Kehittämisprojekti: Jokisivu

Maaseutu- ja ympäristöpolitiikka 4 op (2010-2011). Harjoitustyö, HAMK Biotalous

Jokisivun kylä

Jokisivu on seitsemän kylän muodostama nauha Kokemäenjokivarressa Kiikan kirkonkylän vaiheilla. Kylät pohjoisesta etelään ovat Kulmuntila, Jaamala, Hoipola, Mielaanniemi, Ulvi, Teukkula ja Kilpijoki . Kokemäenjoki alkaa Liekovedestä Vammalassa ja laskee vetensä Selkämereen Porissa. Jokisivu sijaitsee siis aivan joen yläjuoksulla. Kokemäenjoessa on lukuisia koskia. Jokisivun alueella sijaitsevat alajuoksulta katsoen Kilpikoski, Meskalankoski, Pirjaskoski, Kiikkapäänkoski, jonka yli kulkee nykyinen Kiikan silta, sekä Ruotsilankoski.

Kiikka on erotettu Tyrväästä vuonna 1662. Äetsä on perustettu vuonna 1981 yhdistämällä Kiikka ja Keikyä. Äetsä, Mouhijärvi ja Vammalan kaupunki muodostivat Sastamalan kaupungin vuoden 2009 alussa. Näin ollen historiallinen Sastamala –nimi tuli uudelleen käyttöön.

Kiikassa oli asutusta tiettävästi jo 1100-luvulla. Ensimmäiset varmat asiakirjatiedot Jokisivun kylistä ovat 1400- ja 1500-lukujen vaihteen tienoilta. Kylät olivat ryhmäkyliä ja ne sijaitsivat lähes poikkeuksetta joen rantapenkereellä. Isojaon jälkeen 1700-luvun lopulla kylät hajaantuivat. Pääelinkeinona Jokisivulla olivat pitkään maa- ja metsätalous.

Jokisivun kylänauhan pohjoisin kylä on runoilija Kaarlo Sarkian kotikylä Kulmuntila. Vanhan Turku-Tampere –tien itäpuolella on Sarkian lapsuudenkodin paikka. Rakennuksia ei enää ole jäljellä, mutta rinteessä on Kauko Räikkeen veistämä Sarkia-muistomerkki. Tien toisella puolella sijaitsee Sarkia-museo, joka on runoilijan synnyinkoti. Museolta lähtee runo- ja luontopolku kohti Kokemäenjoen rantaa.

Kulmuntilan vieressä on Jaamala, josta on löydetty rautakautinen asuinpaikka.

Entinen lossikylä Hoipola, jossa sijaitsee Jokisivun kyläseuran omistama ja talkoilla kunnostama Lauttapirtti, on Kiikan sillan tuntumassa. Lossi yhdisti Jokisivun kylät Kiikan kirkonkylään, sillä silta valmistui vasta 1950-luvulla. Aivan sillan pielessä Pappilansaaressa on kesäteatteri, Sarkia-näyttämö.

Kylän keskus oli kevääseen 2007 asti toiminut vuonna 1914 perustettu Jokisivun koulu Mielaanniemen kylässä. Vuonna 1995 Jokisivun kyläseuran väki kunnosti talkoilla alkuperäisen vanhan koulurakennuksen. Jokisivu on suosittua lapsiperheiden asuinseutua ja siellä on n. 170 taloutta. Nykyään koulu on Kiikan kirkonkylällä ja Mielaanniemen uudemmassa koulurakennuksessa toimii laukkuja valmistava yritys Honko Oy. Mielaanniemessä on toiminut myös saha.

Seuraava kylä, Ulvi rakentui keskiaikaisen puukirkon ja kastepaikkana toimineen Ristilähteen ympärille.

Teukkula on Jokisivun suurin kylä ja tullut tunnetuksi rukeistaan. Rukin kuva oli myös entisessä Kiikan kunnan vaakunassa. Rukkien valmistuksen aloittivat 1840-luvun lopulla pienen Kynnysmaan torpan pojat Antti ja Jooseppi, jotka ottivat myöhemmin sukunimekseen Ulvén. Nykyisin kuuluisia ovat Teukkulan laukut. Teukkulassa on aiemmin sijainnut kulkutautisairaala ja lastenkoti. Työväentalo on edelleen käytössä. Teukkulassa sijaitsi myös kuuluisa Virtasen kyläkauppa.

Eteläisimmällä kylällä Kilpijoella on historiallinen rankaisupaikka Ruoskamäki, jossa rikollisia on mestattukin. Kokemäenjoen Kilpikoski on luonnonvarainen, suojeltu koski, jossa kutee mm. harvinainen toutain. Kilpijoen kylän halki kulkee vilkasliikenteinen valtatie 12 paikoin rinnakkain historiallisen Turku-Tampere tien kanssa. Mikäli haluaa pujahtaa Kokemäenjoen rantoja seurailevalle idylliselle tielle, vanha jyhkeä Kallon kivisilta ohjaa kulkijat Kilpijoella valtatien vilinästä vanhalle tielle halki Jokisivun seitsemän nauhakylän.

Tekijänoikeus

Kylän sijainti:

Hoipola, Jokisivu