Korventie Tyrnävä

FM Mauri Junttila


Korventie


Korventie on kylätie Tyrnävän kunnassa. Se lähtee Tyrnävän kirkolta ja nykyisin tie päättyy Tyrnävän Haurukylään, nelostielle. Tie kulkee matkallaan Korvenkylän läpi.


Korventien rakentaminen alkoi kesällä 1953. Tien rakentamista oli edeltänyt puuhailua ja toimintaa kylätien saamiseksi. Tiehanketta varten oli perustettu tielautakunta. Se oli koostunut maanviljelijöistä, joiden maiden kautta tulevan Korventien suunniteltiin kulkevan.


Tulevan tien ajateltiin kulkevan pääosin jo entuudestaan olleiden niitty-ja talviteiden sijoilla. Loppumatkan Korvenkylässä, silloinen Korventie kulki Konttilan Järvikankaalle menevän talvitien pohjaa, keskikyläläisen Sipolan talon rämeen reunaa myötäillen. Korvenkylässä kylätie oli Limingan ja Tyrnävän kuntien rajana.


Isännät olivat kääntyneet tieasiassaan Limingan, Temmeksen ja Tyrnävän kuntien sekä TVH:n puoleen. Kun, Korventie aikanaan tuli, niin siitä alkoi huolehtia Tyrnävän kunta. Tyrnävän kunnan kunnanrakennusmestari toimi palkanmaksajana esimerkisi tien lanauksesta tai maantien ravien vesakoiden niittämisistä sekä talvisista lumen aurauksista huolehtiville. Tyrnävän kunta sai tieavustusta Suomen valtiolta.


Merkittävää tien saannin editymiselle oli ollut, että he olivat ”karvalakkilähetystönä” kääntyneet muhoslaisen maalaisliittolaisen kansanedustaja Aaro Kaupin (s.1902 k.1979) puoleen. Hän oli kansanedustajana puuhannut Korvenkylän tulevalle kylätielle yhteiskunnan rahoituksen sekä rakentamispäätöksen.


Tulevan Korventien tiepohjan puuston, risukoiden poistamisessa oli ollut palkattua työvoimaa. Kylätien tieravien kaivuusta oli maksettu ojankaivajille palkka. Tietyömaalla oli ollut 20 metrin mittaisia ”ojamonttuja”, joiden kaivuista oli maksettu kiinteän taksan mukaan.


Korventietä alettiin rakentaa kesällä 1953. Tulevan kylätien pohjaksi ajettiin hiekkaa läheiseltä Järvikankaalta Konttilan talon kangasosuudelta. Hiekanajoa oli tehty paljon talkootyönä. Hiekanajossa oli ollut mukana muutamia traktoreita ja useita hevosia ”keikkalavakärryineen”.


Tiepohja rakennettiin vaatimattomalla, hienojakoisella Järvikankaan hiekalla. Tiestä tuli kevytrakenteinen tie, missä olivat keväisin ja syksyisin vaivana ikävät kelirikot. Kesäisin se pölysi pienissäkin nopeuksissa. Talvisin jäinen tienpohja toimi hyvin hevosliikenteessä jo tien ensimmäisinä vuosina, tien ollessa vielä keskeneäinen.


Myöhemmin Korventielle on ajettu sepeli- ja sorakuormia maantien kunnostustöinä. Tänään se on hyväkuntoinen sorapintainen kylätie. Tien rakentamiseen Järvikankaalta aikoinaan ajettu hiekka on lentänyt ”taivaan tuuliin” sakeina pölypilvinä jo vuosia sitten.


Uusi Korventie oli heikkokuntoinen useita vuosia. Tiellä olivat syksyiset ja keväiset pitkäaikaiset kelirikot. Siksikin ehkä, koska se oli perustettu suoraan peltomaiden ja soisten metsämaiden päälle. Tien alta ei poistettu tiepohjaksi sopimatonta maata, vaan tien rakennusmaat, Järvikankaan hienojakoinen hiekka ajettiin sinne kuin ”hyllinkimaana”.


Kun, tulevaa Korventietä mietiskeltiin, niin eräs linjaus sille olisi lähtenyt Temmekseltä Nurkkalankankaalta, kuin nelostienä tai sen liikennettä keventävänä hyväkuntoisena maantienä. Se olisi mennyt Korvenkylän ja Tyrnävän kirkonkylän kautta Ouluun.


