3. SUOMALAISUUS IDENTITEETTI: Suomalaisuuden perusteet, Kalevala - oma historia, oma kieli - väestö, Seppo Liukko


Suomalaisuuteen liittyvät artikkelit, kirj. Seppo Liukko

- Suomensukuisten jatkuvuusteoria (alkaen Cro Magnon ihmisestä n. 35.000 eaa.):

                  Eurooppalaisten ja suomalaisten juuret teoria ; 

                  Eurooppalaisten suomalainen alkuperä;

                  Eurooppalaisten suomalainen alkuperä, Hypoteesi ja lyhyt artikkeli;

Eurooppalaisten ja  suomalaisten  geenien- ja kielen jatkuvuusteoria Veiksel jääkaudesta alkaen

                  Suomensukuisten jatkuvuusteoria jääkauden maksimista alkaen

 

- Suomen Suomusjärven kulttuuri n. (10700 vuotta sitten à 9700 eaa. alkaen)

- Euroopan laajan alueen kampakeramiikan suomensukuisten aika (5100- 2000 eaa.) 

- Kielenvaihdot suomalaiskielistäàgermaaniin, slaaviin ja balttiin (ikäjärjestys)

Jääkauden maksimi ja suomalaiskielien muodostuminen 
Euroopan alkuperäiskielet jääkauden maksimin jälkeen olivat suomalais- ja baskinkielet.  
Kielenvaihdot Euroopassa
 

suomalaiskieliset metsästäjäväestöt vaihtoivat Alppien – pohjoispuolisilla alueilla n. 5000 eaa. alkaen, 
maanviljelyn levitessä puhumansa kielen indoeurooppalaisiin kieliin, 
sen jälkeen muodostuivat germaani-, slaavi-balttikielet

- Kalevalainen aika Itämeren altaan ympäristössä

Kalevala kulttuurin aika Suomessa  
Kalevala aika, suomensukuisten laajat alueet

Kantasuomi ja Kalevalan aika
Muinais- hämäläisten kieli
Perimätiedon merkitys 

- Ensimmäiset vieraskieliset väestöt Suomeen  (n. 2500 eaa. alkaen), vasarakirvesgermaanit ja maanviljelyn leviäminen

Suomalaisuuden perusteet ja - pohja 

- Liukko - nimen käyttöönotto paikannimistöön Suomessa ja samalla nimistö Kalevalaiseen loitsurunouteen (2000- 500 eaa.)
     - Muinaissuomalaisten kaskiviljely aika /metsästäjien aika Suomessa, kiukaisten kulttuuri- pronssikausi  (2000- 500 eaa.)

Kalevala- kulttuurin esihistoriatutkimus

Kalevala- historiaa ja Liukko- nimen historiaa

- Suomalaisen talonpoikaisyhteiskunnan / kylien synty (500 eaa. alkaen)

- Rautakautinen  talonpoikaisyhteiskunta, verot ja puolustuksen mäkilinnat (800 jaa.) 

- Katolisen kirkon aseellinen maihinnousu Suomeen (asemiehet /REA /FMU)

- Talonpoikien kapinat Tanskan / Ruotsinvallan aikana, alkuperäistä suomalaisuutta

- Aatelisten ”synnyttäminen” talonpojista, 1280 Alsnön sääntö (Mauno Ladonlukko)
     - Kirkon ja aatelisten hallintaa Suomessa, talonpoikien maa- alueiden ”lahjoituksia” 
        kirkkoruhtinaille, asemiehille ja myöhemmin aatelisille

- Kuninkaanvalta Suomessa 1521 alkaen Kustaa Vaasa ” maa kuninkaan omaisuutta”
     - Talonpoikien maita lahjoitettiin aatelisille, talonpojat menettivät perintöoikeutensa maahansa

- Nuijasota; koko Suomea koskeva talonpoikaiskapina vieraan vallan vieraskielisiä edustajia vastaan
   - Miksi talonpoikien kapinat loppuivat tämän jälkeen? (Nuijasota 
à Puhdasoppisuus /noitavainot)

- Puhdasoppisuuden ajan Kalevalaisen kansanuskon kitkentä (Ruotsalainen kurivaltio) 
    -  Kalevalainen kulttuuri haluttiin poistaa talonpoikaisväestöltä

Noitavainot Suomessa ja Puhdasoppisuuden aika
Kalevalan aika ja ikä (faktaa); noitavainolait puhdasoppisuuden aikana.
 

- Suomalaisuuden merkkien kitkentä, talonpoikien suomenkieli oli tarkoitus hävittää
   - ks.  1600- 1700- luvulla (Suomessa ja Ruotsin suomalaismetsissä)

- Fennofiiliaatteen (suomalaisuuden)  ja varhaisnationalismin herääminen 1600- 1700- luvulla 
   - suomalaisuuden laajentuminen; papit, oppineet
à myöhemmin suomessa syntyneet aateliset /upseerit; 1742 ja 1788

- Anjalan liiton itsenäisyys kapina Suomen erottamisesta Ruotsista (1788) 
   - miten ko. itsenäisyystavoittelu liittyy suomalaisuuteen

Anjalan liitto – suomalaisuus, 14.1.2010

AL-suomalaisuus 14.12010 PDF-kuvat OK

Anjalan liitto- Suomen itsenäisyys (2009)

Anjalan liitto – Suomen itsenäisyysjulistus (2007-2008)

 

Anjalan liitto ja Suomen itsenäisyys (alla koko artikkeli); 
Suomen itsenäisyysajatukset, mistä ne kumpuavat;

Suomalaisilla oli jopa vanhemmat perusteet omaan identiteettiin ja itsenäisyyteen, kuin sen nykyisillä naapurimailla. Kalevalainen suomalainen - suomenkielinen identiteetti oli olemassa jo kivikaudella ja on siten vanhempaa omaa ja omakielistä kulttuuria kuin nykyisillä naapurimailla, joita ei vielä Kalevala - aikana ollut olemassakaan. Kalevalamittainen runous oli  aikanaan vaativa ja korkeatasoinen tiivistetty tiedonvälityksen muoto suomensukuisten väestöjen keskuudessa. Kalevalamittainen runous oli syntynyt jo 1000 - 2000 eaa. Rautakauden talonpoikaisyhteisöissä oli jo kerätty koukkuveroja ja rakennettu "muinaislinnoja" puolustusta varten. Hämäläisen kulttuurin aikana Suomessa samaistuttiin suomenkieliseen väestöön ja oman kielen merkitys ymmärrettiin, vanha rautakautinen talonpoikaisyhteisö puolusti tunnetusti omakielistä yhteisöään. 
Keskiajalla talonpoikaisväestön osuus oli n. 95- 98% kaikista Suomessa asuvista, siksi lähes kaikki nykyiset suomalaiset ovat olleet 1400-1500-luvulla talonpoikaisväestöön kuuluvia tai eläneet sen kultuuriin kuuluvassa suomalaisessa yhteisössä. Tässä artikkelissa pohditaan millaisia ovat olleet Ruotsinvallan aikaisten talonpoikaiskapinoiden ja puhdasoppisuuden ajan vaikutukset suomalaisten itsenäisyysajatuksiin ja niiden kehittymiseen. Suomalainen papisto oli pääosin suomalaisia ja osasi suomenkieltä, he ymmärsivät siten myös suomalaista talonpoikaisväestöä (eivät kuitenkaan kaikki papit). Heille kehittyi (hiljalleen) tuntemus suomalaisten mm. suomenkielisestä Kalevalaisesta menneisyydestä ja suomalaisesta pitkäaikaisesta omasta kulttuurista ja lopulta tietoisuus sen merkityksestä.
Papiston ja Turun koulun aikaisten oppineiden välityksellä välitettiin tietoa Suomen omasta historiasta ja kielestä, syntyi ajatus omasta suomalaisesta identiteetistä (fennofiilit - suomenmieliset)). Heidän kauttaan tämä tietoisuus siirtyi ruotsinkielisiin, mutta silloin jo suomalaisiin ja Suomessa syntyneisiin aatelisiin, siis pääasiassa upseereille. Mitä tekivät fennofiilioppineet ja - upseerit Suomessa 1600 -1700-luvuilla? Perustettiin suomalaisia salaseuroja ja salaliittoja, joissa oli myös toimintaa suomalaisuusaatteiden kehittämiseksi. 
Oppineilla oli Aurora – seura, Turussa ja Suomenlinnassa suomalaisilla aatelisilla / upseereilla oma Valhalla- seura, jossa oli n. 300 jäsentä. 
Konkreettisin toimi Suomen itsenäisyyteen johtavista toimista oli Anjalan- Liitto 1788. Tässä artikkelissa on pääosin sellaista aineistoa, joista ei Suomessa yleensä tiedetä tai siitä on jostakin syystä vaiettu; näitä ovat mm.  Anjalaliiton asiakirjat 1788

 ja mm. Sprengtportenin merkittävä työ Suomen itsenäistämiseksi Ruotsista; mm. itsenäisyysjulistus 1786 sekä muut valmistelut Suomen itsenäisyyden toteuttamiseksi. Mainittava on myösJägerhornin toiminta Valhallaseuran - salaseuran perustamisessa ja yhteistyö Anjalan- Liiton toiminnassa Sprengtportenin ja Armfeltin kanssa Suomen itsenäisyyden saavuttamiseksi. Armfelt oli Anjalan liiton sitoumusasiakirjan ensimmäinen allekirjoittaja. Tarkemmin artikkelissa Anjalan liiton asiakirjat - Suomen itsenäisyys, kirj. Seppo Liukko 2007- 2009.


Artikkeli Seppo Liukko 2010; Anjalan liitto ja suomalaisuus 

Mistä suomalaisuus kumpuaa, mistä Suomen aateliset ammensivat itsenäisyysajatuksensa?


Artikkeliin lisätty 23.9.2013, tarkempi selvitys USA:n itsenäisyysjulistuksen merkityksestä erityisesti Suomen itsenäisyyteen. Tässä artikkelissa selvitetään miten se on vaikuttanut:
a) Anlajan -liiton syntyyn,  b) Suomen myöhempään itsenäistymiseen.
USA:n 4.7.1776 itsenäisyysjulistuksen, ainoa ei englantilaistaustainen allekirjoittaja on suomalaista sukujuurta. Nimittäin Pensylvanian alueen allekirjoittajaedustajaksi valitun, Philadelphian sheriffin ja myöhemmin lakimies- poliitikon,  John Mortonin  esi-isät ja äidit ovat lähtöisin Suomesta (ks. mm.Wikipedia John Morton).
John Mortonista on Kotisivuillani erillinen artikkeli  (linkki tässä- tekeillä).
 John Moton (Marttinen),Synnyinpaikka Ridley (lähellä Philadelphian kaupunkia) ja itsenäisyysjulistuksen allekirjoituspaikka (Independence Hall on Philadelphiassa).  Artikkelissa ja valokuvia tekstin kirjoittajan USA:n matkalta 2013 John Mortonin elämästä lakimiehenä, itsenäisyysmiehenä,- hautapaikasta, elämäntyön arvostuksesta ja muistomerkeistään USA:ssa (katujen ja paikkojen nimissä jne.), Seppo Liukko 6 -7.9.2013. 
Suomen itsenäisyyteen vaikuttavia henkilöitä ovat olleet John Mortonin lisäksi erityisesti USA:n Ranskan suurlähettiläs Benjamin Franklin, joka tapasi Yrjö Maunu Sprengtportenin ja  Gustaf Mauriz Armfeltin  USA:n itsenäisyysjulistuksen jälkeen vuonna 1778  Pariisissa. Tämä lopullisesti vakuutti Sprengtportenin  suunnittelemaan suomalaisten aatelisten Anjalan-liittoa ja sitä kautta Suomen itsenäisyysjulistusta. Näillä tapaamisilla oli suurempi merkitys Suomen itsenäisyyteen, kuin mitä Suomen historiankirjoitus on tähän asti antanut ymmärtää. ks. lisää >  
https://sites.google.com/site/liukkohistoria/

 

Anjalan- liiton salaseura ja suomalaisuus, Seppo Liukko 
Esitelmä Vantaan Rotaryklubi 14.1.2010

 

 

Esipuhe: Tämä historia - artikkeli on seurausta Liukko - nimitutkimukseni aineistonkeruun, vuosien 2005- 2010, yhteydessä havaitsemiini tapahtumaeroihin mm. erilaisten tapahtumien asiakirjojatietojen, historiallisten lähteiden, paikallishistorian ja ”virallisen” Suomen historiakirjoitusten välillä. Nämä ”avoimet” kohdat liittyvät erityisesti suomalaisten kannalta merkittäviin historiallisiin tapahtumiin Ruotsinvallan ajalta, pääasiassa keskiajalla ja uuden ajan alussa. Muutamat kohdat artikkelissani sivuavat tutkimukseni Liukko – nimiä;- kyliä, -taloja - talonpoikia ja -rustholleja, joiden kautta olen itse aikanaan perehtynyt tarkemmin Suomen historian eri vaiheisiin. Muutamat tapahtumat näyttävät em. nimitutkimuksen aineistojen valossa erilaiselta, kuin mitä Suomen historiasta on kirjoitettu tai jostakin syystä kokonaan vaiettu. Tällaisen tutkimuksen sivujuonteena olen huomannut, että historiankirjoituksen määritelmät ovat kiinni siitä, kuka on ne kirjoittanut ja kenen näkökulmasta historiaa kirjoitetaan. Tämän pohjalta uskaltaisi jopa väittää, että jotkut tietyt kohdat Suomen historiakirjoituksessa pitäisi tarkistaa tai muuttaa suomalaisen näkökulman mukaiseksi, eli lähemmäksi todellisia tapahtumia. Tällainen suomalaisille merkittävä historiakokonaisuus on keski- uudella - ajalla olleet suomalaisuuden merkit, joiden seurausilmiöihin myös Anjalan liiton Suomen itsenäisyyteen pyrkivä tapaus on luettava. Suomen ensimmäisen itsenäisyysjulistuksen 3.8.1788 suunnittelija oli Y.M. Sprengtporten ja liittosopimuksen allekirjoittajat (alla 3 sivua autenttisia allekirjoituksia) ovat olleet maanpettureita (mm. Sprengtporten,JägerhornCronstet jne.), kuten aluksi mm. Amerikan Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajatkin 4.6.1776  allekirjoituksen jälkeen. Sillä erotuksella, että USA:n itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajia pidetään nyt Yhdysvaltain arvostettuina henkilöinä, maan perustajina (mm. suomensukuinenJohn Morton (Marttinen ). Suomessa Anjalan –liiton jälkeen valtaan jäi ns. ruotsalainen valtaeliitti, joka piti huolta siitä, että Kustaa III vastustaneet itsenäisyysmiehet jäivät maanpettureiksi, eikä muutosta ole tullut Suomen autonomian, eikä edes valtion itsenäistymisen seurauksena. Anjalan – liiton henkilöitä ei yleensä edes mainita Suomen itsenäisyys asioissa, joihin liittyen on vielä lisättävä 1100- 1500- luvun talonpoikien vieraskielisen vallan vastustus mm. Lalli-, Davidin kapina ja nuijasota. Herättää erityistä huomiota se, että nämä tosiasiat usein unohdetaan tai jostakin syystä edelleen myös tutkijoiden toimesta kirjoitetaan hyvin yksipuolisesti tai vähättelevästi (?). Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda esiin samojen tapahtumien suomalaisia näkökulmia ja samalla mahdollisesti sellaista uutta asiaa, joka lisäisi lukijan / kuulijan kiinnostusta Suomen historiakirjoitusta kohtaan.  

