naantalin kamarikuoro 40 vuotta

Mistä kaikki alkoi?

Laulamisen halusta ja ilosta. Tavoitteesta tehdä vähän parempaa kuoromusiikkia. Primus moottorina oli kuoron perustaja ja ensimmäinen johtaja, musiikin monitoimimies Reijo Anttila, joka oli jo kauan haaveillut kamarikuoron perustamisesta. Hän keräsi lähipiiristään 13 tuntemaansa hyvää laulajaa, jotka syksyllä 1978 aloittivat yhteiset harjoittelut. Matkalla ryhmä jo alkuvaiheissa kasvoi noin 20 laulajan suuruiseksi joukoksi, joka sitten otti itselleen nimen Naantalin Kamarikuoro. Erilaisia musiikillisia nimiä mietittiin, mutta mikään ei tuntunut oikein istuvalta. Alkuvaiheen esiintymiset olivat ensin pienimuotoisia lähiseudun erilaisissa juhlatilaisuuksissa, mutta nopeasti kuoro sitten rakensi itselleen ohjelmistoa kokonaiseen kuorokonserttiin. Ensimmäinen pidettiin maaliskuussa 1982. Kriitikko Jarmo Kokkosen myönteinen palaute ” matkalla merkittävien kamarikuorojen joukkoon” antoi voimaa lisäharjoitteluun ja nuori kuoro kehittyi nopeasti. Kuoron ääntä piti myös tallentaa, niinpä ensimmäinen levy ”Kun saapuu syys” ilmestyi 1983.

Laulajia motivoivat tavoitteet ovat kuoron toiminnassa tärkeitä. Alkuvaiheessa näitä olivat esiintymiset esimerkiksi radiossa ja Naantalin musiikkijuhlilla (1984 ja 1987), mutta myös erilaiset kilpailut ja kuorokatselmukset, joissa tuli yleensä menestystä. Vuosien kuluessa matkat tulivat tässä suhteessa tärkeimmiksi ja Reijo Anttilan johtajakausi päättyi kesällä 1989 kuoron ensimmäiseen suureen matkaan, joka suuntautui Unkariin ja oli suuri menestys. Tämän jälkeen matkoja on ollut noin joka toinen vuosi, ulkomaille 14 kertaa. Ne ovat suuntautuneet mm. Englantiin, Saksaan, Viroon, Tsekkiin, Tanskaan, Kanadaan ja nyt viimeksi Suomen 100-vuotisjuhlien merkeissä Minnesotaan Amerikkaan. Kuoro on myös toiminut isäntänä muutamille ulkomaisille kuoroille mm. Norjasta, Unkarista, Englannista ja Virosta.

Kuoro ei voi elää ja kehittyä ilman hyvää johtajaa. Naantalin Kamarikuorolla näitä on matkan varrella ollut yhteensä 7. Kaikki hyviä, mutta jokaisella on luonnollisesti ollut oma kuvansa kuoromusiikista, ja nämä jäljet ovat sitten jääneet myös kuoroon. Myös vaatimustaso ja samalla kuoron osaaminen on matkan varrella kasvanut. Harjoitusajat ovat lisääntyneet alun 1,5 tunnista viikossa Opiston toimintakauden aikana nykyiseen välillä kuorolaisten kestävyyttäkin koettelevaan määrään.

Alkuvuosina Reijon kanssa kuoro keskittyi aika paljon perinteiseen suomalaiseen kuoromusiikkiin, viihdettä unohtamatta. Kanttori Eeva Paajasen aikana 90 -luvulla kuoro sai hyvän kasteen hengellisen musiikin kenttään. Esitettiin isojakin kirkkomusiikkiteoksia. Susanna Kuotola ja Anni Wilkman toivat tuulahduksen modernimmasta musiikista. Jouko Valkosen johtajakaudella esiin nousi uudempi suomalainen ja virolainen musiikki. Nykyinen johtajamme Antti Haapalainen on tuonut kuorolle vaativia monipuolisia teoksia. Lisäksi hän on tehnyt omia sävellyksiä ja paljon kuorosovituksia.

Laulajat tekevät kuoron. Vuosien mittaan laulajat ovat luonnollisista syistä vaihtuneet, aloittajista on jäljellä yksi. Aloittajien joukko kasvoi nopeasti reiluun kahteenkymmeneen ja siinä tuo luku on vuosien aikana keskimäärin pysynyt. Hieman suurempikin kuoro voisi olla. Oleellista on hyvä henki ja se, että kuorolaiset pitävät huolta itsestään ja toisistaan ja sietävät harjoittelun joskus rasittaviakin tilanteita. Yhteiset juhlat ja matkat antavat tilaisuuden oppia tuntemaan laulukavereita paremmin kuin tiukat harjoitukset. Kaiken kruunaa onnistuneen esityksen jälkeinen tunnelma. Me teimme sen taas.

Maija Nuotio-Virtanen