Waldenin talot

Arkkitehti Pekka Saarema suunnitteli asuinrakennuksen Yhtyneiden Paperitehtaiden toimitusjohtaja Juuso Waldenille vuonna 1950.

Myllykoskella Pekka Saareman kädenjälki näkyy 1950-luvun alussa valmistuneissa Kerholan saneerauksessa, Kaarlontien Arava-taloissa. Lisäksi Saarema suunnitteli joitain Myllykosken tehtaan laajennuksia sekä Myllykosken pappilan, keskuskansakoulun, yhteiskoulun sekä yhtiön sauna- ja pesularakennuksen 1950-luvun alussa.

Juuso Waldenin asunto jäi keskeneräiseksi Yhtyneiden Paperitehtiden jaon yhteydessä. Huoneistoalaltaan noin 1500 m2 suuruisen rakennuksen maantasokerros suunniteltiin edustustiloiksi. Ensimmäiseen kerrokseen sijoitettiin olohuone-, aula- ja talvipuutarhatilat sekä ruokailu- ja keittiötilat. Rakennuksen toiseen kerrokseen ylähallin ympärille sijoitettiin vanhempien ja lasten makuuhuoneet sekä vierashuoneita.

Rakennuksen pohjoispäätyyn sijoitettiin henkilökunnan tiloja. Kellariin sijoitettiin suuri pysä- köintihalli, arkisto sekä huolto- ja teknisiä tiloja. Asunnon mitoitus oli poikkeuksellisen väljä. Jopa lapsille suunniteltiin oma ruokailuhuone. Rakennuksen julkisivumateriaali ja väritys poikkeaa huomattavasti muista Myllykoskelle yhtiön rakennuttamista tehtaan aitojen ulkopuolisista rakennuksista kellanruskean tiilimuurauksen ansiosta.

Kenraali Rudolf Waldenin aikaan tehtaan ulkopuolelle rakennettujen talojen julkisivuväritys oli yleensä vaaleaa. Hänen poikansa Juuso Walden taas suosi voimakkaampia julkisivu värejä, mikä näkyy esimerkiksi Valkeakosken tehdasyhdyskunnan arkkitehtuurissa. Juuso Walden ohjasi isänsä tavoin hyvin voimakkaasti arkkitehdin suunnittelutyötä.

Rakennustyöt käynnistettiin vuonna 1951, mutta rakennustyöt keskeytettiin kokonaisuudessaan yli kymmeneksi vuodeksi Yhtyneiden Paperitehtaiden jakauduttua. Tässä vaiheessa rakennuksen julkisivut ja vesikatto oli rakennettu valmiiksi, mutta mitään sisustustöitä rakennukseen ei oltu tehty.

1960-luvun alussa rakennus päätettiin muuttaa useamman perheen asunnoksi. Muutostyön suunnnitteli Arkkitehtitoimisto Salmio, Toiviainen & Toiviainen vuonna 1963 ja hanke sai rakennusluvan vuonna 1964. Muutoksessa rakennuksen julkisivut jätettiin Saareman alkuperäisen suunnitelman mukaisiksi. 13.9.1963 päivätyn rakennuslupahakemuksen mukaan rakennukseen tehtiin yhteensä 10 asuinhuoneistoa, joista suurimmat olivat 5h+k ja pienimmät olivat 2h+kk. Huoneistot olivat poikkeuksellisen tilavia ja avaria. Rakennuksen huoneistoala oli 940 m2 , jonka lisäksi oli varasto- ja muita tiloja yhteensä 632 m2. Vuonna 1958 voimaan tulleen väestönsuojia koskevan lain mukaan rakennukseen piti tehdä väestönsuoja. Pintaalaltaan 53,5 m2 kokoinen väestönsuoja toteutettiin C-luokan väestönsuojana rakennuksen pohjoispuolelle ja upotettuna joenrannan penkkaan vuonna 1964.

Yhtyneiden Paperitehtaiden jakautumisen jälkeen Pekka Saarema suunnitteli Juuso Waldenille vuonna 1952 Valkeakosken Antinniemeen identtisen talon Myllykosken Rantatalon kanssa. Walden halusi, että rakennus toteutettaisiin Myllykoskelle laadittujen piirustusten mukaisesti, mutta Saarema muutti suunnitelmaa paremmin paikkaan sopivaksi ja samalla huoneistoalaltaan lähes puolet pienemmäksi. Antinkärjeksi nimetyssä tehtaanjohtajan asunnossa ja Myllykosken Rantatalossa on kuitenkin runsaasti yhtäläisyyksiä. Rakennusten massoittelut, tilajärjestelyt sekä julkisivut ovat hyvin samanlaiset.

Talo Waldenilla on kiinnostava ja ainut - laatuinen tarina, joka liittyy vahvasti Yhtyneiden paperitehtaiden johdossa tapahtuneisiin muutoksiin sekä yhtiön jakoon. Rakennus kuvastaa myös tehtaan silloisen johdon ideologiaa. Talo Walden muodostaa yhdessä Valkeakosken Antin - kärjen rakennuksen kanssa harvinaisten rakennusten parin. Koska Talo Walden ei koskaan valmistunut alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, rakennuksella ei ole niinkään rakennustaiteellista ar - voa. Rakennus on kuitenkin eräänlainen ”muistomerkki” yhdessä Antinkärjen kanssa merkittävästä ajanjaksosta ja ta - pahtumista Yhtyneiden Paperitehtaiden historiassa.

Lähteet:

Myllykosken tehtaan aitojen ulkopuoliset rakennukset (2013) Rakennushistoriallinen selvitys. Arcade Kouvola.