätöntä. Elementit voi vaikka hitsata puomiin, jos alumiinin hitsaus onnistuu. Syöttöelementti on asia erikseen. Kiinnitystapa puomiin vaikuttaa elementin pituuteen, tarpeeksi kauas puomista eristetyn elementin pituus voi olla lähes sama kuin vapaassa tilassa. Elementti voi olla myös puomin läpi eristetty. Aiheesta löytyy runsaasti tietoa netistä.
  • Alle 6m yagien puomit voi tehdä 20-25mm alumiiniputkesta, 6m puomille 30mm on hyvä. Siitä pitemmät puomit yleensä useammasta eri paksuudesta, kaventaen molempiin päihin. 6m- ja alle antenneille riittää puomin tueksi venymätön naru, pitemmissä pitää laittaa putkesta tuet. Yli 9m pitkään yagiin menee yllättävän paljon alumiinia, maksaa lähes kaksi kertaa enemmän kuin 6m puomilla. 

Elementtien paikat puomiin kannattaa merkitä käyttäen tarpeeksi pitkää mittanauhaa, eli siis kaikki paikat yhdellä kertaa. Jos mittaat elementistä elementtiin, on suurempi mahdollisuus tehdä mittavirheitä. Puomin päihin muovitulpat, eri kokoja löytyy rautakaupasta. 




Kiinnitysruuvien paikkojen merkitseminen on helpointa kuvassa näkyvän apuvälineen avulla. Liimaa muovinpalat putkikiinnikkeeseen ja poraa keskelle reikä, josta näet elementin paikkaa varten piirrettyn viivan. Ruuvinreikiin juuri sopivalla, esim. 12mm puuporanterällä painetaan pisteet porauksia varten. Alumiini on sen verran pehmyttä, että puuporan piikki ei tylsy.

 

 


Antennin elementit on helppo katkaista putkileikkurilla - unohda rautasaha. Putkileikkuri on pieni käsityökalu, maksaa jonkun euron, löytyy rautakaupoista/lvi-alan liikkeistä. 

Kun katkaiset elementin oikeaan mittaan, merkkaa keskikohta ja elementin numero vaikka spriitussilla, tästä on hyötyä kasausvaiheessa.  

 


Taittodipolin voi tehdä ainakin kahdella eri tavalla: kiinnitä dipolin sisämittaa (putkien väli) vastaavat putket johonkin kiinteään alustaan - ikäänkuin muotti jossa taittodipoli väännetään muotoonsa. Tälläinen kiinteä taivutuspenkki on hyvä jos teet useampia syöttöelementtejä. Toinen tapa on käyttää putkentaivutinta (löytyy kaupasta eri kokoisille putkille). Olen käyttänyt jälkimmäistä, laitan vielä taivutettavan putken sisään jousen ("viemärinaukaisija"). Taittodipolin mitta mitataan suorasta alumiinputkesta, sitten taivutetaan (huom: taittodipolin kokonaismitta on 2x dipolin mitta). Taittodipolin kokonaismitta on merkitsevin, väli sen verran, että puomi mahtuu taittodipolin keskelle. Taittodipolissa kahden päällekkäisen putken läpimittojen suhde vaikuttaa impedanssiin, välimatka ei ole tarkka, 40-60mm on tarpeeksi hyvä likiarvo.

Ennen taittodipolin vääntämistä muotoonsa - mittaa putkentaivuttimen lenkkiin taipuvan osan pituus, piirrä se 1:1 mittakaavassa paperille ja koko taittodipoli luonnollisessa koossa. Tästä on helppo mittailla taivutuskohdat.

Litistä valmiin taittodipolin päät ja poraa reiät balunin ja syöttökaapelin kiinnitystä varten (kaapelikengät, "apiko").    



Balunlenkki sähköinen 1/2 aaltoa (nopeuskertoimella korjattu, eri koaksiaaleilla erilainen). Juota balunin ja syöttökaapelin keskijohtimeen kaapelikengät. Vaipat yhteen syöttökaapelin kanssa (tässä ei siis ole välttämätöntä käyttää koaksiaaliliittimiä, syöttöjohdosta tulee kiinteä), keskijohdin toiseen taittodipolin puoliskoon balunin keskijohtimen kanssa, toiseen puoliskoon balunin läpi. Vaippa voi olla irti antennin puomista, ts. se jää "ilmaan" tai vaippa kiinni antennin puomissa, molemmilla tavoilla antenni toimii. Balunin vesitiiviys on tärkeä seikka, suojaus kannattaa tehdä huolella. Yhdistelmä - kuumaliima, itsevulkanoituva teippi ja päälle eristysnauha - kestää ja suojaa hyvin. Vielä parempi suojaus on muovikotelo ja valumuovi. Jos mahdollista, syöttöelementti korotetaan eristepalalla siten, että elementit ovat puomin päästä katsottuna keskellä taittodipolia. Jos taittodipolin putkien väli on esim 50mm ja puomin paksuus 30mm, ei taittodipolia saa aivan keskelle elementtejä, mutta antenni toimii silti. En tiedä, mikä vaikutus syöttöelementin (korkeussuuntaisen) sijoituksen pienellä epäsymmetrialla - muihin elementteihin nähden - on suuntakuvioon, käytännössä tuskin mitään.

Elementtien kiinnitykseen on olemassa lukuisia vaihtoehtoja. Yksi hyvä keino on käyttää kuvassa näkyviä putkikiinnikkeitä (RSB-puoliskopari). Kiinnikkeitä kannattaa kysellä rautakaupasta, lvi- tai hydrauliikka-alan liikkeistä. Kiinnikkeet puomiin piikkikärkiruuveilla ja tarvittaessa vielä liimaa, pysyy varmasti. Nämä putkikiinnikkeet kestävät liuottimia, UV-säteilyä yms. joten ne kestävät antennissa vuosia.  

 


Antennille tarvitaan vielä mastokiinnike, pakoputkiklemmareita voi käyttää, mutta neliöputkesta tehdyn puomin kanssa se ei ole paras vaihtoehto. Mieluiten puomiin vastakappale, joka tukee puomia kolmelta sivulta. Jos hitsauskone on käytettävissä, kiinnikkeen teko on helppo operaatio.


Ylempi kuva - kiinnike pyöreälle mastoputkelle, tässä profiilin kiinnitys puomiin pulteilla, vastakappaleena lattaraudat.


Alemmassa kuvassa kiinnike 8x yagisysteemistäni, pystyputki neliö. 

 

 



Puomi, elementit, syöttöelementti - balun - koaksiaali, kiinnikkeet elementeille ja mastokiinnike, siinä osat. Kootaan antenni ja jos olet noudattanut annettuja mittoja tarkasti, antenni on vireessä ja se toimii varmasti. 

Helppo homma.