14.1.2010 Seppo Liukko

 

 

Ks. Anjalan - liitto esityksestä laajemmin (lähdetietoineen) Seppo Liukonkotisivut (https://sites.google.com/site/liukkohistoria/  tai www.elisanet.fi/liukkohistoria/),   - John Morton artikkelista - artikkeli löytyvät yllä mainittujen suomalaisuus otsikoiden linkeistä.

 

 

Mistä Suomen itsenäisyysajatukset kumpuavat?

 

Suomalaisilla (oma väestö- oma kieli) oli oma talonpoikainen hallinto jo rautakaudella. 
Keskiajalla suomalaisten hallinnossa kristinusko ja aateluus olennaisia
, sillä ensin kirkko pyrki hallitsemaan suomalaisia katolliseen uskonopin mukaisesti. Vasta 1300- luvulta alkaen aateliset hallitsivat osaa Suomesta kirkon ja kuninkaan säätämien lakien avulla.  1500- luvulta alkaen Kustaa Vaasa otti kirkolta vallan – ja verotusoikeuden, samalla talonpoikien maanomistusoikeus siirtyi talonpojilta kuninkaalle, joka lahjoitti maat aatelisille ja säädätti mm. noitavainolait, joilla kitkettiin Suomesta Kalevalaista kansanuskoa. Aatelistoa ei voinut sanoa vielä tuolloin suomalaiseksi. 
Uudenajan alussa Turun koulun vaikutus alkoi vaikuttaa suomalaistumisen suuntaan, sillä vaikka pappiskoulutus oli ruotsinkielistä, osasivat suomalaiset papit suomenkieltä ja olivat tekemisissä suomenkielisten kanssa. Papit ja oppineet levittivät uutta tietoa suomalaisten menneisyydestä, Kalevalaisesta - eli suomalaisten vanhasta kulttuurista tieto levisi myös ruotsinkielisen, mutta silloin jo Suomessa syntyneiden aatelisten käyttöön. Se loi osaltaan jonkinlaista kansallistunnetta varhaisnationalismia. Aatelisto muuttui myös joltakin osalta myötämieliseksi Suomen erottamiseksi Ruotsista. Tämä muutos tuli konkreettisesti esille 1700 – luvulla, kun aatelisten yhteinen sitoumus Anjalan liiton upseerien sitoumuskirja allekirjoitettiin, Suomen erottaminen Ruotsista olisi mahdollista.

Tästä kehityksestä vahvimpana esimerkkinä on mm. Anjalan liitto vuonna 1788. Tässä esityksessä esitellään tarkemmin perusteita, miksi suomalaiset aateliset lähtivät etsimään mahdollisuuksia Suomen itsenäistämiseksi Ruotsista, vaikka aatelisten valta Suomessa olikin aikaisempina vuosisatoina saatu nimenomaan Ruotsin kuninkailta (tai katoliselta kirkolta).

 

Hieman historiaa:

Kirkon vahvuus perustui Paavin suojelukseen:

Katolisen kristinuskon hallinto, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ulottui ja vaikutti jo vuodesta 966 alkaen, Italian puolivälistä Saksan Itämerenrannikolle. Tämä kristillinen vaikutus siirtyi 1100 - luvulla Tanskaan ja Ruotsiin. Katolinen kristinusko vakiintui Varsinais- Suomeen vasta n. 1200- luvun puolivälin jälkeen kolmen ristiretken avulla. Suomalaisten talonpoikien kannalta Suomeen asemiesten avulla kristinuskoa levinneet ristiretkeläiset /asemiehet olivat erilaista väestöä, kieleltään ja kulttuuriltaan.

 

Aateliston synty talonpoikaisväestöstä:

Aatelisto ”synnytettiin” Ruotsiin vuonna 1280, kun Mauno Ladonlukko sääti ns. Alsnönaatelislain (privillegion), jossa ratsupalvelun kuninkaalle luvanneista talonpojista tuli aatelisia, ja saivat verovapauden ja ko. rälssi- lahjoitusmaiden entisten omistajien eli talonpoikien veronkanto- oikeuden (talonpojat menettivät myös perintöoikeutensa maahansa).



Millainen väestö Suomessa oli ollut ennen ristiretkien aikaa?

 
Suomeen ensimmäiset asukkaat, alkuperäiset suomalaiset:

Jääkauden jälkeen alkuperäiset suomensukuiset asukkaat siirtyivät jääkauden jälkeen Suomeen n. 10 700 vuotta sitten, Kundan – suomensukuisten kulttuurista (suomensukuisten väestöjen alueelta).

1. Metsästäjähämäläiset; jatkuvuusteorian mukaiset alkuperäiset suomalaiset /suomenkieliset  n. 8700 eaa. alkaen

2. Vasarakirvesgermaanien kaskiviljelijät Suomen alueelle n. 2500 eaa., jotka assimiloituivat alkuperäisten metsästäjä hämäläisten kanssa, näistä muodostuivat talonpoikainen maanviljelyväestö n. 500 eaa. mennessä. Finnit (l. kaskimaanviljelijät) ja skridefinnit (l. metsästäjähämäläiset eli lappalaisia - ei vielä maanviljelyä), joista viimemainituista tuli myös myöhemmin myös talonpoikaisyhteiskuntaan kuuluvia 1200 – luvulla. 
Vielä 1500- luvulla n. 95% kaikista suomalaisista kuului talonpoikaisyhteiskuntaan.

3. Pohjoissaamelaiset; Komsan alue n. 9000 eaa. alkaen, poronmetsätys / -hoito (ei Etelä-Suomessa)

 

Yhteenvetona suomalaisten historiaa; ”kenen valta Suomessa”;

 

1.    Oma suomalainen talonpoikaisyhteiskunta; n. 1600 eaa. – 1100- luku

2.    Katolinen Paavinvalta, Ruotsin katolinen kirkko n. 1156- 1389,

3.    Tanskan valta, Kalmarin unioni 1389- 1520

4.    Ruotsin Kuninkaiden valta n. 1520- 1808  (n. 288 vuotta)

5.    Venäjänvallan aikainen autonomia, suomenkielen käyttöönotto ja suomalaisen yhteiskunnan rakentaminen 1808- 1917, maailman ensimmäinen vapaa omaisuudesta riippumaton kaikkien vaalioikeus Suomessa 1907

6.    Itsenäinen Suomi 1917-

 

 

Suomen historiaa on aina kirjoitettu voittajien / hallitsijoiden ehdoilla:

 

Suomen historian ja suomalaisuuteen liittyvät merkittävimmät kohdat (ns. Ruotsinvallan kipupisteet eli suomalaisuuden kannalta merkittävät kohdat historiasta) ovat kirjoitettu hyvin usein voittajien ehdoilla, ja Ruotsinvallan ajalta ruotsalaisesta näkökulmasta. 
H
istoriaa kirjoitetaan yleensä voittajien näkökulmasta. myös tässä Anjalan liiton tapauksessa; ”vaikka Suomi on autonomisoitunut jo 200 –vuotta sitten, sekä itsenäistynyt sen jälkeen, eli tilanne muuttunut, niin asiaa ei voi korjata Suomessa - suomalaiseksi näkökulmaksi?” SL. 
On useita tapauksia jolloin asia on jälkikäteen asiakirjoissa muutettu tai kokonaan vaiettu (esim. talonpoikaiskapinoiden laajuus ja noitavainojen Kalevalaisen kulttuurin kitkentä, noitatuomioiden asiakirjat), jolloin historiaa on jälkikäteen vaikea tutkia. Silloin on mahdollista sanoa, ettei sellaista ole tapahtunut, kun siitä ei ole asiakirjoja: ”Sitä mitä ei ole kirjoitettu, ei ole olemassa”. Tässä esityksessä em. historialla tarkoitetaan joitakin Ruotsinvallan n. 200 – 800 - vuotta vanhoja asioita.

 

Esim. näkökulman vaikutuksesta 
(eli mitä näkökulma merkitsee, vaikka asia olisi sama):

Kustaa III voitti Anjalan liiton kapinan, kirjoitutti ko. ajan historian (1788- 1792), ja edelleen voimassa ns. vanha ruotsalainen näkökulma, miksi? 
Tässä ruotsalaisessa historiassa kuvataan mm. Sprengtportenin  Anjalan liiton ja Suomen (suomalaisten omaan) itsenäisyyteen tähtääviä toimia maanpetturuutena??
 Saman arvostelun saavat monet muut Suomessa syntyneet aateliset, jotka ryhtyivät Anjalan - liittoon. Nämä olivat liittokirjaan sitoutuneet allekirjoittajina myös maanpettureita ruotsalaistennäkökulmasta. Suomalaisten näkökulmasta katsottuna kyseessä pitäisi olla merkittävistä itsenäisyysmiehistä, jos asiaa suomalaisten taholta edes riittävästi vieläkään tunnetaan.

Tämän asian selvittämiseksi, tarkemmin tässä esitelmässä…

 

Suomalaisuus Ruotsinvallan aikana ja ko. historiakirjoitus. Onko niissä suomalaisten näkökulma?

 

On ollut tiettyjä Ruotsinvallan aikaisia kipupisteitä, joiden tarkoituksena on ollut vähentää Ruotsin valtioon kuuluneen suomalaisten erilaisuutta ruotsalaisista
On ollut erilaisia toimenpiteitä, joilla haluttiin poistaa suomalaisuuteen liittyviä merkkejä. Sillä sellaisen väestön hallitseminen on vaikeaa, jolla on erilaisia uskomuksia, erilainen kieli tai poikkeava kulttuurihistoria. 

Hallitsemisen kannalta on ollut tärkeää, että näitä merkkejä pyrittiin kitkemään. Ruotsinvallan aikana kaikki suomalaisuuden kannalta tärkeät tapahtumat ovat sellaisia, joita pitäisi vaieta. Siksi Ruotsin vallan ajalta Suomen ja suomalaisten historiaa on kirjoitettu Ruotsin kannalta tarkoitushakuisesti. Tarkoituksena ilmeisesti on ollut vähätellä suomalaisten kulttuuria ja -kieltä tai vanhaa suomalaisten omaperäistä kalevalaista kulttuuria (eli suomalaisuutta), joka oli täysin erilaista kuin esim. ruotsalaisten kulttuuri. 
Näihin liittyneitä tapahtumia on muunneltu tai tarkoituksellisesti jätetty mainitsematta asiakirjoissa tai asiakirjoja on tuhottu jälkikäteen
Mahdollisesti osa tapahtumista on kerrottu jälkikäteen eri tavalla kuin mitä on tapahtunut. Pelkona mahdollisesta suomalaisten omasta tietoisuudestaan, saattaisi olla suomalaisuuden nousu ja mahdolliset itsenäisyyspyrkimykset (esimerkkinä Anjalan liitto). 
Yhtenä esimerkkinä mainittakoon mm. talonpoikaiskapinat, joissa aina on mainittu vain ” yksi hullu talonpoika, joka oli erityistapaus ja ko. kapinan aiheuttaja” tällaista on Lallin ja Davidin kapinoista kerrottu Ruotsinvallan alkuajoista alkaen. 
Ja mikä olikaan kertoessa näkemystään asioista, kun 1100- 1400- luvulla ns. todellisten tapahtumien aikalaiskerrontaa ei kukaan suomalainen (- suomenkielinen) muistiin kirjoittanut. Ja jos joku kirjoitti, niin tämä oli ko. tapahtuman ns. ruotsalaisen osapuolen virkamies, jolla oli oman ryhmänsä tarkoitushakuisuutta tai sitten jokin suomalaisuuteen viittaava asiakohta vaiettiin ”olemattomaksi” eli kun asiasta ei kirjoiteta mitään, sellaista ei ole tapahtunut?

 

Näin on tapahtunut esim. Davidin kapinassa. Vaikka todellisuudessa tässä Nokian Viikin aateliskartanoon tehdyssä hyökkäyksessä oli kyseessä laajempi talonpoikaiskapina- aalto Suomessa, Nokialla, Lammilla ja Viipurissa, siis vuonna 1438.  Tässä talonpoikaispäällikön Davidin eli Taavetti Heikkilän kanssa oli paljon ko. alueen talonpoikia. Tästä Maunu Tavstinaikana kerrotussa historiassa on vain em. ruotsalainen näkemys tallennettu historiaan (vain yksi hullu talonpoika..”).

 

Nuijasota on jo ollut sen verran lähempänä että sen todellinen luonnetta ei voi kokonaan muuttaa (tässäkin tapauksessa ns. suomalaisuus näkökulmaa on haluttu selvästi peitellä).

 

Ruotsinvallan kipupisteet ovat olleet suomalaisuuden kannalta merkittäviä asioita (näistä on haluttu vaieta eri tavoilla):

 

Tällaisia julkisuuden ja hallinnon kannalta vaikeita kipupisteitä ovat esimerkiksi:

1.    suomalaisten talonpoikien vieraan vallan vastustamiskapinat

2.    puhdasoppisuuden ajan toimenpiteet mm. noitavainoista tai

3.    1700- luvun Anjalan liiton tarkoitusperistä

Näistä asioista ei ole vieläkään kirjoitettu ns. suomalaisten näkökulmasta. Mitä se tarkoittaa, tulee toivottavasti tarkemmin ja laajemmin perusteltuna esiin tässä artikkelissa.

 

Johdanto suomalaisuuteen:

 

Aluksi on selvitettävä muutama Anjalan liittoa edeltänyt tapahtuma, jossa suomalaisuus on ollut vaarassa hävitä. 
Lisäksi asiaa selventää, kysymys suomalaisuuteen liittyvistä perusasioista:

Oliko suomalaisella omaa identiteettiä, oliko suomalaisuutta ennen Anjalan- liiton aikaisia tapahtumia?

