378päivää tapahtumasta
Kalimenjoki tiedotustilaisuus

Tämä sivusto

Louhosalue

Suomen suurin kalliolouhos



Tästä montusta vedet pumpataan Joutsenojaan ja siitä Alakyläntien ali Joutsenlammen kautta Uikulanjärven pohjoispuoliselle harjulle ja sorakuoppalammille. Vedet päätyvät tuntemattomia reittejä ennen pitkään Kalimenjokeen. Kuvat ovat yhdestä ja samasta montusta, mutta kyse on vain yhdestä montusta monien muiden joukossa.

MUSTALIUSKE

Vasikkasuon kallioperä:

"Kallioperä jakaantuu Vasikkasuon alueella kahteen erilaiseen kivilajiyksikköön. Alueen keskiosassa esiintyy kiviainesta joka on ei-magneettista ja huonosti sähköä johtavaa fylliittiä, kiilleliusketta tai grauvakkaa ja alueen koillis- ja eteläosissa esiintyy kohtalaisesti magneettisia ja sähköä johtavia magneettikiisu- ja grafiittipitoisia fylliittejä (mustaliuske)." (Pöyry Oy:n tekemä YVA biokaasuhanketta varten 2011, s. 36)
." Kalimeenojan valuma-alue sijaitsee osittain mustaliuskekallioperän alueella, mikä on esim. maa-ainesten otossa happamuus- ja metallikuormituksen riskitekijä.(sama s. 41) "

Mustaliuske on hapan, ja vesistöille vaarallinen mineraali. Ks. kallioperästä alisivu "Haukiputaan muodostuma" ja perustiedot happamista sulfaattimaista.

UUSI YVA

Eikö tälle kalliolouhosalueelle pitäisi laatia laatia YVA, jota täällä ei koskaan ole tehty!? Alue on kasvanut uusien lupien myötä hallitsemattomasti.

Vaikutuksia tulee arvioida niissä tapauksissa joissa kansainvälinen sopimus sitä velvoittaa tai jos toiminnasta saattaa koitua merkittäviä haittoja luonnolle. Päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta tekee alueellinen ympäristökeskus.

Olisiko uusi vaikutusarvio tarpeen esim näiden asioiden takia: Alakyläntien raskas liikenne? NATURA-alueen kuivuminen? Mustaliuske? Sulfaattimaat ympäristössä? Meteli? Kymmenet eriaikaiset luvat? Pohjavesi? Kalimenjoki?







Miikka Hainari (2009) on tehnyt opinnäytetyön "Maa-ainesten oton vaikutus pintavesiin". Tarkastelussa on mukana myös Oulun seudun Vasikkasuo ja sitä koskevat velvoitetarkkailutulokset. Hainari toteaa, että:

"Työssä tarkastellun aineiston perusteella ei voida sanoa, että maa-ainesten otolla olisi merkittäviä vaikutuksia pintavesiin. Yhdessäkään esimerkkitapauksessa tarkkailtavat arvot eivät olennaisesti muuttuneet ottamistoiminnan seurauksena. Toisaalta ottamistoiminnan vaikutuksia pintaveden laatuun on hankala arvioida, sillä useimmissa tapauksissa ei ole tietoa pintaveden laadusta ennen toiminnan aloittamista.

Pintavesien tarkkailua suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon myös, että tarkkailussa ei ole mielekästä soveltaa pohjavesistandardien mukaisia analyysikokonaisuuksia eikä tuloksia voi verrata esimerkiksi talousveden laadulle asetettuihin raja-arvoihin. Nykytilanteessa tarkkailuvelvoitteet koskevat usein sellaisia parametreja, joihin maa-ainesten otolla ei ole ilmennyt vaikutusta, eikä niiden tarkkailu siten kuvaa ottamistoiminnan vaikutuksia."

Siis tarkkailu koskee sitä, mihin tarkkailtavalla ei olekaan vaikutusta.




Ketjuuntuneet luvat

Maa-ainesten ottoa varten on alueelle annettu yli 40 lupaa. Luvat ovat ketjuuntuneet - uusi annetaan, koska toisetkin ovat saaneet. Näin on myös vältetty YVA, joka olisi pitänyt tehdä kokonaisuus huomioiden.

Lupateksti saattaa olla näin niukka: "Louhokseen kertyvät vedet johdetaan avo- ja valtaojien kautta Kalimenojaan, jonne etäisyys ojia pitkin on 8 km."  Ks. Esimerkkinä eräs maa-aineslupa



Č
Ċ
Lassi Kalleinen,
2.3.2011 13.06
Comments