Jeesuksen kuolinpäivän määrittäminen

Synoptiset evankeliumit ovat sijoittaneet Jeesuksen kuoleman ja siihen liittyvät tapahtumat Nisankuun 15. päiväksi eli pääsiäissapatiksi. Vaikka tämä on käytännössä mahdotonta ja kertoo tarinoiden legendanomaisuudesta (kts. "Kuoliko Jeesus pääsiäisenä"), niin on mielenkiintoista vertailla minkälaisiin tuloksiin on mahdollista päästä kuun asentoihin liittyvän matematiikan avulla. Juutalaisten silloinen kalenterihan perustui kuun liikkeistä tehtyihin havaintoihin. Ensin kuitenkin evankeliumeista saatavat tiedot Jeesuksen kuolinvuoden haarukoimiseksi.
 
Huolimatta siitä, etteivät mitkään UT:stä riippumattomat historiallisesti luotettavat lähteet kerro Jeesuksen kuolinvuotta, niin evankeliumien mukaisen kuolinvuoden pystyy laskemaan niistä saatujen tietojen pohjalta. Kaikissa evankeliumeissa mainitaan Jeesuksen kuolleen Pontius Pilatuksen hallintoaikana (26-36)[1]. Markuksen evankeliumissa tämä onkin ainoa maininta, jota voi käyttää Jeesuksen kuolinvuoden haarukoinnissa. Muissa evankeliumeissa mainitaan lisäksi Kaifaan olo ylipappina (18-36)[2]. Luukkaan evankeliumissa ylipappina mainittiin olevan myös Hannas. Tämä ei kuitenkaan voi pitää paikkaansa, sillä ylipappeja oli vain yksi kerrallaan. Hannas (Ananus Ben Seth) oli ylipappina jo aiemmin (6-15). Näillä tiedoilla ei kovin tarkkaa ajanmääritystä tehdä. Tarkemman ajanmäärityksen Jeesuksen kuolinvuodesta saa Luukkaan evankeliumin maininnasta Johanneksen ja Jeesuksen julkisen toiminnan aloittamisesta Tiberiuksen 15. hallintokaudella, joka sijoittuu 20.8.28 – 19.8.29[3] väliselle ajalle. Tämä tieto tarkentaa huomattavasti Jeesuksen kuolinvuoden arviointia. Tiberiuksen vallassaoloajan perusteella on pääteltävissä Johanneksen julkisen toiminnan alkaneen joko vuoden 28 elokuun lopun ja vuoden 29 alun välisenä aikana tai sitten joskus vuoden 29 pääsiäisen jälkeen. Synoptisista evankeliumeista on ymmärrettävissä Jeesuksen aloittaneen toimintansa varsin pian Johanneksen antaman kasteen jälkeen. Jeesuksen julkisen toiminnan pituutta emme voi varmuudella tietää, mutta ainoa pääsiäinen, joka synoptisissa evankeliumeissa mainitaan julkisen toiminnan aloittamisen jälkeen liittyy nimenomaan Jeesuksen kuolemaan. Tämä viittaisi alle vuoden pituiseen jaksoon.
Tähän meidän olisi ollut tyytyminen, jos luottautuisimme vain synoptisiin evankeliumeihin, joita pidetään yleisesti Johanneksen evankeliumia luotettavampana historiallisessa mielessä.
Tässä vaiheessa olin jättänyt Johanneksen evankeliumin tarkistelun kovin vähälle. Toki siitä olin tietoinen, että evankeliumissa mainitaan kolme eri pääsiäistä, mutta niistä ei ajoitusta suoraan voi päätellä.
Sen jälkeen kun huomasin Johanneksen evankeliumin olleen ainoa, joka pääsiäistapahtumien sijoittelussaan osoitti tuntevansa juutalaiset lait ja tavat, kiinnostukseni evankeliumia kohtaan heräsi. Tämän seurauksena tein evankeliumista taulukon, jonka avulla aloin etsiä tekstistä kaikkia aikaan liittyviä määrityksiä. Yllätykseni oli melkoinen, sillä näiden avulla sain periaatteessa täysin tarkkoja ajoituksia useista juutalaisten juhlapäiviin liittyvistä tapahtumista!
 
