Länsimainen materialismiin pohjautuva todellisuuskäsitys on keskittynyt selittämään objektiivisesti havaittavien asioiden keskinäiset riippuvuudet jättäen kokemuksellisuuden sisältävät asiat huomioimatta, esimerkkinä tietoisuus. Tieteen piirissä tämä on lisääntyvässä määrin koettu ongelmaksi ja pyritty korjaamaan. Tehdyistä parannusyrityksistä on nähtävissä, että pienet muutokset eivät kuitenkaan ole kyenneet korjaamaan puutteita. Niinpä kyseinen todellisuuskäsitys pitää muokata uudelleen kokonaisuutena.

    Esittelen projektiani uuden tyyppisen fysiikkaan pohjautuvan todellisuuskäsityksen tai kokonaisteorian rakentamiseksi ja siitä saadun mallin tuloksia. Projektin päätavoitteena on yhdistää henkiset asiat, kuten intuitiivisuus ja tietoisuus tai laajemmin mieli, mukaan oleelliseksi osaksi fysikaalista todellisuuskäsitystämme. Tuon esille myös mallin rakentamiseen liittyviä omakohtaisia kokemuksiani. Lähden liikkeelle sekä intuition että mallintamisen merkityksestä ja tarpeellisuudesta sekä johdattelen uuteen, yksinkertaiseen lopputulokseen tarkastelemalla uudella tavalla joitakin erikoisia fysiikan ilmiöitä sekä mielen tiloja ja rakenteita. Eräinä fysikaalisina lähtökohtina ovat Minkowskin 4-ulotteinen aika-avaruus, lomittuminen ja fyysikko David Bohmin menetelmät ja saavutukset.

    Saamani tulokset ovat yksinkertaisimmin ymmärrettävissä seuraavasti. Mielemme sijaitsee moniulotteisessa paikattomassa ja ajattomassa todellisuudessa tai realiteetissa. Fyysinen todellisuutemme on siitä muodostettu johdannainen. Fysikaalisesti mielemme ilmenee meille sähkömagneettisuutena. Fyysinen kehomme on puolestaan sähkömagneettisen kehon vastinkappale. Vastaavasti koko fyysinen realiteettimme on kunkin objektin eli havaitsijan erikseen yhteisestä kollektiivisesta mielestämme muodostama, jatkuvasti päivittyvä, virtuaalinen todellisuus. Fyysisen materian muodostuminen aiheuttaa samalla gravitaation.

    Edelleen todennan, että intuitiiviset tilat puhtaimmillaan tuovat arvokasta tietoa taustalla olevasta paikattomasta ja ajattomasta realiteetista ja sen rakenteesta. Kyseisiin tiloihin lukeutuvat myös mystiset kokemukset ja kanavointi. Tällaisista lähteistä saatujen, tarkkaan arvioitujen lisätietojen avulla olen edellä esitetyistä tiedoista ja riippuvuuksista rakentanut kokonaisuuden. Tuloksena on, että kokonaismalli kaikkeuden rakenteesta täyttää hyvälle mallille määritellyt vaatimukset ollen muun muassa yksinkertaisin mahdollinen. Siinä kaiken pohjana on paikaton ja ajaton ykseys, joka muuttaa muotoaan eri tavoin oppiakseen tuntemaan itsensä: se rakentaa erilaisia tietoisuuksia varustettuna erilaisilla havaitsemisvälineillä. Jokainen näistä tietoisuuden tyypeistä hahmottaa puolestaan todellisuuden eri tavalla. Ihmisen mieli ja fyysinen realiteettimme on eräs näistä tyypeistä. Kaikki kokemamme on konkreettista ja sellaista, millaisena sen koemme; ei siis esimerkiksi aivojen virhetiloja. Lopullinen malli on pääpiirteiltään yhtäpitävä ikiaikaisten filosofisten todellisuuskäsitysten kanssa esimerkkinä uusplatonismi. Myös erilaiset uskonnot ja muut elämänkatsomukset ovat sen piirissä. Edelleen aisteista riippumattomalle havaitsemiselle eli ESP:lle saadaan luonteva selitys kuten myös filosofi David Chalmersin esittämään tietoisuuden kovaan ongelmaan: ”Miten kolmannen persoonan näkökulmasta tuntemamme mekanismit tuottavat ensimmäisen persoonan näkökulmasta tuntemamme tietoisuuden?”

    Olen pyrkinyt rakentamaan mallin ja esityksen kokonaisuudeksi, jotta se olisi sellaisenaan ymmärrettävissä. Esitelmäajan rajallisuudesta johtuen eri osien käsittely ja perustelut saattavat jäädä joiltain osin pintapuoliseksi. Siksi esitelmään ja siinä esitettyihin lähteisiin voi vapaasti tutustua myöhemmin. Tämän työn ja itse esitelmän tarkoituksena on olla keskustelun avaus.