Sekalaista
 

LEMPIVIRTENI

Vain sinä tunnet minut, Vapahtaja,
ja tiedät lääkkeen kaikkiin haavoihin.
Jos luoksesi en pääse voittajana,
saan tappioni tuoda kuitenkin.

Jos en voi suoraan Isän syliin juosta
ja uskon varmuudesta riemuita,
saan ahdistuksen yössä sinuun luottaa
ja ääneen huutaa: Herra armahda!

Jos en voi katsettani sinuun nostaa
ja lapsen lailla jäädä turviisi,
saan katumuksen, tuskan alta pyytää:
Nyt minuun tartu, Vapahtajani!

 

MITÄHÄN PUUHAAVAT TAIVAASSA NYT?

    Mitähän puuhaavat taivaassa nyt?
    Suru ja synti on hellittänyt.
    Rauha vain virtaa, niin sanotaan,
    mutta mitähän puuhaavatkaan?

Muistelen poikaa, ystävääni,
kärsien taittui sun taipaleesi.
Taivaaseen tahdoit tuskista maan,
mitähän puuhailemaan?

    Mitähän puuhaavat taivaassa nyt?
    Suru ja synti on hellittänyt.
    Rauha vain virtaa, niin sanotaan,
    mutta mitähän puuhaavatkaan?

Huolia harteilla painavia,
pelkoa, vihaa ja katkeruutta.
Ne ristien naiset, se ristien mies,
mitähän puuhailevat?

    Mitähän puuhaavat taivaassa nyt?
    Suru ja synti on hellittänyt.
    Rauha vain virtaa, niin sanotaan,
    mutta mitähän puuhaavatkaan?

Joidenkin taudit ei totelleetkaan
tohtorin veistä, ei rohtoja maan.
Loppu on loppu, ja alkua vaan.
Mitähän puuhaavatkaan?

    Mitähän puuhaavat taivaassa nyt?
    Suru ja synti on hellittänyt.
    Rauha vain virtaa, niin sanotaan,
    mutta mitähän puuhaavatkaan?

On köyhät, hiljaiset, ryöväritkin
ja kaikista viimeiset vihdoinkin in,
kyyneleet poskille kun kuivuvat.
Mitähän puuhailevat?

    Mitähän puuhaavat taivaassa nyt?
    Suru ja synti on hellittänyt.
    Rauha vain virtaa, niin sanotaan,
    mutta mitähän puuhaavatkaan?


(Jukka Leppilampi, Maria Ylipää)