Ennenkuin jatkan "Johanneksen" parissa on syytä vielä tutustua sen aikaiseen ajanlaskuun.
Se on aivan välttämätöntä, jotta voimme verrata evankeliumien pääsiäistapahtumia todelliseen ajankulkuun. Erityisen tärkeätä tästä tulee myöhemmässä Johanneksen evankeliumin tarkastelussa!

Jeesuksen aikaan Jerusalemissa ja pääosin muuallakin juutalaisessa yhteiskunnassa käytettiin havaintoihin perustuvaa juutalaista kuukalenteria aina vuoteen 70 asti[4], jolloin Jerusalem tuhottiin. Tämän kalenterin avulla määriteltiin kaikkien uskonnollisten juhlien ajankohdat. Kalenterissa jokainen kuukausi alkaa aina uuttakuuta seuraavana päivänä.

Kuun eri vaiheet ovat seuraavat[5]:

  • Uusikuu on, kun Kuu on kokonaan pimeä. Maata kohti ei ole yhtään Kuun pintaa, joka olisi Auringon valaisema, vaan Aurinko valaisee juuri Kuun vastakkaista puolta.
  • Täysikuu on, kun Kuu on kokonaan valaistu. Pimeä puoli ei silloin näy ollenkaan Maahan, vaan on toisella puolella Kuuta.
  • Puolikuu on silloin, kun puolet meille näkyvästä Kuun pinnasta on Auringon valaisemana.
  • Kuun sirppi on silloin, kun suurin osa Kuusta on pimeänä, mutta kaistale Kuun reunaa on Auringon valaisemana.

Kuun vaiheet kasvavat uudestakuusta puolikuuhun ja puolikuusta täyteen kuuhun, ja alkavat sitten vähentyä täydestäkuusta puolikuuhun, ja puolestakuusta uuteen kuuhun. Tähän kuluu noin kuukausi. Tämän jälkeen uusi kuu alkaa jälleen kasvaa, ja niin edespäin

Nasan sivuilta on saatavissa tarkka taulukko kuun vaiheista jopa 4000 vuotta taaksepäin[6]! Kysyessäni asiaa tähtitieteilijä Esko Valtaojalta, hän piti Nasan taulukkoja niin tarkkoina kuin nykytietämyksen mukaan on mahdollista. Ainoastaan maan pyörimisliikkeestä johtuen paikallinen kellonaika voi heittää hieman.
Jeesuksen aikaan uusi kuukausi havainnoitiin silmin; kuukausi alkoi kuun ensimmäisen kaitaleen ilmestyttyä pimeän vaiheen jälkeen ja kahta todistajaa kuultuaan Sanhedrin-tuomioistuin julisti uuden kuukauden alkaneeksi[7]. Epävarmuustekijänä on kuitenkin se, pystyttiinkö Jeesuksen aikaan joka kerta havainnoimaan "uusikuu" oikealle päivälle. Tähänkin sain vastauksen Esko Valtaojalta ja hänen mielestään vuorokauden heitto voi olla hyvinkin mahdollista.
On tärkeää huomioida, että Nasan taulukossa ajankohdat ovat ilmoitettu universaaliin (Greenwichin) aikaan. Jos halutaan tietää, mihin kellonaikaan uusikuu oli Jerusalemin aikavyöhykkeellä UTC +2, on Nasan taulukon kellonajasta vähennettävä 2 tuntia!

Juutalaisen kuukalenterin kuukauden 1. päivä on uuttakuuta seuraava päivä. Alla olevassa taulukossa on universaaliin aikaan ilmoitettuun uudenkuun ilmestymispäivämäärään lisätty 15, jotta saadaan juutalaisten ensimmäinen pääsiäispäivä (Nisan-kuun 15.). Vertailun vuoksi taulukossa viimeisenä on vastaava päivämäärä nykyisin juutalaisilla käytössä olevan lunisolaariisen kalenterin mukaan.
Taulukkoa tutkittaessa on huomioitava myös kellonaika! Jos kahden tunnin vähennys universaalista ajasta tuo Jerusalemin ajaksi klo 18-22 välisen ajan, niin kysymyksessä on juutalaisen kalenterin mukaan jo seuraava vurokausi (vaihtuu n. klo 18). Tämä on huomioitava ajoituksia laskettaessa! Taulukossa tällaisia tapauksia olisivat vuoden 31 ja 32 pääsiäinen. Niistä vuosi 32 on rajatapaus, sillä Jerusalemin ajaksi tulee klo 18. Olen sijoittanut sen jo seuraavalle vuorokaudelle.
Huom! Niin Nasan taulukoissa kuin muissakin laskelmissani käytetään senaikuista juliaanista kalenteria.
 
