Tekniikat‎ > ‎Istutustekniikat‎ > ‎

Kivenistutus

Eng. Stonesetting, Swe. Stenfattning, Ger. Schmucksteinfasser
 
Yleistä

Kivenistutus vaatii ammattitaitoa ja tarkkuutta. Maailmalla kivienistuttajat ovat oma ammattiryhmänsä. Ideana on vasaroida tai jotenkin muuten taivuttaa metallia kiven päälle, niin että kivi istuu tukevasti. Erilaisilla istutustekniikoilla pyritään ulkonäön ja istutusvarmuuden väliseen kompromissiin.

Kivenistuttajien ammattikunta on käytännössä hävinnyt Suomesta. Kultasepänalalla istutusta päätyönään tekee maassamme enää vain muutama henkilö kuin taas Euroopassa on koruvalmistuksessa yleinen tapa, että kultaseppä valmistaa tuotteen ja kivenistuttaja istuttaa kivet. Suomessa kivenistutustaidon katsotaan kuuluvan kultasepän yleisiin ammattiteknisiin valmiuksiin.

(Lahtela, Immo. 2001. Kivenistutus. Jalokivien istutus kultasepän työssä.Helsinki: Opetushallitus)

Perustyökalut

On hyvä muistaa, että korkealuokkaiset työkalut kestävät vuosikymmeniä, kun niitä käyttää ja huoltaa oikein. Osa istutustyökaluista on sellaisia, että ne on valmistettava itse.

Erilaisia istutuksessa käytettäviä työkäluja ovat mm.

  • Viilaustuki
  • Istutuskitti
  • Viilat
  • Hiomapaperi
  • Hiomakivet
  • Porat
  • Jyrsimet
  • Istutuspunsselit
  • Paininraudat
  • Pukinsorkat
  • Vasarat
  • Kaivertimet
  • Raepunsselit
  • Harppi
  • Kiillotusterät
  • Suurennuslasit/ luuppi
  • Talkkipussi
  • Pinsetit
  • Vahapuikko
  • Neulaviilat
  • Istutuspihdit          

 

Istutusmetallit

Kivet voidaan kiinnittää monenlaiseen metalliin, joten käytettävän aineen ei tarvitse välttämättä olla jalometallia. Epäjaloja metalleja käytetäänkin pääasiassa malli- ja koekappaleiden valmistukseen sekä jossain määrin korutaiteessa sekä uniikkikorutuotannossa. Yleisimmät epäjalot metallit ovat messinki, kupari, titaani ja ruostumaton teräs. Yleisin tapa on istuttaa kivi samaan metalliin, josta itse koru on tehty.

Istutusmetallin on täytettävä tietyt ehdot. Osan ehdoista asettavat metallien erilaiset fyysiset ominaisuudet, osan määrää kivi, osaan vaikuttaa korun käyttötarkoitus ja osaan taas istuttajan taidot ja kokemus. Kivi on istutettava metalliin joka on väriltään, kovuudeltaan/pehmeydeltään ja arvoltaan kivelle sopiva. Metallin valintaan vaikuttavat myös valittu istutusmuoto, kiven muoto ja kiven hionta. Omat rajoituksensa istutusmetallin valintaan asettavat myös sen hinta ja leimauslainsäädännön asettamat vaatimukset.

Hyviä istutusmetalleja ovat seuraavat:

  • hienokulta ja pitoisuudeltaan 969-promilleinen kulta
  • hienoplatina ja pitoisuudeltaan 950-promilleinen platina
  • hienohopea ja pitoisuudeltaan 925-promilleinen hopea
  • hienopalladium
  • palladiumseostettu, pitoisuudeltaan 750-promilleinen valkokulta
  • pitoisuudeltaan 750-promilleinen keltakulta
  • pelkällä hopealla seostetut vihertävät, pitoisuudeltaan 750-promilleinen ja 585-promilleinen kulta
Valmistusmenetelmän kannalta parhaita ovat levyaineesta tehdyt istukat. Levyaineessa kiderakenne on runsaan muokkauksen johdosta muuttunut ja aine kestää hyvin työstöä. Hankalia istutusmateriaaleja ovat valetut metalliseokset. Valettu metalli on kiderakenteeltaan enemmän tai vähemmän rakeista.

Esimerkkejä erilaisista istutusmenetelmistä

Kehysistutus (eng. Bezel setting, box setting) linkki
 
Runkoaineesta viilattu istukka (eng. Gipsy setting) linkki

• Kouraistutus/ kruunuistutus (eng. Claw setting, prog setting) linkki
 
• Umpi-istutus linkki
 
• Putki-istutus (eng. Tube setting) linkki

Raeistutus (eng. bead setting) 

 

(Lähde: Lahtela, Immo. 2001. Kivenistutus. Jalokivien istutus kultasepän työssä. Helsinki: Opetushallitus)

(perustaja MLaaksonen)