Materiaalit‎ > ‎Jalometallit‎ > ‎Kulta‎ > ‎

Kullanhuuhdonta

Eng. Gold prospecting / Gold panning Swe. Vaskning De. Goldsucher
 
Kullanhuuhdonnalla tarkoitetaan kullan erottamista maalajista liikkuvan veden avulla. Suomen Lapissa harjoitetaan kullanhuuhdontaa konekaivuna ja käsinkaivamalla. Suurin osa kullanhuuhtojista toimii harrastepohjalla ja kyse on virkistystoiminnasta. Lisäksi Lapissa toimii muutamia konekaivajia, joille kullanhuuhdonta on joko sivutoimi tai pääasiallinen elinkeino. Kullanhuuhdontaa voi harrastaa myös kilpailutasolla.
(Wikipedia)

Kullanhuuhdonta tapahtuu niin, että huuhtomapannuun eli vaskooliin nostetaan lapiolla maata, jonka toivotaan sisältävän kultaa. Maa vaskataan eli huuhdotaan vedessä, jolloin kiviä ja soraa raskaammat kultahiput painuvat vaskoolin pohjalle. Huuhdottaessa heilutetaan ja pyöritellään astiaa tyynessä tai heikkovirtaisessa vedessä ja aina huljutusten jälkeen sitä kallistetaan sen verran, että päällimmäistä hiekkaa, soraa ja pieniä kiviä luisuu veden mukana pois. Isommat kivet noukitaan pois ja savimöykyt puristetaan rikki, sillä kultahiput tarttuvat saveen. Vaskauksen on loppuvaiheessa oltava yhä varovaisempaa, jotta pienetkään kultahiput eivät pääsisi luiskahtamaan vaskoolin laidan yli.

Kun hyväksi arvioitu kultapaikka on näin löydetty ja vallattu, päästään aloittamaan varsinainen kaivostyö. Ensimmäiset tehtävät ovat kaivosmontun avaaminen ja huuhtomaruuhien eli rännien valmistaminen. Ränniin lapioidaan soraa, ja siihen on saatava niin voimakas virtaus, että isommat kivetkin menevät veden mukana. Rännin pohjalla on rihloja, joiden yli sora ja kivet luisuvat, mutta kulta-, rauta- ja muut raskaammat hituset painuvat rihlojen koloihin. Huuhtomarännistä talteen saatu massa huuhdotaan lopuksi vaskoolilla. Se on huolellista työtä, sillä rännihuuhdonnan jälkeen mukana on vain kaikkein raskainta aineista, mistä kultaa on hidasta erottaa. Lopuksi jäljelle jäävä kulta kuivatetaan. Loput rauta- ja muut vieraat hiukkaset saadaan pois magneetilla tai varovasti puhaltamalla.
(Neta.fi/kiille)
 
Kullanhuuhdonta kilpailulajina
 

Kultamuseon Tuki ry:n järjestämät Kullanhuuhdonnan SM-kisat Tankavaarassa ovat yksi Lapin vanhimmista tapahtumista. Sen taustalla on Lapin kullanhuuhdonnan värikäs historia jo yli 140 vuoden takaa. Ensimmäisen kerran Tankavaarassa vaskattiin kilpaa vuonna 1974. Kullanhuuhdonnan SM-kisat ovat perusta myös kautta maailman levinneelle kilpailu- ja harrastustoiminnalle. Nykyään järjestetään yli kahdessakymmenessä maassa kansallisia mestaruuskilpailuja sekä lukemattomia pienempiä tapahtumia. Vuonna 1977 Tankavaarasta alkunsa saanut MM-kisaketju kiertää maailmaa jokavuotisena kullanhuuhtojien kohtaamispaikkana. Viimeksi Kullanhuuhdonnan Maailmanmestaruuskisat järjestettiin Suomessa vuonna 2006.

(Wikipedia)

Kisoissa ei etsitä mahdollisimman suurta kultamäärää, vaan tuomariston kätkemiä pieniä hippuja. Aitoja luonnonhippuja käytetään enää Perinnevaskoolisarjoissa. Muissa sarjoissa on siirrytty kultalangasta pätkittyihin palasiin. Näin kaikilla kilpailijoilla on varmasti samankokoisen hiput.

Jokainen kilpailija saa ämpärillisen (n. 20 kg) hiekkaa, johon tuomaristo on piilottanut 5-12 kultahippua. Jokaisella samassa erässä kilpailevalla on sama määrä, jota kilpailijat eivät kuitenkaan etukäteen tiedä. Kilpailija pyrkii löytämään hiput mahdollisimman nopeasti ja mestaruusmitalit jaetaan niille, jotka nopeimmin löytävät kaikki. Kilpailusarjoja ovat: miehet, naiset, nuoret, yleinen, lapset/nuoret, aloittelijat ja joukkue. Palkinnon saavat yleensä kolme parasta.

Täydelliset kilpailusäännöt sisältävät runsaasti määräyksiä mm. kilpailualueesta, vaskoolin koosta ja hiekan laadusta. Virallisten SM-sarjojen lisäksi ensikertalaiset voivat osallistua omaan aloittelijoiden sarjaansa.

(Kultamuseo.fi)
 
Kultahiput
 
Lapin kullankaivajien kultahipuista käyttämät perinteiset, kokoon perustuvat nimitykset:
 
Nimitys        Hipun pituus, mm
Hengetön     Alle 0,5
Saivare        0,6 - 0,9
Penikkatäi     1 - 2
Täi              2 - 4
Lutikka         5 - 9
Russakka      10 - 14
Isomus         Yli 15        
 
 
 
Lisää tietoa hipuista ja niiden historiasta GTK:n sivuilta.
(Gtk.fi)
 
 
Kuva: Urbanmining.org
  
 
Linkit: 
Kultahippu - Kuvia ja tarinoita suurimmista kultahipuista
Kultamuseo - Tankavaarassa sijaitseva maailman ainoa Kansainvälinen Kultamuseo
GTK - Geologian tutkimuskeskus
WGA - World Goldpanning Association, kansainvälistä kullanhuuhdontaa
GoldGold - Tarkat ohjeet vaskoolin käyttöön
  

(Tuulia K.)