Esimerkiksi vielä 1980-luvulla kävi eräs TVH:n mies Korvenkylässä. Hän oli ollut mukana suunnittelussa, missä oli pohdiskeltu kevennystä nelostielle siten, että uusi hyväkuntoinen pikitie olisi lähtenyt Yli-Temmekseltä ja mennyt Korvenkylän - Tyrnävän kirkonkylän kautta Tupokseen ja sieltä edelleen Ouluun.


Samoihin aikoihin Korvenkylän kylätien rakentamisen aikaan kylässä ja sen ympäristössä oli ollut suuria TVL:n kanavointitöitä. Leppijärveltä alkunsa saava luonnonvarainen Leppijärven laskuoja Leppioja kanavoitiin ja Leppinevalta alkunsa saava luonnonvarainen Nipsinginoja kanavoitiin myös. Alueille kaivettiin suuret määrät pienempiä apukanavia.


Osilla, Leppiojankanavan ja Nipsinojan kanavankaivuutyömaita oli ollut teloilla olevia, painavia, sinkkivetoisin laahakauhoin ja pitkin puomein varustettuja ”Hullu- Jusseiksi” sanottuja kaivinkoneita.


Leppijärvi tyhjennettiin vuosien 1953-1955 talvina työttömyystöinä lapioin ja rautakangin kaivetun Leppiojankanavan avulla. Pakkastalvien routaista maata pehmitettiin voimakkain dynamiitti- ja trotyylipanoksin. Korventie kulkee osan matkastaan kyseisen Leppiojankanavan vartta. Pieni suoperäisten maiden Leppijärvi on vesitetty uudelleen päättyneen viime vuosisadan lopussa.


Noin vuoden 1959 aikoihin kylässä alkoi metsähoitotyöt keskusmetsälautakunta Tapion alaisuudessa. Metsiä ojitettiin kookkaiden pillarien vetämien painavien oja-aurojen voimin. Kohtapuolin aloitettiin metsien lannoittamispuuhat ja niiden risusavotoinnit.


Korventien päästä rakennettiin 1970-vuosikymmenen alussa metsäautotie silloiseen Temmeksen Haurukylään, nelostielle. Entinen Temmeksen Haurukylä on ollut Tyrnävän Haurukylä vuoden 2001 suuren kuntaliitoksen jälkeen.


Tie Haurukylään oli vuosia heikkokuntoinen pehmeä hiekkatie. Sitä on korjailtu ajamalla tielle soraa ja sepeliä. Nykyisin se on hyväkuntoinen ympäri vuoden liikennöitävä tie. Talvisin tie aurataan lumesta.


Kyseinen, aluiltaan metsäautotie, tehtiin konevoimin. Talkootöitä uusi tie tarvitsi vain muutaman päivän kylän taloa kohden. Vain silloin, kun uuden tien tiepohja merkittiin ja mitattiin. Korventien pään ja Haurukylän välisen uuden tien puuhasi korvenkyläläinen maanviljelijä Veikko Vesala (s.1920 k. 2005).


Ennen Korventietä korvenkyläläisillä oli kesäisin kulku Tyrnävän kirkolle Keskikylän kautta. Mentiin Keskikylään Takalonlinjaksi sanottua multaista peltotietä pitkin. Toinen mahdollisuus mennä Keskikylään, oli kulkea Koivikontieksi sanottua peltotietä myöten. Nelostien, valtatien varteen päästiin ennen vanhaan kesäisin kulkemalla Mikkolan tieksi sanottua heikkokuntoista niittytietä.


Takalonlinja nimellä olevaa peltotietä on myös kunnostettu. Sen viereen on kaivettu suuret ravit konevoimin. Hyviä betonirengassiltojakin on tehty tien alla oleviin kanaviin. Edelleen Takalonlinja on kesäisin pahoin pölyävä multatie. Sitä ei aurata talvisin.


Talvisin, hevosilla kulun aikaan, kulku Korvenkylästä oli ennen ollut helpompaa monien hyvien talviteiden vuoksi. Korvenkylästä oli noin kolmen kilometrin pituinen talvitie Haurukylään. Se oli lähes nykyisen yhdystien Korventien pää – Haurukylä sijoilla. Toinen ennen paljon käytetty ja nopea talvitie meni Korvenkylästä – Yli-Temmekselle Nurkkalankankaalle, Pitkänkankaan nelostien puoleiseen päähän. 


Merkittävä talvitie vanhaan aikaan Tyrnävän kirkolle oli ollut pitkälti nykyisen Korventien sijoilla.  Siellä oli ennen  kulkenut muutamia heikkokuntoisia keskikyläläisten niittyteitä ja niittypolkuja. Ne menivät  Korvenkylän, Tyrnävän kirkonkylän puoleisen pään monille  niityille.