 

Kansallinen identiteetti syntyy väestön ominaisuuksista, kielestä, kulttuurista ja historiasta eli tietyistä kansakunnan perusasioista. Mikäli toinen valtakoneisto ”saa” tai ottaa hallittavakseen tällaisen erilaisen kansakunnan tai väestön, se välittömästi alkaa sopeuttaa ko. väestöä oman kulttuuriinsa mahdollisimman nopeasti voidakseen hallita tehokkaasti. 
Tällaista on tapahtunut suomalaisille n. 1100- luvun lopulta alkaen. Sitä ennen suomalaiskieliset suomalaiset ovat viljelleet maata ja metsästäneet oman kulttuurinsa puitteissa tuhansia vuosia. Suomalaisilla on vanhempi oma (väestö ja kieli-) historia kuin ruotsalaisilla tai venäläisillä ja vain suomalaisille kuuluva omaperäinen monituhatvuotinen kalevalainen kulttuuri.

Suomalaisilla oli olemassa oma talonpoikainen verotus ja hallinto ennen ristiretkiä.

 

Tällaista oman kansakunnan merkkejä tai -historiaa ei ollut vanhemmalla rautakaudella, suomalaisten myöhempien aikojen hallitsijoilla; ruotsalaisilla tai venäläisillä (vanhempi rautakausi 500 eaa. – n. 500 jaa.). 
Suomalaisuus kumpuaa Kalevalaisesta ajasta, jo suomensukuisten laajan alueen – Kampakeramiikan ajasta n. 5000 eaa. alkaen. Jonka jälkeen on syntynyt ja kehittynyt mm. Kalevalamittainen runous n. 1000 eaa. (prof. Kuusi/Anttonen).

 

 

Ristiretkiä 1200- luvulla tehtiin Suomeen 3 kpl, ne olivat aseellisia maihinnousuja (FMU).

 

Pähkinäsaaren rauha 1323 jakoi suomalaiset itä- ja länsi- suomalaisiksi, raja kulki Kannakselta Kivennavalta) - Pohjanlahdelle (Raahe). Tämä tarkoittaa, että itäinen puoli jäi Novgorodin ja silloin ns. Itä-Rooman Konstatinnopolissa olleen Patriarkan alaisuuteen. Läntinen suomalaisuus jäi silloin Rooman Paavin alaisuuteen.

Tämä ns. läntinen suomalaisuus jäi vuosina 1389- 1521 Kalmari Unionin tanskalaisten osittain hallinnoimaan Varsinais - Suomeen, Satakuntaan, ja myöhemmin Hämeeseen (ja Etelä-Karjalaan). Muu osa Suomesta ei ollut oikeastaan kummankaan osapuolen hallinnassa.

 

Suomalaisia talonpoikaisia vastarintajohtajia jo ensimmäisistä aseellisista maihinnousuista alkaen:

Lalli 1156 Köyliössä oli ensimmäisiä vastarintamiehiä, yhdessä useiden muiden talonpoikien kanssa.  David, Ison Heikkilän talon isäntä johti laajaa talonpoikien kapinaa Vesilahdella 1438 sekä Jaakko Ilkka Nuijasodan pääasiallinen talonpoikien johtaja 1596- 97.  Kapinat olivat todellisuudessa talonpoikien vastustusta vieraskielistä - ja vierasta valtaa edustavia aatelisia vastaan.

 

Taulu (Esityksen PowerPoint dioista):

Suomalaisten* talonpoikien kapinointi vieraskielistä valtaa ja vierasta kulttuuria vastaan – kansannousuja 1100 – 1500, silloin vielä ns. ruotsalaiset aateliset ja *1700– luvulla voidaan sanoa suomalaiset aateliset (1788)

Ruotsalaisten aseellinen maihinnousu* Suomeen 3 ristiretkeä, allaesim.  3 – kapinaa:

1.      Lalli * Köyliön talonpoikien edustajana Lalli (1156), historiaan merkittynä  (REAn. 1171alkaen talonpoikien vastustusta 1280 –luvulle saakka  Ruotsalainen  *aseellinen maihinnousu Suomeen . 
Köyliön Historia… talonpoikia mm. Liukolan talosta. Paavin kirjeet paljastavat, että kyseessä on ollut kirkon asemiesten aseellinen maihinnousu (tätä ei ole ruotsalaisessa hist.kirj.) . Turun Tuomiokirkon mustakirja FMU /REA (sekä Porthan) Tarkiainen*

Liukola- Köyliöjärven pohjois - Järvenpää:



2.   David (Ison Heikkilän talon isäntä, 1438) 
Viikin- Nokian kartano 1438, talonpojilla tavoite vähentää ruotsalaisen aatelin valtaa, h-kirj.; vastuussa yksi    h- talonpoika   osallistuneita mm. Vesilahden Järvenrannan kylän Liukkoja. Kartta Järvenranta:

  

Pakollinen (Tawast- vaatimus) - 
allekirjoitus 12 edustajaa / pitäjä – tuomio: ei koskaan Ruotsin esivalttaa vastaan, vaatimuksen esitti Maunu Tavast.  HUOM. àVanha ruotsalainen   historiankirjoitus, yleensä;  ”kapinoimassa vain yksi hullu talonpoika tai rikollinen” (edm. Lalli, David)

3.   Jaakko Ilkka, Nuijasota 1596-97
(Ilmajoen Peltoniemen poika - sukua allekirjoittaneelle)

Kapinointia laajalti Suomessa, kuolleita yht. 3000 , -Talonpoikien taistelut (mahdoton taistelu), aatelisten ylivoima-   ammattilaisia – harhautukset mm.  Nokialla ja Mikkelissä samanlainen harhautus, Nuijasodan talonposallistujia:        Nokialla Vesilahden Liukko ja  Savo /Liukkolan kartanon alueella Mikkelissä  ja Pohjanmaa/Santavuori-


 

 Nuijamiesten aseet (kuva - Seppo Liukko) vrt. aatelisten:



Lopputulos: Nuijasodassa suomalaiset talonpojat lyötiin, n. 2000- 3000 talonpoikaa tapettiin (PS.Suomen asukasluku oli silloin n. 300.000).
Kaarle Herttua (tuleva kuningas)  kosti Klaus Flemingiä kannattaneille Suomen aatelisille 1599 Marttilassa. Suomen talonpojat ja aateliset oli lyöty, eikä 1600- luvulla kapinoitu.
Nuijasodan aatelisten suuri häviö Kaarle- herttualle oli ehkä osaltaan myös sellainen signaali, joka myöhemmin saattoi johtaa mm. Anjalan liittoon.



Kuva yllä - Mikkelin Otava, jonka kylännimi oli Liukkola. Tässä Liukkolan kartanon nykyinen rakennus (Liukkolan kartano - von der Pahlen, majurin virkatalo) kylä oli aikoinaan 1500- luvun lopulla Nuijasodan näyttämönä, Liukkolan kartanon alueelle koottiin Nuijamiesten savolaiset miesjoukot (ks. Mikkelin historia).


Turun linnassa on kuva jossa Tuomaala (SL- Hillberg sukua Lapualta) kirjataan Nuijasodan jälkeen vankeustuomioon.



1600- luvulla ei Suomessa kapinoitu, miksi?

 

Uuden ajan alussa suomaisten talonpoikien kapinointi loppui, miksi?

On sanottu, että Ruotsin valtio oli tiukka ”kurivaltio” (Heikki Ylikangas).
Silloin suomalaisiin lamauttavasti vaikutti vielä laajaa tuhoa aiheuttanut Nuijasota. Mutta kurivaltion olemus suomalaisia kohtaan tulee esiin merkittävästi puhdasoppisuuden aikana, kun käyttöön otettiin jo Kustaa Vaasan säätämät noitavainolait (mm. Örebron säädökset), joita käytettiin suomalaisten Kalevalaisen kulttuurin kitkentään. Talonpoikien normaaliin maatalouteen kuuluvat Kalevalaisen kulttuurin tavat ja menot kiellettiin, sen harjoittamisesta annettiin jopa kuolemantuomioita. Tällöin talonpoikien ”edustaja- tietäjä” usein tuomittiin kuolemaan kalevalaisena noitana. Silloin ns. suomalaisesta kulttuurista ei uskaltanut puhua talonpoikien lisäksi sen paremmin papit tai aatelisetkaan. Puhdasoppisuus oli hyvin tarkkaa, noitavainoepäilyn syytekynnys oli hyvin matala.

 

Taulu:

 

Suomi 1500- luvun ja varsinkin 1600- luvun ruotsalainen kurivaltio:

Kustaa Vasasta alkaen 1523- 1560 Kalmarin Unioni loppui. Kustaa Vaasa otti katoliselta kirkolta vallan ja varat sekä lisäsi talonpoikien veroja. Talonpoikien eräsijat kruunun omaisuutta, määräysvalta ja verotusoikeus, ja talonpoikien omistamien tilojen lahjoitusoikeus aatelisille, sääntely oli riittävä talonpoikaisväestön hallitsemiseksi. Kalevalainen kansanusko oli vielä ongelma, Sen aika koitti 1600- luvun Ruotsin ankaran puhdasoppisuuden aikana

 

Puhdasoppisuus ja kalevalainen kansanperinne:

Uskonpuhdistus luterilainen protestanttisuus, otettiin Kuninkaan vallan tueksi:
Tämä oli keino päästä eroon vanhasta katolilaisuudesta ja - kirkon suuresta vallasta ja - varoista (mm. Kuusiston linna poltettiin ja katolisen kirkon varat kuninkaalle). Suomalaisten oma kalevalaisen uskon kitkentä alkoi, noitavainolakien avulla (1500-/1600 lukujen noitavainolait*). Noituuden ja taikuuden harjoittamisesta (talonpoikaiset taiat maatalouden – ja karjan onneksi tai terveydeksi), tuomiona oli käytännössäkuolemantuomio. Kalevalaisen kansanuskon harjoittaminen oli kokonaan kielletty, Kuninkaan säädetyissä säädöksissä määrätään kirkko ja papit valvomaan kansalaisten harjoittamaa noituutta ja tuomaan oikeuden tuomittaviksi ne jotka säädöksiä rikkovat (ks. mm. Västeråsin valtiopäivät 1527  ja  Örebron säädökset).

 

 

Noitavainojen olemassa olosta ja sen käytöstä suomalaisten kansanuskoa vastaan on esimerkkinä noitamieheksi todettu Olavi Luikko, joka vuonna 1650 tuomittiin kuolemaan mestaamalla. Tuomio toteutettiin omalla paikkakunnalla eli Vesilahdella. Tästä tapauksesta käräjäoikeuden ja Turun hovioikeuden tuomion perusteet ja asiakirjat on hävitetty, eli vaiettu koko asiasta, siksi jäljellä on vain ns. pyövelin palkkakuitti, josta asia tulee julki
Kaikkihan me nykyajan ihmiset tiedämme, ettei O. Luikko ollut mikään noita, mutta hänet ja hänen kaltaisensa ”talonpoikaistietäjät” haluttiin vaientaa ja samalla kitkeä puhdasoppisuuden ajan mukaisesti kaikki suomalaisuuteen viittaava kulttuuri pois Suomesta (ja myös mm. Ruotsin suomalaismetsistä (mm. noitatuomioissa varottiin erityisesti mainitsemasta Kalevalaisuutta - kalevalaista loitsukulttuuria, vaikka osa säädöksistä oli suunniteltu nimenomaan noituutta ja taikuutta vastaan). Kalevalaisuus oli kuitenkin osa suomalaisuutta ja vielä 1500- 1600- luvulla se oli talonpoikien normaaliin elämään kuuluvaa toimintaa. Kalevalaisen kulttuurin olemassaolo on haluttu kieltää ja vaieta. Mutta Kalevalaisuuden olemassa olosta silloin todisteen antaa itse M. Agricola Psalttari teoksessaan 1550- luvulta; siinä on selkeä maininta hämäläisten talonpoikien palvomista Calevanpojista.

 

Suomen kieli kiellettiin tai ainakin aiottiin kieltää 1600-luvun lopulla. Tämä on verrattavissa ”venäläisten ”helmikuun manifestiin” 1899, josta on paljon mainintoja suomalaisten näkökulmasta historiassa. Suomenkielen kieltäminen (puhekielenä), oli tavoitteena 1600-luvulla Ruotsinvallan aikana.  Suomessa kaikki koulutus (kirjoitus /puhekieli) mm. pappiskoulutuksessa oli yksinomaan vain ruotsinkielistä (Ruotsinvallan aikana suomenkieltä ei opetettu). Puhdasoppisuuden nimissä myös Kalevalainen kulttuuri oli tarkoitus kitkeä kokonaan pois suomalaisilta. Näiden ns. suomalaisuuden merkkien kitkemiseen liittyvistä asioista ei Suomen historiassa riittävän paljon käsitellä?  Ks. esim. metsäsuomalaisten erikoinen asema Ruotsissa mm. Värmlannissa (mm. kielikysymys).

 

Taulu:

Miksi Kalevalainen kansanusko kuitenkin säilyi?

Tähän asiaan liittyy muutamia lopputulokseltaan positiivisia ja merkittäviä yhteensattumia;

1.     Noitavainot 1500- 1600 – luvulla kohdistuivat voimakkaimmin ns. Ruotsinvallan tarkemman kontrollin alla oleviin (Suomalaisiin) maakuntiin, kuten Varsinais- Suomen ympäristön Hämeen ja Satakunnan alueille. Nämä ns. kalevalaiset tietäjäsuvut / omaiset joutuivat kuolemantuomioiden kohdalla menettämään maansa (eli menettämään koko omaisuutensa, myös vaikka mestausta ei olisikaan täytäntöönpantu). Siksi näitä kalevalaisia sukuja pakeni Varsinais- Suomen ympäristön alueelta Päijänteen itäpuolisille alueille osta myöhemmin Karjalaan, jonne muodostui Kalevalainen lauluperinne 1600- luvun alusta alkaen. Suomen Kalevalaisen kulttuurin keskusalue oli ollut nimenomaan ennen Ruotsinvallan saapumista, juuri Varsinais- Suomessa ja Hämeessä, näillä suomalaisuus alueilla olivat myös suurimmat talonpoikaisväestöjen vastustukset Ruotsinvaltaa vastaan (talonpoikaisjohtajista mainittakoon mm. Lalli, David ja Jaakko Ilkka).

àNäillä Varsinais- Suomen ympäristön alueilla oli ollut myös laajin talonpoikainen kansannousu Nuijasota ruotsinvaltaa vastaan vielä 1500- luvun lopulla, joka osaltaan vaikutti suomalaisten Kalevalaisen perinteen siirtymisessä Karjalaan. Ruotsin valtiokoneiston kuri kosketti eniten juuri näiden em. alueiden väestöä. Noitavainot talonpoikia vastaan juuri tällä alueella olivat suurimmat, myös näitä Nuijasodassa syytetyiksi joutuneita talonpoikaissukuja pakeni Karjalaan, Inkeriin ja Viroon, heidän mukanaan siirtyi suuri määrä Länsi- Suomen alkuperäistä Kalevalaista kulttuuria.