 Vuosi
juliaanisessa/
juutalaisessa kalenterissa

Uusikuu universaalin ajan mukaan

 Pääsiäinen kuu- kalenterissa Viikonpäivä juliaanisessa kalenterissa Pääsiäinen lunisolaarisen kalenterin mukaan
27/3787 26.3. 17:57 10.4. torstai 10.4.
28/3788 15.3. 00:26 30.3. tiistai 30.3.
29/3789 2.4. 17:29 17.4. sunnuntai 17.4.
30/3790 22.3. 17:46 6.4. torstai 6.4.
31/3791 11.3. 22:19 27.3. tiistai 27.3.
32/3792 29.3. 20:00 14.4. maanantai 15.4.
33/3793 19.3. 10:38 3.4. perjantai 4.4.

Tässä vaiheessa olin vielä siinä luulossa, että vain Luukkaan evankeliumin avulla on saatavissa selville vaihtoehtoiset vuodet, joiden pääsiäiseen Jeesuksen kuolema sijoittuu. Nämä vuodet olivat siis 29 ja 30. Pääsiäisen viikonpäiväksi määräytyi perjantai, joka muilla synoptisilla evankeliumeilla on määriteltävissä torstaiksi. Sillä, miksi viikonpäiväksi synoptiset evankeliumit ovat pääsiäisen sijoittaneet, ei sinänsä ole kummempaa merkitystä. Syynä on se, että joka tapauksessa ne ovat ajoittaneet Jeesuksen kuoleman Nisan-kuun 15. päivälle, joka on juhlasapatti. Tarkempaa tietoa tästä on saatavissa artikkelistani http://sites.google.com/site/juhven/kuoliko-jeesus-paasiaisena.
 
Yllätysten aika ei ole ohi! Johanneksen evankeliumista löytyy Luukastakin parempi mahdollisuus ajoittaa Jeesuksen kuolinajankohta.
Kaiken perusta on heti evankeliumin alkupuolella oleva erittäin mielenkiintoinen maininta. Tämän avulla on mahdollisuus laskea melkoisella tarkkuudella meneillään oleva vuosi:
2:20 Niin juutalaiset sanoivat: "Neljäkymmentä kuusi vuotta on tätä temppeliä rakennettu, ja sinäkö pystytät sen kolmessa päivässä?"

Sanamuodosta on käsitettävissä, että temppeliä oli rakennettu tuohon päivään mennessä 46 vuotta  rakentamisen edelleen jatkuessa. On selvää, että 46 vuotta on likiarvo, mutta se auttaa erinomaisella tavalla kohdistamaan evankeliumin ensimmäisen pääsiäisen tietylle ajankohdalle, jota vielä suojaa runsas virhemarginaali!
Yleisesti eri tietolähteissä rakentamisen aloittamisvuodeksi sanotaan 20-19 eaa.[8].
Vuosi 20-19 eaa. + 46 vuotta = 27-28 jaa. Laskelmissa on huomioitava se, ettei vuotta 0 aikoinaan määritelty lainkaan juliaaniseen kalenteriin! Johtuneeko siitä, ettei suurmies voinut syntyä vuonna 0!
Kannattaa huomioida, että molemmat vuodet sopivat yhteen myös Luukkaan evankeliumista saatujen aikamääritysten kanssa, joten jakeen 2:20 46 vuotta voidaan pitää nappiin osuneena. Käytän nimenomaan vuotta 28 ensimmäisenä vaihtoehtona Johanneksen evankeliumin tapahtumien ajoittamisessa. On täysin mahdollista, että Josefuksen teokset ovat alunperin olleet tämänkin ajoituksen lähteenä. Alempana selvitän seikkaperäisesti, miten Jeesuksen kuolinajankohta on laskettavissa Johanneksen evankeliumista saatavien tietojen perusteella.

