Majatalon historiaa

Matkustajakoti on vanha edullinen majoitusmuoto

Majataloja on Suomessa ollut jo 1500-luvulta alkaen. Kruunun perustama holli-kyyditysjärjestelmä 1734 yhdisti valtakunnan "kuninkaan teillä" ja näin majataloista tuli kestikievareita, joiden tehtäväksi oli määrätty majoituksen ja ylläpidon lisäksi postin ja asiakkaiden kyydittäminen seuraavaan majataloon. Kun hevoset eivät riittäneet, maatilat velvoitettiin toimittamaan miehiä ja hevosia kievareihin.

Kymijoen länsirannalle Muhniemeen perustettiin majatalo vuonna 1740. Venäläisten miehitysjoukot pikkuvihan aikana 1742-43 tekivät majatalon pidon erittäin vaativaksi, koska sotatoimien kuljetukset oli myös hoidettava. Sodissa tuhoutui ensimmäinen 1700-luvun alkupuolella rakennettu Kymijoen ylittävä kiinteä puusilta Mämmälän ja Anjalan välillä.  Lähikylien talot "tekivät hollia " eli hoitivat kuljetuksia niin ruotsalaisille kuin venäläisille. Majatalo lopetti toimintansa, kun Venäjän ja Ruotsin raja tuli Kymijokeen Turun rauhassa 1743. Kymijoen itäpuolta  alettiin kutsua nimellä Vanha Suomi.

Autonominen Suomi Suomen suurruhtinaskunta syntyi, Haminan rauhassa 1809, kun Vanha Suomi liitettiin Kymijoen länsipuolen "Uuteen Suomeen" . Nyt Kymijoki taas yhdisti Suomea ja Sodassa tuhoutunut kestikievari rakennettiin uudelleen. Talonpojat kokivat hollinpidon kuitenkin kohtuuttomaksi rasitukseksi, josta he kapinoivat ja tekivät valituksia. Hollikyytijärjestelmä loppui vuonna 1883. 

Majatalon pidosta tuli yksityistä ammatin harjoittamista, jonka lupaa varten järjestettiin huutokauppoja. Kuka alhaisemmilla taksoilla lupasi palvelut, sai oikeudet. Vuonna 1918 Suomen valtio otti kestikievarijärjestelmän nimiinsä. Muhniemessä majatalon pito jatkui kunnes autoliikenne 1900-luvun alkupuolella teki toiminnan kannattamattomaksi. 

Viialan kylässä ennen Myllykosken syntyä 1800-luvulla pidettiin Tynnilän talossa kestikievaria. Kymijokea etelään Mämmälän kylässä perusti lautturi Rantanen majatalon vuonna 1923. Aluksi talossa oli käytössä iso tupa. Lauttarannan taloon rakennettiin matkustajille vielä kaksi huonetta. Myöhemmin yläkertaan tehtiin ns. sällin huone, jonne majoitettiin alkuvaiheessa "epämääräiset" vieraat. Sen ajan lain mukaan kaikki ne vieraat, jotka pystyivät maksamaan yöpymisestään, oli pakko ottaa vastaan. Eeva Partanen kertoo, kuinka Savossa oli tapana majoittaa kuka tahansa kulkumies maataloissa tuvan  penkillä vielä ennen sotia. 

Kun valtio lopetti majataloilta kestitysvaatimukset, luovuttiin yleisesti koko maassa majatalo-nimikkeestä ja tilalle tulivat matkustajakodit. Lauttarannan  majatalo toimi aina vuoteen 1931, jolloin se muuttui matkustajakodiksi. Tämä toiminta jatkui aina vuoteen 1937 saakka.

"Toiminta loppui siihen, kun talolle asetettiin lisävaatimuksia. Kaikki ovet olisi pitänyt suurentaa ja ylös johtava rappukäytävä olisi pitänyt rakentaa tulenkestäväksi. Äidillä alkoi olla silloin ikää jo sen verran, että katsoi parhaimmaksi lopettaa koko toiminnan," muisteli Jorma Rantanen majatalotoiminnan lopettamisvaiheita 1930-luvun lopulla.

Matkustajakoti Rauhalan rakensi Lilja 1934 Myllykosken aseman läheisyyteen. Seuraavana vuonna leskirouva Helmi Nakari sai luvan ruokalan, kahvilan ja matkustajakodin pitämiseen siten, että rakennuksen ala-kerrassa oli kaksi ruokala-kahvila huonetta, keittiö ja eteinen oman makuuhuoneen lisäksi ja toisessa kerroksessa 6 matkustajahuonetta ja käytävä. Ruokala lopetettiin sodan jälkeen. Nakari myi kiinteistön E. Juutille 1955, joka myi sen edelleen Mölsälle vuonna 1956. 

Emil Mölsä piti kiinteistössä halkokauppaa ja hänen vaimonsa Eeva Elisa Mölsä hoiti matkustajakotia. Mölsällä oli myös matkustajakoti Torinkulma nykyisen kaupungintalon lähellä Kouvolassa. 

Myllykosken seudun kyläkirjassa kerrotaan, tarina Rauhalasta: 

Jotkut matkustajakodin asukkaat valittivat aikoinaan, että Rauhalassa oli rauhatonta ja rotat pitivät elämää ja vuokrakin oli korkea. Tähän isäntä totesi: "Pitäisikö teidän nähdä härkätaistelu samaan hintaan?"

Emil Mölsä kuoli vuonna 1966. Hänen vaimonsa hoiti liikeyritystä kuolemaansa saakka vuoteen 2006. Tämän jälkeen majataloa on hoitaneet Mölsien toisen ja kolmannen sukupolven perilliset.

Jatkuu...

Comments