2.     Tavallaan Kalevalaisen kulttuurin säilymisen kannalta, hyvä asia oli se, että Ruotsi voitti 1595 Täyssinän ja 1607 Stolbovan rauhann ehdoissa Karjalan, Inkerin Ruotsille. 
Nimittäin tässä tapauksessa Ruotsin kuninkaan vallan välikappaleena ollut kirkko puhdasoppisuuden aikana sovelsi vanhoja noitavainolakeja myös näihin vääräuskoisiin. Karjalan ja Inkerin vanhat suomalaisväestöt olivatNowgorodinvallan aikaisia ortodoksi kirkkouskovaisia, jotka joutuivat lähtemään karkuun Ruotsin ankaraa puhdasoppista luterilaistamista
Karjalaisia ja Inkeriläisiä muutti Moskovan lähettyville Twerin alueelle n. 50- 60. 000 ihmistä.

àKarjala ja Inkeri ”tyhjenivät paikoitellen lähes 100%:sti, talot jäivät tyhjilleen, pellot viljelemättä. Ruotsin kuningas halusi, että Hämeestä ja Savosta talonpoikia siirtyisi näille alueille. Kun talonpoikaisväestöä muutti Karjalaan, mukana muutti myös Kalevalainen kansanusko, sentavat- riitit. Kun Karjala ja Inkeri sijaitsivat riittävän kaukana (kurivaltion vaikutus ei ulottunut reuna – alueille) Ruotsinvallan Suomen päähallintoalueestaan Varsinais- Suomesta, suomalaisten Kalevalainen kansanperinne säilyi 1800- luvulle, kuten hyvin tiedämme silloin kerätyistä Suomen kansan vanhoista runoista (SKVR n. 110.000 värssyä), joista suurin osa on Vienan- Karjalasta ja Inkeristä edellä mainituista syistä johtuen.

 

 

Ruotsin kruunu teki ”liian-” paljon rälssilahjoituksia Kuninkaan sodissa ansioituneille baltin- saksalaisille aatelisille. Suomen talonpoikien maita lahjoitettiin aatelisille 1600- luvulla erityisesti Kustaa II Aadolfin ja Kristiina kuningattaren aikana. Kruunun vaikutusvalta ja varat vähenivät, suhteessa aatelisiin, koska aateliset saivat periä verot ko. lahjoitusalueiden talonpojilta, mutta olivat itse verovapaita kruunulle.

 

Taulu:

Ruotsin hallitsijat 1600- luvulla ja 1700- luvun alussa

Kustaa II Aadolf 1611- 1632 (Luzern30-vuotinen sota, Westfalenin rauha.
Suuri  uskonsota (kat./LPr) eli 30-vuotinen sota, jossa Ruotsi ehti olla vain 18- vuotta, koska sillä oli sen alussa, oma sotansa Venäjää vastaan kesken. 
Kruunulta liian paljon rälssilahjoituksia – ansioituneille aatelisille:
 1. esim
em. 1617 Stolbovan rauha,  Käkisalmi Ruotsille- Sen jälkeen de la Gardie sai koko läänityksen 
 2. esim. 
v. 1615 mm. Westfalenilaiselle / baltinsaks.  
Von der Pahlen:lle  Liukkolan Säterikartano Mikkeli (ks. Porthan historia), 
- Van der Palenille lahjoitettiin n. 65:n  talonpojan maa-alueet Säteriin. 

Palen aateloitu Liukkolan aikana (-ks. Palmsen kartano Virossa), sittenLiukkolan säteri > sotilasvirkataloksi mm. jossa 1700-luvulla olivat mm.Wrigth/Ehrnroot – sotilassuvut ja sitten mv- opisto F.A. Serlachius 1856
- (Liukkola nyk. Otavan mv- koulu- kuva Seppo Liukko)




Suuria muutoksia Ruotsi- Suomessa, Kustaa Vaasan miespuolinen suku päättyi Kristiina Kuningattareen  1632- 1654, Uusi kuningassuku  Ruotsiin; Kaarle X Kustaa 1654 -1660, Saksalainen  Pfalzin kreivillinen suku  tulee Rheinland - Pfazilaisestakuningassuvusta - Kustaa II Aadolfin sisaren poika.

Kaarle XI  1660- 1697,  itsevaltius 1682, Isoreduktio – aatelislakien peruutus.Aatelisten veronkanto- oikeutta vähennettiin – talonpojan pelastus. Valtiolle tuloja - sotalaitos uudistettiin - ratsutilat (Rusthollit)- näistä ei enää aatelisia, - upseereillesotilasvirkatalot  1680- luvulta ja uudenlainen ruotulaitos (4 taloayksi sotilas+ hevonen).
Kuninkaan vastustus kasvoi - aatelisten taholta vastustusta 
àIsoreduktiolla Valtiolle varoja ja ruotulaitos oli hyvä idea sotilaallisesti (PS. Rusthollit- ratsastalot ei enää aateluutta).

Venäjällä; Iivana III ja Iivana Julman jälkeen Romanovit 1613 alkaen
1700- alk. Suuri Pohjan sota ja sodat Suomessa

Pietari Suuri 1682- 1725
Pietarin kaupungin perustaminen 1703, sotilaallinen vahvistuminen

Kaarle XII (1697- 1718 Norja): Pultavan taistelu 1709 (etelä – itä Ukraina) Pietari suuri voitti. Ruotsin valtiomahti päättyi, heti jatkoksi Venäjän raaka àIsovihaSuomessa  ja mm. Napuen taistelu 1714 jne..

 Isovihan jälkeen  Uudenkaupungin rauha 1721 Inkeri- Viro – Liivimaa takaisin Venäjälle - myös Karjalan kannas- Käkisalmi (olivat Ruotsilla n. 100v.). Sen jälkeen taas uusi kuningas-suku, nyt Holstein – Gottorp- sukua 1750, tämä oli Keisarinna Elisabetin esitys 1742 (Pikkuvihan rauhanehdoissa)

 


Siksi Kaarle XI sääti suuren reduktion (1680-luvulla), jolla aatelisten lahjoitusmaita palautettiin huomattavan paljon talopojille, ja valtion verotulot alkoivat kasvaa. 
Samaan aikaan perustettiin ruotulaitos (sotilasvirkatalot jne.) ja sellaisia suurten - varakkaiden talonpoikaistalojen rustholleja, joille säädettiin ratsupalvelu ja sitä vastaan verovapaus, mutta aateluutta näille ko. ratsutiloille (ratsastalot) ei enää annettu (Esim. Vesilahden Liukko) .

 

Tapahtumia 1600- luvun lopulla - 1700- luvun alussa:

 

Iso reduktio – aatelisten lahjoitusmaiden peruutus (Kaarle XI). 
Reduktio ei ollut aatelisten kannalta hyvä asia, mutta kruunun kannalta lisääntyneet verotulot talonpojilta mahdollistivat ruotulaitoksen kehittämisen. Ruotulaitos oli edistyksellistä, ja jälleen oli mahdollisuus uusin sotiin myös 1700- luvun alussa. 
Tämän uuden sotastrategian seurauksena Kaarle XII, menestyi aluksi Narvan – ja Itämeren eteläosien taisteluissa, mutta sitten hän hävisi ”täydellisesti” ratkaisevan Pultavan taistelun lähellä Mustanmeren aluetta, Venäjän Pietari Suurelle. 
Ruotsin suurvalta asema loppui silloin ja viimeistään ns. isovihan taisteluissa, jotka käytiin edellisten taistelujen jälkeen, ja nyt Suomen alueella.

 

Isoviha päättyi koko Suomen valloitukseen ja Stolbovan rauhaan 1721, jossa Ruotsi menetti 100- vuotta aikaisemmin voittamansa Käkisalmen, Inkerin ja Viron takaisin Venäjälle.

 

Taulu:

Ruotsin sodat, niiden vaikutus (näkyi 1700- luvulla), ohessa vielä mm. 1600- luvun puhdasoppisuus* . Vaikuttiko mm. aatelisiin se, että suomalaiset osallistuivat (n. 60 %:n osuus sotajoukoista) jatkuviin Ruotsin sotiin. 
Mm. vuosien 1520 -1719 aikana isovihaan saakka, n. 200 vuoden aikana 20 sotaa, silloin oli 142 vuotta yhteensä sotia ja vain 68 v. rauhaa, senkin jälkeen oli vielä 3 sotaa 1700-luvulla. Ne sodat olivatkin sitten jo Suomen alueella

 

 

Pikkuviha 1741- 43; 
Pikkuvihassa Venäjä miehitti Suomen toisen kerran n. 40- vuoden aikana, sen jälkeen ns. vanha Suomi Pyhtäältä alkaen siirtyi Venäjälle.
Pikkuvihan voittaja Venäjän keisarinna Elisabet (1741–1762)  teki Suomelle tarjouksen 1742 omasta itsenäisyydestä ja oman kuninkaan valitsemisesta. Kuningas valittiinkin Turussa, mutta muutoin asia jäi kesken. (Valittu kuningas oli samaa Hesseniläistä sukua kuin 9.10.1918 Suomen kuninkaaksi valittu Fredrik Karl Ludvig Konstantin von Hessen- Kassel). Tämäkin asia kuuluu ns. vaiettuihin asioihin.

 

Pietari Suuren tyttären Elisabetin tarjous Suomelle oli ns. suomalaisten aatelisten ensimmäinen mahdollisuus itsenäiseen Suomeen, mutta siihen suomalainen aatelisto ei ollut vielä valmis. Asia jäi kuitenkin kytemään (koska n. 36 vuoden kuluttua asiaan palattiin, ensin pääasiassaSprengtportenin toimesta)..

 

Pikkuvihan seurauksena Ruotsiin valittiin Holstein- Gottorpin prinssi kuninkaaksi, joita myös Anjalan liiton aikainen Kustaa III myös oli. Vaatimus perustui pikkuvihan rauhanehtoihin, Venäjän Elisabetin vaikutuksesta.

 

Kustaa III – vallankaappaus 1772, jota tukivat Suomessa Sprengtportenin veljekset mm. Suomenlinnan valvonnalla. Kustaa III ei ollut suosittu kuningas aatelisten kannalta, viimeistään 1778 sodan aloituksen jälkeen syntyi kuningasta vastustava laaja oppositio Suomessa ja myös Ruotsissa.

 

Itsenäisyysaatteita syntyi Euroopassa USA:n itsenäisyysjulistuksen v. 1776 tietojen myötä.

 

Taulu:

Ruotsin heikkeneminen - kuningassuvun vaihtuminen pikkuvihan sotatappion jälkeen:

Politiikkaa, puolueet: Myssyt, Ruotsin jatkuvia sotia vastustavat /mm. suomalainen Horn vastusti hyökkäystä Venäjälle ja hatut halusivat revanssia, isovihan jälkeen jälleen uutta sotaa,  - sota julistettiin 1741

PIKKUVIHA 1741- 43, (sota jälleen Suomen alueella). Venäjän Suomen valloitukset; rajasiirrot pieniä  Pyhtää-Ruotsinpyhtää (AL), ehtoja*:

Kesarinna  Elisabeth 1741- 1762 (Pietari suuren tytär) 
1. Elisabetin tarjous Suomelle 1742- ks. AL:n pohja, tästä viimeistään itsenäisyys ajatukset aatelisille /mahdollisuus .  Elisabetin ehdotuksesta mm.  Suomen kuningas oli jo 1743 valittu Turussa; - samaa Hesseniläistä sukua kuin 1917 valittu  Suomen kuningas. 1743 Friedrich Karl  oli Hessenin prinssi (Wisbaden / Frankfurt). 

2.  Elisabetin vaikutus Ruotsiin Hollstein – Gottorp kuningas suvun valintaan Ruotsin kuninkaaksi 1743
à pikkuvihan Turun rauhan reunaehto* PS. HolsteinGottorpin prinssi Karl Peter Ulrich (oli Elisabetin siskon poika)- josta , tuli Venäjän tsaari Pietari III, 1762 sen jälkeen Katariina II Suuri 1762- 1796 (AL:n aikana)

Suomalaisuus nousee - Ruotsin valta heikkenee:
AL- suunnittelu alkaa , ja Ruotsissa taas uusi Hollstein - Gottorp – suku kuninkaille:Venäjän Katariina II (1762- 1796) Elisabetin sisarentytär , ja oli samaa Hollstein -Gottorp- sukua (Jyllanti- Lyypekki), kuin Kustaa III ja Aadolf Fredrik

Kustaa III (1771- 1792) vallankaappaus ja uusi hallitusmuoto ja  yksinvalta säädyiltä (pääasiassa aatelisilta) 1772 (Sodasta päätti ed. säädyt 1789 saakka - sen jlk. Kustaa III). Valtion rahoitusta varten kuningas alkoi myydä viinaa, ennen viinanpoltto- oikeus oli aatelisilla ja talonpojilla. Spregtportenin veljekset auttoivat aluksi Kustaa III:tta - kapinassa

AL:n aika /alku; Sprengtporten n. 1770- 1789 , USA:n tasavaltalaiset itsenäisyysajatukset leviävät Eurooppaan, ja Spregtportenin kautta Suomeen

 

 

Sprengtporten 1740- 1819 on  Suomen itsenäisyysmiehiä:

Huom. Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus vuodelta 1776 ja Suomen 1788
Sprengtporten tapasi mm. USA:n itsenäisyysmiehiä.

 

Spengtporten oli ranskan-, ruotsin- ja suomenkielen taitava Suomessa syntynyt aatelinen.

Hän oli Savon prikaatin komentaja ja ymmärsi suomalaisen väestön kansalliset mahdollisuudet, sekä tiesi itsenäisen valtion muodostamiseen tarvittavat elementit, kuten mm. USA:n itsenäisyysjulistuksen sisällön. 


Tavattuaan (Y. Sprengtoporten) Pariisissa 1778 Benjamin Fraklinin, joka muuten tunsi hyvin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen 4.6.1776 allekirjoittajan suomensukuisen John Mortonin(heidän nimensä ovat allekkain ko. asiakirjassa – kuva).  Allekirjoittajia kuten John Morotonia(suomensukuisena alkuperältään Marttinen)  pidetään arvossa ja yhtenä Yhdysvaltojen perustajista.

 




Kuvissa: 
yllä-
 John Morton sukupuu;
John Mortonin Isoisästä Juvan / Kangasniemen Martti Marttisesta alkava sukupuu.
Mortonin esivanhemmat ovat sekä isän, että äidin puolelta suomalaistaustaisia. 