Evankeliumissa tulee tämän jälkeen esiin muutamia mainintoja eri juhlapäivistä, jotka kaikki etenevät kronologisesti oikein.


Ensimmäinen pääsiäisjuhla mainitaan seuraavasti:

2:23 Mutta kun hän oli Jerusalemissa pääsiäisenä, juhlan aikana, uskoivat monet hänen nimeensä, nähdessään hänen tunnustekonsa, jotka hän teki.
Tämä pääsiäinen alkoi silloisen kuukalenterin ja edellä saadun vuosiluvun mukaisesti 30.3.28 (Nisan-kuun 15.).

Sitten maininta seuraavan vuoden pääsiäisestä:
6:4 Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.
Vuosi on vierähtänyt eteenpäin. Tällöin 1. pääsiäispäivä oli 17.4.29 (Nisan-kuun 15.).

Puolisen vuotta myöhemmin on vaihteeksi hieman erilainen juhla:
7:2 Ja juutalaisten juhla, lehtimajanjuhla, oli lähellä.
Lehtimajanjuhla alkoi 11.10.29 (Tishri-kuun 15.)

Johannes mainitsee kolmannenkin juhlimisen perusteen:
10:22 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi.
Tätä vietettiin 19.12.29 alkaen (Kislev-kuun 25.)

Sitten siirrytäänkin jo viimeiseen ja dramaattiseen pääsiäiseen:

13:1 Mutta ennen pääsiäisjuhlaa, kun Jeesus tiesi hetkensä tulleen, että hän oli siirtyvä tästä maailmasta Isän tykö, niin hän, joka oli rakastanut omiansa, jotka maailmassa olivat, osoitti heille rakkautta loppuun asti.
Tätä pääsiäistä vietettiin 6.4.30 (Nisan-kuun 15.)

Kuten ylempänä olevasta taulukosta ilmenee, niin vuoden 30 pääsiäinen oli torstaina. Tämä todelliseen kalenteriin perustuva tieto on kuitenkin selvässä ristiriidassa Johanneksen evankeliumin pääsiäiskertomuksesta saatavaan viikon päivään, joka oli lauantai. Tämän johdosta meillä ei ole varmuutta siitä, mille viikonpäivälle Johanneksen evankeliumi on sijoittanut Jeesuksen kuoleman. Jos uskomme sen tapahtuneen Nisan-kuun 14. päivänä, kuten evankeliumin pääsiäiskertomuksesta on ymmärrettävissä, niin silloin Jeesuksen tarkka kuolinaika olisi ollut faktatietoihin perustuvan ajanlaskun mukaan keskiviikkona 5.4.30 klo 15! Juutalaisen kalenterin mukaan se olisi tapahtunut Nisan-kuun 14. päivänä, joka oli viikon 6. päivän 9. hetki vuonna 3790.
Nämä ristiriidat ovat kuitenkin omiaan vähentämään edelleen evankeliumien historiallista luotettavuutta.
On täysin mahdotonta tietää, mikä ylipäätään on totta evankeliumien kerronnassa? On täysin perusteltua epäillä, mikä on Jeesuksen itsensä sanomaa ja mikä liittyy myöhempien kirjoittajien omiin tarinoihin ja lisäyksiin!?

Pääsiäistapahtumista on tarkempi päiväkohtainen selvitys artikkelissani "Kuoliko Jeesus pääsiäisenä?".