(Mortonin Suomessa oleva lähin sukulainen (yDNA/FF) Pentti Marttinen Kangasniemi on allekirjoittaneen  2-serkku)
2-kuva: Yhdysvaltain kuva itsenäisyysjulistuksen 4.6.1776 allekirjoittajien nimikirjoituksista mm. suomensukuinen John Morton sekä yläpuolella Benj. Franklin.
Lainaus; Glorian Antiikki, Cody Douglas Orek, kuvat Katja Hagelstam.

Kuva Independent Hall Philadelphia - ks. Seppo Liukko kotisivut -vierailu ja kuvat 2013 






Tässä yhteenveto Anjalanliiton sopimuksen  allekirjoittajista 1788
(tämä tapahtui 12 vuotta USA:n itsenäisyysjulistuksen jälkeen)

- ks. allekirjoitukset tarkemmin Seppo Liukko kotisivut.

 John Morton kuva - USAn its.julistus allekirj.4.6.1776 suomalaista sukua   John Morton - Marttinen sukupuu- USA-itsenaisyysjulistus 4.6.1776 –Suomesta Vermlannin kautta Usan -isoisanisa 1605 synt. Martti Marttinen John Morton allekirj +Benj.Franlkin-USAn its.julistus  4.6.1776. JMorton-suomalaista sukua

 

 

Benj. Franklin vakuuttui myös Suomen itsenäisyysmahdollisuudesta. Tällaisia itsenäisyyttä tavoittelevia maita Euroopassa siihen aikaan olivat mm. Irlanti, Puola, Belgia ja Norja. 
USA:n itsenäisyysjulistuksesta ja – sisällissodasta, sekä siihen liittyvästä Ranskan tuesta tietoinenSpregtporten aloitti sunnittelunsa Suomen itsenäistämiseksi Ruotsista. 
Hän halusi Suomeen tasavaltaa ja aluksi Venäjän tuella, samantapaisesti kuin USA:n itsenäisyyden takeena oli ollut Ranska (myös sotilaallisesti).

Hän perusti ensimmäisen ”Suomen armeijan” osittain omilla varoillaan ja oli vaikuttamassa Rautalammin upseerikoulun perustamiseen.


Sprengtportenin suunnitelmat kehittyivät 1788 mennessä, miten Suomi voisi erota Ruotsista. Hän suunnitteli myös toimenpiteet miten itsenäisyyttä toteutettaisiin, johon liittyy merkittäviltä osin suomalaisten aatelisten keskinäisen sitoutumisen asiakirja, Anjalan liiton liittokirja 3.8.1788. Silloin hänellä oli jo valmiina mm. Suomen perustuslaki, jota ”muuten” käytettiin pohjana 1917 itsenäisen Suomen perustuslaissa, joka allekirjoitettiin Anjalan kartanossa.

Spregtportenin merkittävät toimet itsenäisyyden suunnittelussa 1700- luvulla saivat myöhemmin aikaan vyöryn, joka aiheutti autonomian kautta Suomen itsenäisyyden.

 

 

Taulu

Yrjö Maunu Sprengtporten 1740-1819

1700- luvun aatelisten  nationalistisuussuomalaisetkin, vaikka aatelisten valta Ruotsin Kuninkaalta. Suomessa syntyneet suomalaiset - upseerit, aika on muuttunut(Sprengtporten huomasi mahdollisuuden ja til. muuttumisen. Vapaaherra (kreivi), everstiluutnantti (kenraali) Yrjö Maunu Sprengtporten (1740-1819) oli Savon prikaatin komentaja. - erosi armeijan palveluksesta 1780 (-86 Venäjälle), suosittu johtaja upseeriston keskuudessa, jolla oli tavoite…(kotipaikka; Gammelbacka, Porvoo-Seesta- Brahen linna) , -halusi erottaa Suomen Ruotsin hallinnasta (halusi Suomen itsenäistyvän (vrt. USA jne..). Venäjälle 1786…
àItsenäisyysaatteet Eurooppaan*(sovell.) USA:sta 1770-luvulla, vaikutuksia Suomenkaltaisille”kansoille-----Irlanti- Puola/Liettua-Hollanti, Norja jne

Yhteydet v. 1778  Yhdysvaltojen itsenäisyysmiehiin Pariisissa.

HUOM. USA:n itsenäisyysjulistus 4.6.1776  oli Sprengtportenin tiedossa vuonna 1778. Myös suomalainen; Amerikan itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajana oli yksi mm.suomalaista sukujuurta John MortonBenj. Franklin lähetettiin Yhdysvaltain neuvottelijana Ranskaan. Hän neuvotteli liittolaissopimuksen (aseavusta) Ranskan kanssa Britanniaa vastaan 1778, USA:n vapaussodan Pariisin rauha on vuodelta 1783.Sprengtportenilla oli useita yhteyksiä Yhdysvaltain  ja muiden Euroopan maiden kanssa, joilla oli samanlaisia itsenäistymistavoitteita, mm. USA- Hollanti, Irlannin- Liettuan-  Puolan, Norjan  jne. itsenäisyys- miehiin;  Puola- Liettua mm. kenr. Potoki -Kossakowskin veljekset, joiden vastaavassa tilanteessa vuonna 1794 tehty kapina epäonnistui (johtajat teloitettiin).

Sprengtporten yhteydet mm. B. Frankliniin Pariisin-vuosien 1776-1780 aikana olivat perustana Suomen itsenäisyysjulistukselle ja Anjalan –liiton perustamiselleà tasavaltalaiset uudet aatteet ja  itsenäisyys puheet vaikuttivat Sprengtporteniin à  Tästä syystä myös Suomelle itsenäisyysjulistus- perustuslaki . - Tätä tarkoitusta varten mm. Anjalan-liiton tehtävän ideointi. Kaukonäköinen suunnitelma: Suomen oman ”armeijan kokoaminen” sen aseistamista Brahenlinnassa omilla varoilla ja Rantasalmen – upseerikoulun perustaminen jne. Sprengtporten aikaansai vyöryn, joka myöhemmin johti Suomen autonomiaan ja lopulta itsenäisyyteen.

Sprengtporten Ristiina, Brahenlinna:



Gustaf Mauriz Armfelt 1757 (Juva)-1814 (TS)
AL:n taustaa; Mikä yhdisti Sprengtportenin ja G.M.Armfeltin ? G.M.Armfelt matkusti 1788 yhdessä silloisen Savon prikaatin komentajan eversti Georg MagnusSprengtportenin kanssa Pietarin ja Varsovan kautta Berliiniin liittyäkseen Preussin armeijaan (GMA:n isän esityksestä). Armfelt ja Sprengtporten  matka Strasbourgiin jaPariisiin, missä heidän oli määrä pestautua Ranskan joukkoihin ja osallistua Yhdysvaltojen sisällissotaan (vrt. Koziuzko Puola-Liettua). Tämä ilmoitus lienee tarkoitettu hämäykseksi, Pariisinmatkan todellisen itsenäisyysluonteen suojaamiseksi ruotsalaisilta (SL).
Julkisesti Ruotsiin hovin merkkihenkilö GM Armfet  ei ollut AL:n miehiä vasta Suomen sodan jlk. Suomeen. Yhteys  AL:n itsenäisyysajatuksiin mm. suoraan em. matkojen aikana Sprengtporteniin ja AL:n aikana ja sen jälkeen setänsä kenraali Armfeltin kautta oli olemassa, ja myös Suomen sen aikaisiin historiakirjoittajiin mm. Porthaniin

Fennofiilit suomalaisuusmiehet; Porthan – Juslenius jne. kytkentä AL:n.

SKS kansallisbiografia; Henrik Gabriel Porthan S 1739 Viitasaari, K 1804 Turku. Henrik Gabriel Porthanin isän- isä oli(kauppias) Gustaf PurtanenÄidsinisä oli ollut Turun akatemian teologian professori Gabriel Juslenius ja tämän -veli tunnettu fennofiili, pyhien kielten professori Turussa, sittemmin Porvoon ja Skaran piispa (->) Daniel Juslenius à Juslenus Suomen ensimmäinen tunnettu fennofiili. Porthan herätti Suomessa suomalaisuuden opp./ups
Aurora salaseura perustettu 1770 ,  Porthan ja mm. Juslenius- Alopaeus- Ganander - Åbo-tidningar. Porthan Saksaan Göttingeniin ja Hannoveriin 1779Sprengtporten/G.M.Armfelt- Euroopassa 1776-1780 (1786). Porthanin  suomalaisenaineiston kartoitus käsitti Turun tuomiokirkon niin sanotun Mustankirjan (FMU) 1782 - 1788. Perustavaa laatua tutk. S:ssa: maantieto/historia: Suomalaisten ja ruotsalaisten erot: oma kieli , oma identiteetti (-väestö), vanha Kalevalainen perinne, vanha oma historia hahmottumassa Suomalaisille, ja nyt 1600 luvun lopulta alkaen myös aatelisille. 
àAL:n upseereilla ja aatelisilla oli uutta tietoa Suomesta ja suomalaisuudesta, Turun koulun ja mm. Porthanin kautta. Lähde*: Jouko Vahtola Suomen historia s. 238 , Suomessa 1700-luvulla (lainaus).

        *Porthania voidaan pitää varhaisnationalistina. Hänellä oli tutkimuksissaan suomalainen näkökulma ja hän osoitti tutkimuksillaan Suomen ja suomalaisuuden eroavan Ruotsista ja ruotsalaisista alkuperältään, historialtaan, kieleltään ja kulttuuriltaan…

 

 

Anjalan liiton pääsuunnittelijat olivat Sprengtporten ja Jägerhorn, mukana kenraali Armfelt ja taustalla mm. Porthan. 

Suomalaiset voisivat jo nyt n. 220 vuotta Anjalan liiton jälkeen nimetä Sprengtporteninmerkittäväksi Suomen itsenäisyyden tavoittelijaksi tai esitaistelijaksi. Nyt vanha ruotsalainen historiakirjoitus kohtelee Sprengtportenia omalta kannaltaan maanpetturina, vaikka hän ansaitsisi objektiivisemman suomalaisen näkökulman - itsenäisyysmiehenä.

 

G.M. Armfeltin veli kenraali Armfelt oli myös Anjalan liiton ensimmäinen allekirjoittaja ja itsenäisyysmielinen, kuten 113 muuta upseeria Suomessa. Suunnitelmaan sitoutuneita oli suurin osa sen aikaisista ns. Suomessa syntyneistä aatelisista, jotka olivat allekirjoittamassa Anjalan liiton liittokirjan 3.8.1778.

 

Samanaikaisista ja edeltävistä oppineista ja papeista mainittakoon mm. professori H.G. Porthan ja pappi/piispa Juslenius, jotka olivat suomalaisia (-myös keskenään sukua) ja olivat Suomen ensimmäisiä fennofiilejä, jotka levittivät vanhaa tietoa suomalaisista ja tietoa mm. suomalaisten omasta Kalevalaisesta historiasta mm. suomalaisille itselleen ja aatelisille. 
Porthanin perustama Aurora – seura oli myös salaseura, jonka tavoitteena oli levittää väestölle, suomalaisten omaan identiteettiin liittyviä perusteita, siitä miten suomalaiset eroavat ruotsalaisista, mm. (suomen-) kielen ja suomalaisten oman historian- ja kulttuurin pohjalta. 
Tämän asian edistämiseksi perustettiin salaseuroja Suomessa. Turussa toiminut Aurora- seura sai rinnalleen Jägerhornin perustaman aatelisten Valhalla - salaseuran (Suomenlinnassa), jotka jo silloin kaukonäköisesti tähtäsivät Suomen eroon Ruotsista (joka oli jo sen ajan separatismia).

 

Taulu:

Anjalan – liiton suunnittelu -  tehtävät /avainhenkilöt  
AL- itsenäisyysajatusten päämeklarit olivat Sprengtporten ja Jägerhorn (Armfelt/ Klick/ ..Porthan)

Walhalla – seura 
Salaseura Suomenlinnassa yli 300- jäsentä, ennen AL:a, johtajana Jägerhorn vrt.

Aurora- seura, Porthanin salaseura- fennofiilit, sukulaissuhteet upseerien kesken ja oppineilla mm. upseeripiirit tiiviitä, oli olemassa uutta tietoa

AL:n suunnittelu ja tuki: Suomen ulkopuolella Sprengtporten  ja ensimmäinen allekirjoittaja kenraali Armfelt (GMA:n setä), liittokirjan laatija oli kenraali Armfeltin sukulainen majuri Klickallekirjoittajina 113 suomalaista upseeria (eli suuri osa suomalaisista upseereista 1788)

Itsenäisyyssuunnitelmat ja asiakirjat:  
Anjalan- liittoa edeltäviä itsenäisyyssuunnitelmia ja asiakirjoja:

Yrjö Maunu Sprengtportenin kirje veljelleen 28.8.1783 (itsenäisyys ajatuksia )

Sprengtportenin Hollannin- Pariisin yhteydet 1776- 1778- 1780 (Ero) 1986 its. Ven. läh

AL- Upseerisalaliiton asiakirjat 1788

Liikalan nootti  9.8.1788 Keisarinna Katariina II:lle – Salaus ruots.)—K III:n tietoon

Anjalan liittokirja (ups. sitoutuminen)- tekstissä 3.8.1788, mutta allekirjoitukset lopullisesti kasaan vasta 12.8.1788 (113 upseeria) , Kuninkaan vastustusta

K.G. Armfeltin kirjeitä Kustaa III:lle, selvityskirjelmät, joissa puolustettiin Liikalan noottia ja upseerien toimintaa 12.8.1788- 25.8.1788  (Heyo:n Porthanin ja Caloniuksen kokoelmat)

Suomen armeijan upseeriston selityskirja 25.8.1788, uhkavaatimus kuninkaalle,laatijana Liikalan armeijan päällikkö, kenraali Armfelt, majuri Klick kirj. (Lundin yo)

- perustuslakiehdotus ja ehdotus uudeksi hallitusmuodoksi (Sprengtporten)

- suunnitelma vallankumouksen toimeenpanemiseksi

- ruotsalaisten upseerien sitoumus 27.8.1788 (mukana mm. Anckarström)

J.A. Jägerhornin kirje Kustaa III:lle 30.11.1788

Liikalan nootti 9.8.1788, Keisarinna Katariina II:lle

Laatija majuri Klick, (lakimies- Armfeltin tyttären mies), Nootin välittäjä keisarinnalle oliJägerhorn (- muutama päivä myöhemmin Kustaa III:lla Ruotsissa jo tieto- mutta osittain erilainen sisältö) Karl Gustaf Armfelt,  kenraalimajuri, komentajaSeb. von Otter eversti, J.H. Hästesko eversti, P. af Enehjelm Kevyen jalkaväen pataljoonan päällikkö, OttoKlingspor everstiluutnantti,  Karl H.Klick yliadjutantti, G. von Kothen täällä olevan ratsuväen päällikkö (mm. Sprengtporten-Cronstedt , Jägerhorn taustalla)
Ohjeissa: Tietoja ei saa antaa ruotsalaisille.  Sprengtporten itsenäisyyssuunnitelmista tieto Venäjän suurlähettiläälle Hollannissa jo 1786.

Liikalan nootti  9.8.1788 
ks. Kansakunta =Suomen kansa, AL:n itsenäisyystavoite näkyy peitetysti asiakirjasta (otteita)

Kaikkein nöyrin memoriaali

Kun me allekirjoittaneet, täällä olevien suomalaisten rykmenttien ja osastojen komentavat kenraalit ja päälliköt ----me Haminan muurien juurella ehdimme huomata, että oli ryhdytty toimiin, jotka ovat ristiriidassa kansakunnan oikeuksien kanssa, joita me kansalaisina katsomme olevamme velvolliset suojelemaan, yhtä hyvin kuin täyttämään sotilaalliset tehtävämme.Tästä vaikeudesta uskomme kuitenkin parhaiten selviytyvämme, kun olemme päättäneet alamaisesti ilmoittaa ..

koko Kansakunnan ja erityisesti Suomen kansan yhteisen, vilpittömän toivomuksen, että näiden molempien valtakuntien välillä säilyisi ikuinen naapurisopu…

Rohkenemme syvimmässä alamaisuudessa alistaa Teidän Keisarillisen Majesteettinne mahdolliseen harkintaan, eikö pysyvä ja kummallekin valtakunnalle hyödyllinen rauha olisi siten parhaiten turvattavissa, että maamme saisi takaisin ne alueet*, jotka sillä oli puoli vuosisataa ajassa taaksepäin 
à*1743 pikkuviha;  Vanha Suomi /SL , ks. Kansakunta= Suomi

Saadaksemme tietää Teidän Majesteettinne armollisimman tahdon, voiko neuvottelukansakunnan edustajien kanssa asianmukaisessa järjestyksessä tapahtua, lähetämme me kenraaliadjutantti, majuri Jägerhornin, …että Teidän Keisarillisen Majesteettinne armollisin vastaus, jonka hän on saava, ratkaisee, saammeko me riisua aseet ja palata siihen rauhaan

à Keisarinna Katariina II suhtautui epäillen asiaan…muita huolia Liettua-Puola kapinatjne….mutta (Sprengtportenin) vaikutus kasvoi Aleksanteri I :n aikana 1796 jlkn.

Ruotsin ja Venäjän välisen sodan lopettamista vaatinut ns. Anjalan liittokirjakirjoitettiin 3. elokuuta 1788 tässä kartanossa (12.8.1788)

Anjalan liiton keskeisiä henkilöitä olivat Johan Anders Jägerhorn, Karl GustavArmfeldt, Robert Montgomery, Wilhelm Leijonstedt, Sebastian von Otter, Johan Henrik HästeskoAxel Lejonhuvud, Per af Enehjelm, Otto Klingspor, Gustav vonKothen ja Carl Mannerheim sekä tärkeimpänä taustavaikuttajana Yrjö MaunuSperengtporten Pietarissa 1786 alkaen...

 

 

Y.M. Sprengtporten ja G.M. Armfelt tunsivat toisensa hyvin mm. yhteisen Euroopan matkan 1778 aikana, jossa he tutustuivat mm. USA:n itsenäisyysliikkeeseen, G.M.A:n isä arvostiSprengtportenia mm. sotilaana ja oli tämän hyvä tuttava, hän oli pyytänyt Yrjö MaunuSprengtportenia opastamaan poikaansa. Tällöin myös nuorempi G.M. Armfelt oppi tuntemaanSprengtportenin ja hänen tavoitteensa Suomen itsenäistämiseksi.

 

Suomessa syntyneet aateliset ja upseerit olivat ”kaikki” jollakin tapaa sukulaisia tai ainakin hyvin tunsivat toisensa. 
Tässä on yksi syy miksi Anjalan liittokirjan allekirjoittajiksi tuli niin suuri osa suomalaisista aatelisista. Allekirjoittajat olivat hyvin perillä yhteisestä tavoitteesta ja itsenäistymisen mahdollisuudesta, josta oli aateliston keskuudessa keskusteltu jo Pikkuvihan 1742 itsenäisyystarjouksesta alkaen. Myös Euroopan uudet tuulet ulottuivat myös suomalaisten tietoon (Montesgue jne.)

 

Anjalan -liiton asiakirjat on allekirjoitettu 3.8.1788, asiakirja oli upseerien / aatelisten välinen sitoumus:

 

Laatija oli majuri Klick, joka oli kenraali Armfeltin tyttären mies. 
Erinomaisena kynämiehenä tunnettuna hän laati myös Liikalan nootin.

 

Anjalan (AL) liiton päämeklarit olivat Sprengtporten ja Jägerhornmutta 113 upseerin nimilistasta on mainittava myös mm. Carl Mannerheim (Suomen Marskin isoisän isä) sekä mm. kenraali Armfelt, joka oli liittokirjan eli upseerien välisen sitoumuskirjan ensimmäinen allekirjoittaja. 
Kenraali Armfelt oli autonomian aikana merkittävää roolia vetäneen Gustav Mauriz Armfelt:nsetä, joka ei ollut allekirjoittajien nimilistassa. Sprengtporten ja muut Venäjälle jo sitä aikaisemmin siirtyneet suomalaiset upseerit eivät tietenkään asiakirjaa allekirjoittaneet, mutta olivat hankkeen takana.

 

Liikkalan nootti 9.8.1788 lähetettiin Jägerhornin toimesta Venäjän tsaaritar Katariina II:lle, Suomen erityisaseman saavuttamiseksi Ruotsin ja Venäjän väliin. Sprengtporten oli jo tuolloin Venäjällä 1780 alkaen ja eronnut Ruotsin armeijasta, hän oli ikään kuin ”vapaa” toteuttamaan suunnitelmaansa. Määritelmänä oli, ettei ko. Liikalan-  nootin sisältöä saanut ”vuotaa” ruotsalaisten käsiin.

 

Taulu:

Anjalan kirja (Itsenäisyyden tavoittelu)

Alkuperäinen Anjalan kirja on ruotsinkielinen ja sitä säilytetään Upsalan yliopiston kirjastossa (puuttuu allekirjoittajia). 
Anjalan liiton (julkinen) tavoite oli Kustaa III:n 1788 sodan  vastustaminenmutta todellinen tavoite oli Suomen itsenäisyys - Spregtportenin johtamalla ryhmällä (toimintaa täytyi peitellä, ks. teksti)

TEKSTI: ----, on meissä herännyt se oikealta näyttävä ajatus, että Ruotsin kansakunta onkin aloittanut hyökkäyksen. à Paitsi rakkautta isänmaahan… ja se uskollisuuskin, jonka me olemme kuninkaallemme vannoneet, meidät tätä uskaltamaan. … omien etujen uhraamisen tai ainakin alttiiksi asettamisen uhalla.

… pyhällä valalla tämän kautta myöskin teemme keskenämme lujan liiton ja veljeyssopimuksen auttaa ja tukea toisiamme kaikissa yleistä tahi yksityistä turvallisuutta koskevissa asioissaAnjalassa elokuun 3 päivänä 1788.

Anjalan liittokirjan allekirjoittajat, Sitoumus ennen Liikalan noottia,  3.8.1788,allekirjoitukset 113 upseeria , Uhkavaatimus kuninkaalle; ”suomalaiset upseerit ovat asettuneet Suomen kansan edustajiksi” , àAllekirj. nimien merkitys- kaikki sitoutuneet, myös ruotsalaisia upseereja /aatelisia

 

 

Anjalan- liiton nimi juontuu Anjalan kartanosta

 

Kartanon omisti aikaisemmin jo 1605 alkaen baltilainen Wreden suku, joka oli saanut ko. Anjalan alueen rälssilahjoituksena kuningas Kustaa II Aadolf`lta, uskollisuudesta ja palveluksista kuningasta kohtaan. Kustaa II A oli antanut Kirkholman taistelun vuoksi vuonna 1605, rälssilahjoituksena n. 200:n talonpojan maita Wredelle (leskelle), josta sitten muodostui Wreden - Anjalankosken kartano.

 

Ks. mm. Liukko -  nimitutkimus, jossa Kustaa II Aadolf lahjoittaa Mikkelin Liukkolan säterikartanon alueet von der Pahlenille, 30-vuotisen sodan ansioista.

 

Wrede ei allekirjoittanut 1788 Anjalan liiton sitoumuskirjaa, ja oli yksi harvoista Suomessa syntyneistä ns. uskollisista aatelissuvuista Ruotsin kuninkaalle Kustaa III:lle.

 

Anjalan liittolaisten alkuperäinen asiakirja on Uppsalan kirjastossa (alla yksi versio allekirjoituksineen).

 

Allekirjoitukset osa / sivu 1 (Lähde: prof. A.R.Cederberg 1931).

 

(Mikäli AL- allekirjoitussivu 1 ei näy klikkaa tästä- tarkempi kuva PDF)

 

 

          

 

Allekirjoitukset sivu / osa 2


(mikäli AL- allekirjoitussivu 2 ei näy klikkaa tästä, PDF)

 

         

 

Allekirjoitukset osa / sivu 3

 

(mikäli AL- allekirjoitussivu 3 ei näy, klikkaa tästä PDF)

 

 

     

 

 

 

Anjalan liiton kapina loppui lyhyeen:

 

Kustaa III sai tiedon jo muutaman päivän sisällä, ja kukisti kapinan. 
Sotaoikeudessa Anjalan liiton liittokirjan 113 allekirjoittajan joukosta 97 tai 78 upseeria / aatelista tuomittiin kuolemaan (riippuen lähteistä), monet lähtivät maanpakoon ja menettivät kuolemantuomion seurauksena oikeutensa ja omaisuutensa 1789, vaikka tuomiota ei pantu täytäntöön.
Kustaa III:n tuomioissa (kuolemantuomioista) vain yksi todella pantiin täytäntöön (Hästesko).

 

Taulu:

Sotaoikeudenkäynti

Kapina päättyi jo syksyllä 1788,  kuningas Kustaa III ”voitti” (k. 1792): 
Sotaoikeus maaliskuussa 1789. Suomalaisten upseerien tuomitseminen Tukholmassa maaliskuussa 1789- ja  90 (78) upseeria tuomittiin kuolemaan,  Klick, pakeni Pietariin 1788 lopulla, k-tuomio poissaolevana ,  vain yksi toteutettiin; eversti Hästesko

Selityskirjeet; allekirjoittajien puolustautuminen, tietenkin toiminnan kiistäminen – kuolemantuomion pelossa; upseerikapina = maanpetos

Ruotsin vallan kannalta kyseessä oli maanpetos ja siksi AL:n miehet maanpettureita, sekä epäreiluja ja vaikeita ihmisiä,
 
àMutta; SUOMALAISELTA KANNALTA,
kun tavoitteena oli Suomen itsenäisyys tai ero Ruotsista, se oli hyväksyttävää, kunniakasta isänmaallista toimintaa, muuten ei itsenäisyys olisi ollut myöhemminkään mahdollista

Kustaa III:n oma info AL- kapinasta /-suomalainen näkökulma

KUNINKAAN TAVOITTEET, ko. tilanteessa ja sotaoikeudessa: 
Mahdollisimman vähän tietoa valtion sisäisistä ongelmista ja syistä, miksi Suomessa ajettiin itsenäisyyttä. Valtion heikkoutta tai ongelmia ei saanut päästää julkisuuteen, siksi muunnettua totuutta tarvittiin: (asiakirjoja muutettu tai jätetty julkaisematta/ osa arkaluontoisimmista on hävitetty). Asiakirjojen erot- poistot- väitteet-kiistämisethistoriakirjoitus: Nämä eivät saa estää tutkijoita / historiankirjoittajia ymmärtämästä, että asiakirjojen julkistetut asiat- tai puutteet sekä tietojen ”pimittäminen” olivat kuninkaan kannalta tarkoituksellista tällaisessa tilanteessa ja em. kiistämiset olivat esitetty sotaoikeudelle puolustukseksi (kuolemantuomion pelossa)…
àTodellisuudessa AL :n tavoitteena oli  ITSENÄISYYDEN  tavoittelusta,  vrt. USA /Ranskan Montesque; valistusajan opit jne..:

Sprengtporten halusi tasavaltaa, Klick maakunta ja Aleksanteri I autonomiaa, siksiSprengtporten sai olla kenr. Kuvernöörinä vain vuoden . Mielipide-eroja A I:n kanssa.

 

 

Sotaoikeuden asiakirjoja on salattu ja muutettu, jotta kapinasta ei olisi jäänyt negatiivista kuvaa Kustaa III:n toimista ja että Ruotsin valta oli niin heikoilla, että sillä oli sisäisiä ongelmia joita ei haluttu naapurivaltioiden venäjän- Tanskan tietoon.

Sen vuoksi Anjalana – liiton toimista on historiankirjoitus ns. Ruotsinvallan näkemyksen mukainen, esim. Sprengtporten ja monet muut ovat tämän näkökannan mukaan maanpettureita jne.

  

Taulu:

TUOMIOT 1788 -79 ja merkitys:

Kustaa III:n AL:n kapinan tuomiot:  90 tai 78 upseeria tuomittu kuolemaan. Esim. majuri, vapaaherra C. Mannerheim  kuolemantuomio,  armahdus, ei tuomiota. 
Mm. Jägerhornille 1789 KUOLEMANTUOMIO (poissaolevana).  
PS. Spregtporten erosi Ruotsin armeijasta jo 1780

PÄÄOSIN tuomioita ei täytäntöön pantu à armahdus. Mutta kuolemaantuomittu tuomittiin menettämään kruunulle kaikki omaisuutensa (vrt. noitatuomiot) ,täytäntöönpano tai  maanpakoon.  Ainoastaan eversti Hästesko tuomittiin kuolemaan Tukholmassa

Liittyy AL:n; Suomen sota: Amiraali Cronsted- tuomittiin Suomen sodan jälkeen kuolemaan (todellisuudessa oli AL-mies /Jägerhorin sukulainen)

 

 

Suomalainen näkemys pitäisi jo näkyä yli 200- vuoden jälkeen?
Silloin todettaisiin, että Sprengtporten ja Anjalan- liiton sitoumuskirjan allekirjoittajat olivat Suomen kannalta todellisia ja ensimmäisiä itsenäisyyden tavoittelijoita. 

Kustaa III murhattiin 1792 ruotsalaisen aatelisen Anckarströmin toimesta.

 

Anjalan liiton jälkeen monet armahdettiin, koska Ruotsi jatkoi sotimista ja tarvittiin ko. aatelisia, sodan upseereina. Esim. Anjalan – liiton sitoumuksen allekirjoittajista mainittakoonKlingspor, joka monen muun Anjalan liiton allekirjoittajan mukana joutui taistelemaan sitoumustaan vastaan, jonka täytyi vaikuttaa sodan lopputulokseen.