Johanneksen evankeliumin tarkka lukeminen osoittaa, että puutteistaan huolimatta sitä on turhaan aliarvioitu. Tapahtumien ajoittamisen suhteen se antaa huomattavasti paremmat lähtökohdat kuin yksikään synoptisista evankeliumeista. Evankeliumin kirjoittaja on sijoittanut tapahtumat ajallisesti varsin johdonmukaisesti ja asiantuntevasti. Tämä voisi kertoa siitä, että sen on kirjoittanut yksi henkilö varsin lyhyessä ajassa, lukuunottamatta ehkä muutamaa loppuosan jaetta.
Evankeliumia pidetään yleisesti nuorimpana, mutta tästä huolimatta nykytutkijat olettavat, ettei kirjoittaja olisi tuntenut muita evankeliumeja. Heidän näkemyksensä perustuvat lähinnä kristillisen sanoman erilaisuuteen. Tässäkin asiassa rohkenen olla eri mieltä. Pidän varsin todennäköisenä Johanneksen tunteneen ainakin Luukkaan evankeliumin. Tätä perustelen sillä, että hänen ajoituksensa osuu yksiin Luukkaan evankeliumista saatavan jälkimmäisen ajoitusvaihtoehdon kanssa.
On tietenkin mahdollista, että molempien aikamääritykset perustuvat vanhempaan perimätietoon. Jostain syystä tämä mahdollinen perimätieto ei ollut Markuksen eikä Matteuksen evankeliumien kirjoittajien käytettävissä. Minä en ajoituksissaan näin tarkkaan perimätietoon kuitenkaan usko. Olen sitä mieltä, että Luukkaan evankeliumin kirjoittaja(t) on Tiberiuksen hallintoaikaan liittyvän ajoituksen kehittänyt itse tehdäkseen evankeliuminsa historiallisesti uskottavammaksi. Tätä tietoa on "Johannes" todennäköisesti käyttänyt hyväkseen omissa ajoituksissaan ja on lisäksi korjannut muiden pääsiäistapahtumien virheelliset ajoitukset (kts.
"Kuoliko Jeesus pääsiäisenä?").
Huom! Mikään evankeliumeista ei puolla sellaisia käsityksiä, jotka siirtävät Jeesuksen kuoleman myöhäisemmäksi kuin vuosi 30! Tämä väärinkäsitys johtuu ilmeisesti siitä, että jotkuin tutkijat ovat käyttäneet kuolinvuoden laskemiseen Luukkaan evankeliumia (vuosi 29 tai 30), mutta lisänneet siihen Johanneksen ylimääräiset pääsiäiset. Kuten yllä selkeästi osoitin, niin vasta Johanneksen viimeinen pääsiäinen osuu vuodelle 30!

Synoptisten evankeliumien pääsiäiskertomus on helppo osoittaa legendaksi kirjoittajien juutalaisten kalenterin ja tapojen asiantuntemattomuuden takia. Vaikka Johanneksen evankeliumi onnistuu pääsiäistapahtumien ajoituksissaan huomattavasti paremmin, se lienee kuitenkin vain parannettu painos sitä vanhemman Luukkaan evankeliumin ajoitusyrityksistä. Olen sitä mieltä, että saatavissa olevien luotettavien tietojen perusteella Jeesuksen kuoleman sijoittamista pääsiäiseksi on pidettävä vertauskuvallisuuteen perustuvana legendana.
Sen pitäminen faktana on puhtaasti uskonasia, eikä voi olla kriittisen historian tutkimuksen tulos! 


Aikamääritystodisteiden tarkistaminen herättää epäilyksiä yleisesti tiedossa oleviin ajoituksiin?
Minua jäi vaivaamaan, miksi temppelin rakentamisen aloittamisvuodeksi on annettu monissa lähteissä kaksi vaihtoehtoa, vuodet 20-19? Ei riitä, että juutalaiset aloittavat vuorokautensa auringon laskusta ja pitävät lepopäivänsä meidän kalenterimme lauantaina, vaan lisäksi heillä on aivan oma tapansa laskea vuosia. Heidän kalenterinsa alkupäivä on 7.10.3761 eaa.[9]. Se on juutalaisen kalenterin mukaan Heshwan-kuun 1. päivä vuonna yksi. Silloin heidän mukaansa Jumala loi maan. Juutalaisten uusi vuosi alkaa aina Tishri-kuun 1. päivänä, joka ajoittuu meidän kalenterissamme elo-/syyskuulle. Vuonna 2008 elokuun 30. päivänä vaihtui juutalaisten vuodeksi 5769[10]
. Näin se ilmoitetaan länsimaisessa kalenterissa, mutta jos aivan tarkkoja ollaan, niin vaihto tapahtuu itse asiassa edellisen päivän auringonlaskun jälkeen. Em. syistä johtuen juutalaisen kalenterin vuosi jakaantuu meidän ajanlaskussamme aina kahdelle eri vuodelle. Koska täsmällistä ajankohtaa ei ole tiedossa, niin tämä saattaisi olla syy juliaanisen kalenterin molempien vuosien 20-19 eaa. ilmoittamiseen rakentamisen aloitusvuosiksi.