 

Anjalan liiton tavoitteena oli Suomen itsenäisyys Venäjän avulla
Tämä onnistui kuitenkin vasta Suomen Sodan jälkeen ensiksi autonomiana, joka antoi Suomelle tarpeelliset ja riittävät eväät 1917 kansalliseen itsenäisyyteen.

 

Suomen sota 1808 oli Sprengtportenin suunnittelema:

 

Anjalan liiton asiakirjan allekirjoittajat joutuivat pakosta taistelemaan, entisiä ystäviänsäSpregtportenia ja Jägerhornia (Klick) jne. vastaan, jotka nyt olivat Venäjän armeijassa. Tavoitteena näillä oli edelleen Suomen ero Ruotsista. 
Venäjä puolella olleet suomalaiset upseerit olivat paenneet Anjalan liiton kapinan seurauksia eli kuolemantuomioita Venäjälle, jo ennen sotaoikeudenkäyntiä 1789.

 

Taulu:

Anjalan – liiton toiminta lopetettiin – loppuiko suomalaisten itsenäisyysajattelu? AL:n toiminnan itsen. luonteesta on vaiettu, 1788- 1808 aik. historiaa on kirjoitettu ruotsalaisen historia- näkemyksen mukaan.
Sota 1788- 1790, Ruotsinsalmen taistelut 1789  ja 1790 amiraaali Cronstedt…Suomenlinna    Värälän rauha (ent. rajat). Kustaa III murhattiin 1892 (aatelinenAnckarström )

SUOMEN SOTA: Miksi Ruotsi hävisi Suomen sodan 1808? àAnjalan liitto ja  myössuomalaisten papiston, oppineiden ja aatelisten /upseerien sukulaisuus suhteet - läheisiä- pieni maa. Nyt Suomen säädyt; oppineet papisto ja aateliset/upseerit olivat perillä itsenäisyyden perusteista. Talonpoika ei enää ollut ns. etulinjassa AL:n aikana 1788, kuten oli ollut 1200- luvulta alkaen - 1500 – luvulle (Nuijasotaan saakka)

Suomen sota 1808. Sprengtporten laati hyökkäyssuunnitelman Suomen sotaa varten Suomen valtaamiseksi.  Sodan aloitus 21. helmikuuta 1808. Ruotsin 1808 häviö Venäjälle. Minkä vuoksi tapahtui Suomenlinnan antautuminen? Miksi Suomen Sodan tappio oli ikään kuin selvä jo etukäteen, mutta se on mysteerio edelleen Ruotsille?
– Mikä oli syy, Suomenlinnan pohjolan vahvimman linnoituksen, antautumisen syy, ja mikä on ruotsalaisen historiakerronnan ongelma?
Amiraali Cronsted oli myös AL:n suunnitelmassa mukana, häntä ei tarvinnut lahjoa. Hän oli tietoinen AL:n tavoitteista jo aikaisemmin ja siten ns. myös sitoutunut AL:ntarkoitusperiin, eli Suomen irtautumiseen Ruotsista. AL:n miehiä: Armfeltit -Jägerhornin sukua - myös Mannerheim- ko. sukua)

Sprengtporten Venäläisten hyökkäysoperaation pääsuunnittelija 1808
Ruotsi menetti Suomen - Itämaansa lopullisesti 
à josta kansakunta…Porvoonvaltiopäivät 1809à Itsenäisyys..

Vanhan Suomen 1743 Venäjälle liitetty alue, palautus takaisin Suomeen Aleksanteri II /Gustaf Mauriz  Armfelt 1812 (vanha Pähkinäsaaren 1323 raja uudelleen Kivennavan Terijoen- Rajajokeen, sama rajajoki kuin  Talvisodan 31.11.1939 alku.

Porvoon valtiopäivät 1809

 

 

Miksi Suomenlinna sittemmin antautui Suomen sodassa 1808

On selvää, että Cronstedt oli AL:n miehiä, hän oli Jägerhorneja äidinpuolelta, ja tunsi hyvin mm.Spengtportenin itsenäisyystavoitteet. Monet upseerit olivat sitoumuskirjan lisäksi sukulaisia keskenään, niin myös Mannerheim.

Marskin isoisän isä Carl Mannerheim oli mukana Anjalan liitossa allekirjoittajana, siksi myös C.G. E. Mannerheim tunsi vuoden 1788 Anjalan liiton itsenäisyystavoitteet.

 

Venäjä valloitti maan vahvimman linnoituksen Viaporin niin, ettei yhtäkään laukausta ammuttu. 
Venäjä voitti Ruotsin, sillä lähes kaikki Suomen upseerit olivat jollakin tavalla, joko sitoutuneet Anjalan liiton periaatteisiin tai olivat muutoin ko. upseerien sukulaisia ja tiesivät itsenäisyystavoitteista. Tähän ryhmään kuului myös kuuluisa Suomenlinnan komendantti vara-amiraali Cronstedt, joka oli Anjalan liiton pääsuunnittelijoihin kuuluneen Jägerhornin sukulainen.

 

Esimerkki ruotsalaisen näkemyksen mukaisesta historiasta:

Ruotsinvallan aikainen historiankirjoitus ihmettelee miksi Suomenlinnasta luovuttiin vapaaehtoisesti. Ei siinä tarvittu lahjuksia, kuten ruotsalainen tieto tai ”ihmettely” välittyy tänä päivänäkin ko. tapahtumasta. Ruotsalaisten aika Suomessa oli vaan päättynyt, jo Anjalan liiton kapinassa, vaikka silloin vielä Ruotsin kuningas voitti kapinalliset. Nämä samat kapinalliset olivat myös johtamassa Ruotsin viimeistä sotaa Venäjää vastaan, kun lähtökohtana oli jo vuodesta 1788 alkanut sitoutuminen Suomen itsenäistämiseksi, nämä Suomessa syntyneet aateliset/ upseerit eivät enää toimineet eivätkä halunneet toimia niin ”tehokkaasti”, että Ruotsi olisi voittanut Suomen sodan. Anjalan liiton tavoitteet toteutuivat pääosiltaan jo 1809.

 

Suomen sodan jälkeen Porvoon valtiopäivät ja Suomen autonomia

 

Spregtportenin ehdotus oli Aleksanteri I:lle Suomen omasta perustuslaista ja siitä että Suomi muodostettaisiin erillisenä autonomisena alueena. 
Tämä ajatus toteutui Suomen autonomiana, joka poikkesi mm. Puolan autonomiasta. Suomi oli erillisratkaisu, jonka Tsaari hyväksyi, koska suomalaiset olivat halunneet nimenomaan autonomiaa tai itsenäisyyttä Venäjän tuella, kun taas Puola oli jo aikaisemmin kapinoinut jatkuvasti Venäjää vastaan. Tämän vuoksi Puolan autonomia oli ”heikompi” kuin Suomen.

Suuri osa Aleksanteri I:n neuvonantajista oli sitä mieltä, että Suomesta pitäisi muodostaa vain yksi Venäjän maakunnista, eikä Suomelle tulisi antaa mitään erillisoikeuksia. Aleksanteri I:n valtiopäivät Porvoossa 1809 olivat kuitenkin pääosin Sprengtportenin käsialaa, jossa Suomi sai erillisen ja oman autonomian. Sprengtporten nimitettiin ensimmäiseksi Suomen kenraalikuvernööriksi. Suomalaisten saamat ”erillisoikeudet” herättivät laajaa vastustusta Pietarin hovissa, siksi myös niiden ajaja, Sprengtporten joutui vaikeuksiin Aleksanteri I:n kanssa.

 

Spregtporten ajoi tyylilleen uskollisena, edelleen omaa laatimaansa Suomen perustuslakiehdotustaan, jossa hän halusi Suomelle ”tasavaltalaista itsenäisyyttä” ja Suomelle omaa armeijaa jne. (vrt. USA /Ranska).

 

 

Suomen rajat ja rauhat (lähde: Paavolainen 1958)
Anjalan liiton vaikutus (Suomen sodan jälkeen); Stolbovan rauhan 1617 rajat tulivat Suomen rajoiksi 1812 (Armfelt) ja myös aluksi 1917 jälkeen…1940 saakka 
Huom. Suomalaiskielisten väestöjen asutusraja ei ole koskaan ollut mikään allaolevan kuvan rajoista,  se on  ollut kivikaudella/ rautakaudella ja on edelleen paljon laajempi 
(ks. jääkauden jälkeiset alkuperäisasukkaat Euroopassa Alppien pohjois-puolella), siksi myös suomalaisuus säilyi ja on(yleensä) nykyisinkin olemassa…

 

Suomen rajat ja rauhat.


Huom. korjaus vuoden 1812 sopimus (Seppo Liukko).
Vanhan Suomen 1743 Venäjälle liitetty alue, palautus takaisin Suomeen Aleksanteri II /Gustaf Mauriz  Armfelt 1812 (vanha Pähkinäsaaren 1323 raja uudelleen Kivennavan Terijoen- Rajajokeen, sama rajajoki kuin  Talvisodan 31.11.1939 alku.  

   

 

 

Sprengtporten olisi suomalaisen näkökannan perusteella mainittava yhtenä merkittävimmistä Suomen itsenäisyyden alkuunpanijoista.

 

Taulu:

Venäjän vaikutus Suomeen ja AL:n upseereihin

Spegtporten laati Aleksanteri I tekstit jne. 
kreiviksi Venäjän aikana – ei introdusoitunut - oli kenraalikuvernöörinä. 

G.M. Armfelt keisarin neuvonantaja, kreiviksi. 
Vanha Suomi liitetty Suomeen 1812 G.M. Armfeltin peräänantamattomuuden vuoksi.

Mannerheim myös kreivilliseksi suvuksi 1824 Venäjän aikana – tuomittiin kuolemaan Anjalan liiton jäsenenä- armahdettiin, palasi Suomeen 1822 –

        Myöhemmin Venäjän tsaarin aikana, AL:n osallistuneen Carl Mannerheimin pojanpoika K.G. E. Mannerheimàkenrl. Puolassa jne.. > Suomen Marski

AL:n yksi pääjärjestelijä Jägerhorn af Spurila menetti omaisuutensa kuolemantuomion seurauksena Ruotsi-Suomessa ja maanpakoon àSaksaan

AL:lla on ollut merkittävänä osa Suomen itsenäistymisprosessissa

 

Lainaus - lisätietoa 1700-luvun itsenäisyysajattelusta: 
Suomen Maanpuolustuskorkeakoulun (yliopistotaso muuten) julkaisu, 1/2007 s. 29 Sotahistorian laitoksen johtaja evl. Jarmo Nieminen

Todelliset syyt Viaporin antautumiseen on kuitenkin löydettävissä Suomen itsenäisyysliikkeestä. Jo vuonna 1772 Viaporin linnoituksen upseerit olivat liittyneet Kustaa III:n vallankaappaukseen. Yksi sen pääarkkitehdeistä oli suomalainen vapaaherra Yrjö MaunuSprengtportenKolmekymmentä vuotta myöhemmin Viaporin upseeriston keskuudessa oli entisestään vahvistunut ajatus irrottaa alue Ruotsin valtakunnasta. Tähän tarjoutui tilaisuus Suomen sodassa, jonka venäläisten hyökkäysoperaation pääsuunnittelijana oli Y.M.Sperngtporten."

 

 

 

YHTEENVETO: 

Suomalaisuus lähtee jatkuvuusteorian mukaisten suomalaiskielisten vanhasta ja omaperäisestä Kalevalaisesta kulttuurista ja jatkuvuusteorian mukaisesta Suomen alueen alkuperäisväestöjen omasta esihistoriasta ja historiasta.

Oma kieli, kulttuuri ja historia ovat oman kansakunnan perusteet, nämä suomalaisilla olisivat olleet jo rautakaudesta alkaen, jos olosuhteet olisivat olleet suosiollisia.

Suomalaisten identiteetti ja suomalaisuus perustuu talonpoikaisväestön keskuudessa säilytettyyn Kalevalaiseen kansanuskoon ja heidän vastustukseen vieraan vallan vieraskielistä aseellista maihinnousua vastaan ja myöhemmissä talonpoikaiskapinoissa 1500- luvun lopulle saakka. Kansallistunnetta on ollut myös kalevalaisen kansanuskon säilyttäminen jopa puhdasoppisuuden ns. noitavainojen läpi autonomian ajalle saakka. On merkittävää huomata, että 1600- luvulla Suomessa eläneet aateliset eivät tunteneet suomalaisuutta, eivätkä olleet silloin vielä olleet ”suomalaisia”.
Suomalaisuuden levittäjiksi ryhtyivät suomalaiset varhaisnationalistit, oppineet ja papit, jotka ymmärsivät suomenkielisinä suomalaisten historia-, kulttuuri- ja kielelliset erot mm. ruotsalaisista. He levittivät em. tietoa mm. Suomessa syntyneille aatelisille, joiden tehtäväksi jäi ymmärtää, miten ko. valistuksen ajan USA:n ja Euroopan itsenäisyysajatukset on sovellettavissa Suomeen.  
Tämä aatelisten herätys alkoi jo 1740- luvun alussa ja kehittyi perustuslakiasteelleSpregtportenin ja Anjalan liiton suunnitelmissa, jo ennen Suomen autonomiaa ja varsinaista itsenäisyyttä 1917. 
On kuitenkin huomattava, että aatelisten 1700 – luvulla tavoittelema Suomen itsenäisyys, oli kehittynyt Suomessa syntyneille aatelisille hiljalleen. Tieto vanhasta suomalaisuudesta oli periytynyt suomalaisten talonpoikien ja oppineiden /papiston kautta aatelisille.  
Eurooppalaisten /USA:n itsenäisyysliikkeen kehitys osaltaan vaikutti Suomen itsenäisyysajatusten kypsymiseen, kuten Anjalan liiton pääsuunnittelijoiden Spregtportenin ja Jägerhornin tavoite ja toiminta irrottautua Ruotsista Venäjän avulla osoittavat.

 

Taulu:

Historiankirjoitus? 
Upseerien liittokirja/selityskirjeet- erilaisia, eri tarkoituksiin, puolustautuminen, tietenkin kiistäminen. àKiistäminen ei poista sitä, etteikö kyseessä ollut itsenäisyystavoittelu (asiakirjojen suora tulkinta - virheellinen kuva- nyt edelleen virheellistä tietoa suomalaisten kannalta merkittävästä asiasta. Em. Seikat eivät saisi estää tutkijoita (ko.ajan asiakirjat eivät aina riitä tai osoita, jos muutettu tai poistettu)/ tai historiankirjoittajia ymmärtämästä  -että, em. kiistämiset olivat puolustautumista - ja että tässä AL- tapauksessa tietojen ”pimittäminen” oli kuninkaan kannalta tarkoituksellista (nyt yli 220 v. olisiko aika korjata).

1800 – luvun Suomi . Suomen kielen asema, vasta 1863/1922 saman arvoiseksi , Ruotsin kanssa – 1863 A II ja Snellman, Vrt. Viro-venäjä (Virossa ei samanarvoinen?)

Itsenäisyys: Sprengtporten- Snellman (Y-K) mekittäviä

Kirjallisuuden - Taiteen kultakausi 1800- luvulla, Suomen kansan vanhat runot (SKVR 1826), 1835 ja -49 Kalevala –Lönnrot, taide …- musiikki Sibelius… muotoutui suomalainen identiteetti..àesim. S. Topelius vain suomenkieli (Koivuniemi- Helsinki)

Venäläistämisen kausi alk. 1899 Manifesti, à1900-alussa Bobrikoff - Schauman X

1800- luvun lopulta alkaen; kansakunnan ainekset vahvistuneet, II- maailmansota àitsenäisyys

 

Oliko Suomella jo 1100 – luvulla olemassa kansakunnan perusteet?

Kyllä - sillä suomalaisilla oli olemassa ns. kansakunnan perusteet; suomalaisten Oma kulttuuri- ja mm. kieli vanhempaa kuin ruotsalaisten ja venäläisten.

Säilyikö suomenkieli ja suomalainen kulttuuri, kun Suomi siirtyi autonomiaan AL:n ja Venäjän avulla?

Kyllä- sillä suomalaisuus olisi hävinnyt ruotsalaisten hallinnon aikana Suomessa nykypäiviin mennessä (ks. nykyisten Ruotsissa olevien suomalaisten koulutus ja suomenkielen taito ja kielilakien erot Suomessa ja Ruotsissa, vaikka Ruotsissa on suhteellisesti huomattavasti enemmän suomalaista sukujuurta olevaa väestöä kuin Suomessa ruotsalaista sukujuurta olevaa väestöä (tai ko. kielistä).

Anjalan- liiton merkityksestä suomalaisuuden säilymisestä Suomessa:

VÄITE: Ruotsinvallan alla suomenkieli ja suomalaisten oma historia - ja kalevalainen perinne olisi kokonaan hävinnyt t. hävitetty (ks. kiristynyt linja alkoi jo 1600-1700-luvuilla, suomalaisuusmerkkien kitkentä /toimenpiteet, SL)

 

Loppuyhteenveto (kysymyksiä ja vastauksia).

 

Miksi Anjalan liitto syntyi?

Mitkä olivat ne seikat jotka synnyttivät AL:n ?

Miten Anjalan liitto vaikutti Suomen kehitykseen (AL:n jälkeen)?

        Suomalaisuus ja Suomalaisten vanha oma historia ja – kieli sekä kalevalainen kulttuuri ovat ne perusteet mistä suomalaisuus kumpuaa

        Talonpoikien suomalaisuus, ruotsinvallan edustajien aatelisten vastustus 1100- 1600, Suomen aateliset eivät olleet vielä suomalaisia, hyvin harva näistä osasi edes puhua suomenkieltä

        Oppineiden ja papiston 1600-luvun kasvanut tietoisuus suomalaisuudesta -  ja  kulttuurista, useimmat näistä osasivat puhua ja kirjoittaa suomenkieltä (tiedon välittäjänä mm. aatelisille)

        Aatelisten suomalaissyntyisyys 1600- 1700-luvulla (vaikka ruotsinkielisiä), kasvatti omaa ajattelua ja ”kansallistunnetta”

        Keisarinna Elisabetin  (Pietari Suuren tytär) lupaus itsenäisyydestä 1842 on merkittävä sysäys aatelisten itsenäisyysajatuksille (esim. Suomen aatelisten valinta, Suomelle valittu oma kuningas 1742)

        Spregtporten hallitsi ranskan-, ruotsin- ja suomenkielen, oli Savon prikaatin komentaja ja oli perustamassa Suomen armeijaa ja oli erittäin suosittu Suomalaisten upseerien keskuudessa (vaikka ns. ruotsalainen näkemys toisin väittää ks. esitelmä)

        Spregtporten tiesi Elisabetin tarjouksesta ja samalla myös suomalaisuuden kehittymisestä mm. Suomen ensimmäisten fennofiilien ansiosta, suomalaisten kuten Daniel Jusleniuksen ja Gabriel Porthanin (Karjalaisen kauppiaan Purtasen pojanpoika) välityksellä sekä 1700- luvun yleisestä kehityksestä, kuten muiden maiden itsenäisyyssuunnitelmista (mm. USA), hän laati suunnitelmia Suomen erottamiseksi Ruotsista.

        Walhalla - ja Aurora salaseurat (Jägerhorn ja Porthan), joiden tehtävänä oli tuoda esiin suomalaisuuden perusteet ja erot ruotsalaisista, ja toisaalta miten asia toteutettaisiin (Walhalla- seura, oli naamioitu muurariseuraksi, koska seurassa oli ns. ruotsalainen valvonta (Kaarle herttua, Kustaa III:n veli).

        Yhteydet USA:n itsenäisyysliikkeen mm. Benjamin Franklinin  1776-1778 ja myöhempi 1783 Pariisin rauhan aikaiset USA:n itsenäisyysliikkeen edustajien henkilöyhteydetSpregtporteniin

        Sprengtporten, ero Ruotsin armeijasta 1780 , ”vapaa” suunnittelemaan ko. tavoitteita

        Spegtporten Venäjälle 1786- vaikutus sieltä AL:n tavoitteiden tiedot kesarinna Katariina II:lle

        Spregtporten laati jo ennen Anjalan liittoa tarkemmat itsenäisyyssuunnitelmat jo vuosien1770-78 , jolloin hän hahmotteli Suomen perustuslakia, suunnitelman toteuttamiseksi perustettiin ensin Walhalla – seuralla, joissa myös Jägerhornilla oli merkittävä osuus (mukana myös mm. Armfelt, Mannerheim, KlickKligsporg jne…)

        Aatelisten / upseerien keskinäinen sitoumuskirja Suomen erottamisesta Ruotsista allekirjoitettiin Anjalan liittokirjan nimellä 3.8.1788 (tämä on alkuperäinen päivämäärä)

        Kustaa III yleinen ”poliittinen” vastustus, myös Ruotsissa, ne auttoivat mielialaa SuomessaAL:n perustamiseksi

Anjalan liiton jälkeen:

        Kustaa III murhattiin Tukholmassa 1792, ruotsalaisten aatelisten toimesta (Anckaström)

        Sprengtportenin 1808 vaikutus Aleksanteri I :n, mm. autonomia toteutui (Suomesta ei Venäjän maakuntaa) Sprengtporten halusi oman perustuslain, joka osittain toteutui  – halusi Suomesta tasavaltaa (mm. Klick- maakuntaa)
Spengtporten Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri.

        Sprengtportenin perustuslaki oli pohjana, kun 1917 Suomen itsenäisyyden perustuslakia sorvattiin ja allekirjoitettiin Anjalan kartanossa.

 

Anjalan liitolla huomattava oli vaikutus Suomen itsenäisyyden toteutumiseen

 

14.1.2010 Seppo Liukko

 

 

Kysymyksiä ja kommentteja:

 

Risto Ihalainen:

 

Sprengtporten irtisanoutui aikanaan Ruotsin armeijasta ja myöhemmin vastusti julkisesti Kustaa III:n toimia ja siirtyi Venäjän palvelukseen - ei ollut helppo henkilö Ruotsille eikä Venäjälle

Sprengtporten ja Casanova tutustuivat Tsekin kylpylässä – kuuluisia miehiä molemmat omalla tavallaan.

Antoiko Klingsborg suosiolla periksi?

 

Seppo Liukko vastaus:

Sprengtportenin päälle kasattu kaikki negatiivinen, mitä Ruotsin näkemyksen mukaan on vain mahdollista.

Aleksanteri I  hylkäsi  myös Sprengtportenin, koska  Spregtporten ajoi ”liian” voimakkaasti Suomen itsenäisyyttä” ja joutui sielläkin sivuraiteelle.

Sprengtporten ajoi Suomen tasavaltalaista asemaa suhteessa Venäjään, kun Tsaarin venäläiset neuvonantajat ja mm. Klick ajoivat Suomea Venäjän maakunnaksi. Tämä lienee suurin syy Aleksanteri I:n ja Sprengtportenin myöhempään erimielisyyteen. 

Klingsporgi  jne. muutkin Suomen Sodan  upseerit (Ruotsin armeijan palkkalistoilla) olivat olleet Anjalan liiton miehiä (sitoutuneita Suomen itsenäisyystavoitteisiin), heille sotiminen vanhaa omaa periaatetta ja - sitoumusta vastaan oli ns. ”pakkotilanne-  kuolemantuomion uhalla”  Ruotsin upseereina.
Myös  Cronstedt antoi suosiolla periksi, kun hän oli Anjalan liiton läheisiä ja halusi ilmiselvästi myös Suomen autonomiaa tai itsenäisyyttä.  Cronstedtia ei lahjottu, vaikka niin ruotsalaisen historian mukaan olisi tapahtunut, hän oli suomalaisena tietoinenSprengtportenin ja Jägerhornin tavoitteista, joka sittemmin toteutuivat Suomen Sodassa 1808..

 

 

Risto Laitinen:

 

Mielenkiintoinen aihe

De la Cardie piiritti Moskovaa, Kaarle XII meni Pultavaan - sitten Napoleon hävisi myös ja sitten Hitler meni ja hävisi. Venäjä on ollut monen kohtalo.

 

Esko Kaarna:

Paljon ennen Anjalan liiton tapahtumia oli erilaisia toimia, jotka kiihtyivät Kustaa III aikana, hän oli omapäinen ja päättämätön

Kustaa III ei kyennyt estämään Venäjän tunkeutumista Haminaan - johtuiko tästä Liikkalan nootti?

 

Papisto ja oppineet levittivät tietoa suomalaisuudesta mm. aatelisille, myös Pariisista saadut opit mm. Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta ja sen sisällöstä vaikuttivat Sprengtportenin ajatuksiin itsenäisyyden mahdollisuudesta Suomessa jo huomattavasti ennen varsinaista Anjalan liittosopimusta. Tämä liittosopimuksen allekirjoittanut aatelisto oli jo ns. Suomessa syntyneitä, joille oli kasvanut suomalainen identiteetti ja  itsenäisyys tavoitteista syntynyt tietoisuus. 
Liikalan nootti tehtiin Anjalan liiton nokkamiesten toimesta Katriina II:lle ja jo silloin AL:naatelisten sitoumus oli jo päätetty ja allekirjoitettu. Kustaa III oli epäsuosittu myös aatelisten keskuudessa myös Ruotsissa. Anjalan – liitto vaikutti suomalaisten upseerien ”tahalliseen” huonoon taistelutahtoon.  Suomi oli jo 1788 alkaen AL:n sitoumusten perusteella siirtymässä irti Ruotsista, Suomen sodan lopputulos oli Sprengtportenin ja Anjalan liiton vaikutusta.

 

Jukka Yrjölä

Kuinka realistinen itsenäisyys ajatus oli lopulta verrattu vuosiin 1917-18 jolloin Suomi ja Viro itsenäistyvät. Silloin oli meillä valmis valtiokoneisto -Viro oli kuvernementti -Vironitsenäisyydestä tuli epävakaa. Suomessa ei ollut AL:n aikaan hallinntokulttuuria.

 

Pitää paikkansa - Suomi kasvoi autonomian aikana ”kypsäksi”  kansakunnaksi siirtymään 1900- luvun alussa itsenäisyyteen mm. suomenkielistä virkakoneistoa oli olemassa jo (vasta) 1800- luvun puolivälin jälkeen (Snellman jne.)
Venäjän vallan alla olleesta Virosta on selkeä ero Suomeen. Josta esimerkki 1800 –luvunpuolivälistä; Suomessa oli mahdollista painattaa Venäjän vallan autonomiassa suomalaisten vanhojen Kalevala kansanrunojen yhteenveto (Lönnrot), joka koostuu Suomen kansan vanhoista runoista (SKVR), mutta Viron vastaava kansalliseepos Kalevi Poik piti painattaa hieman myöhemmin  salaa Suomessa 1800- luvulla  ja salakuljettaa
 sitten ko. kirja Viroon. Venäjän valta ja valvonta oli siis vahvempaa samanaikaisessa Virossa.

Nyt Viron itsenäistyttyä jäi Viroon 30%:n venäläinen vanha ns. ”isäntäluokka”, joka edelleen luulee olevansa Viron valtaeliittiä, mutta jolla ei kuitenkaan ollut enää valtaa (esim. Pronssisoturi tapaus). Suomeen verrattuna, meille jäi  1808 myös ”entinen isäntä-” eli ruotsinkielinen virkakoneisto, joka pitkään jarrutti mm. suomenkielisen koulutuksen saamista Suomeen. 

Historiankirjoitus mm. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat olivat yksinomaan ruotsalaista näkemystä esim. Suomen sodasta. Silloin ei ollut J.L. Runebergilla tai muillakaan suomalaisilla riittävä tietoa Spegtportenin suomalaisista itsenäisyysajatuksista ja syistä miten Suomen sotaan vaikutti edelleen mm. Anjalan liitto, suomalaisten aatelisten / upseerien salaliitto irrottautumiseksi Ruotsista. Runebergin  kirjoituksiin vaikutti silloin Kustaa III:n ns. ruotsalainen näkemys mm. Suomen sodasta ja siksi ilmeisesti meillä on edelleen virheellistä historiakirjoitusta. 
Useilla ruotsinkielisillä suomalaisilla oli toki suomalaisnäkemystä jo 1800- luvulla mm. Sakari Topelius, joka kirjoitti ruotsinkielellä, mutta on sanonut, että olemme suomalaisia ja Suomessa käytettävän kielen tulisi olla suomenkieltä.

 

 

 © Teksti ja kuvat Seppo Liukko

 

 

                                                                  http://www.elisanet.fi/liukkohistoria/kuvat/kilpi.jpg

 

PALUU SEPPO LIUKKO KOTISIVUN ETUSIVULLE: uusi > https://sites.google.com/site/liukkohistoria/

  alkuperäinen => http://www.elisanet.fi/liukkohistoria/

 

Lyhyet infot liittyen aikaisempiin artikkeleihin:

Alla tarkemmin, viimeiset tieteelliset tutkimukset, jotka liittyvät suomensukuisten väestöjen ja - kielten jatkuvuusteoriaan, lisäksi 
tässä lyhyesti

Suomensukuisten jatkuvuusteoria jääkauden maksimista alkaen (LGM) info.

Comments