Tarkistaakseni arveluni oikeaksi lähdin jälleen kerran tutkimaan Josefuksen teosta "Antiquities of the Jews". Hän lienee ainoa näiden asioiden aikalaishistorioitsija, jonka teoksista on edes kopioita jäljellä. Valitettavasti vain vanhimmat kopiot Josefuksen teoksista ovat pitkälti toiselta vuosituhannelta, joten tekstin jälkeenpäin tehtyyn muokkamiseen on ollut lähes rajattomsti aikaa.

Josefuksen mukaan Jerusalem valloitettiin 185. olympiadin kolmantena kuukautena
paastojuhlallisuuksien aikana[11]
, joten vielä yksi ajanlaskutapa lisää, muutenkin hankalaan ja sekavaan ajoituksien määrittelyyn. Olympiadi jaetaan neljän vuoden ajanjaksohin, jota kreikkalaiset alkoivat käyttämään säännöllisesti kesällä 776 eaa.[12]. Olympiadin 1. vuosi alkaa aina lähinnä kesäpäivänseisausta olevasta täydestä kuusta[13]. Kesäpäivänseisaus vaihtelee kesäkuun 20.-22. päivien välillä[14]. Jotta tämäkään ei olisi aivan selvää, niin vuonna 432 eaa. metoniseen sykliin siirryttäessä olympiadin alkamisen ajankohta muuttui hieman. Minulle ei ole kuitenkaan selvinnyt, millä tavoin ajoitusta on muutettava, joten perustan tutkimukseni alkuperäiseen tapaan laskea olympiadin alkupäivä. Toinen epävarmuustekijä on se, ettei Josefus mainitse tai ainakaan käytössäni oleva käännös ei mainitse monesko olympiadin vuosi on kysymyksessä? Vuonna 40 eaa. olympiadi alkoi Nasan taulukon mukaan kesäkuun 17. päivänä. Josefuksen mukaan Herodes tuli valtaan olympiadin 3. kuukautena, 17.8. - 16.9. Yleisesti on hyväksytty Herodeksen tulleen valtaan v. 37 eaa., jolloin kysymyksessä olisi olympiadin 4. vuosi. Josefuksen antama lisätieto, että Herodes olisi tullut valtaan paastojuhallisuuksien aikaan, ei kuitenkaan stemmaa, koska em. aikavälillä ei ole paastojuhlia vuonna 37! Lähimmät paastojuhlat ko. olevana vuonna ovat av-kuun 9. (6.8.) vietetty Tisha be´Av,  joka on surun, murheen ja katkerien muistojen päivä, jolloin juutalainen paastoaa syömättä ja juomatta koko vuorokauden sekä Jom Kippur[15], jota vietettiin vasta lokakuun 5. päivänä. Vuonna 38 eaa. palaset sopivat kohdalleen, sillä Jom Kippur osuu syyskuun 16. päivälle!
Olisiko siis mahdollista, että Herodeksen valtaantulo olisikin tapahtunut vuotta aikaisemmin kuin yleisesti on uskottu!? Tällöin kaikkia tähän määritykseen perustuvia ajoituksia täytyisi siirtää vuoden aikaisemmaksi! Esimerkiksi Herodeksen kuolema olisi tapahtunut jo vuonna 5 eaa. Tällöin myös Josefuksen maininta, jonka mukaan Herodes olisi aloittanut Jerusalemin temppelin uudelleenrakentamisen 18. hallintovuotenaan[16], olisikin alkanut vuoden 21 eaa. syyskuun 16. päivän ja vuoden 20 eaa. syyskuun 15. päivän välisenä aikana. Johanneksen evankeliumissa mainittu 46 vuotta rakentamisen aloittamisesta olisi siis tullut täyteen vuosien 26 ja 27 syyskuiden välisenä aikana.
Samalla voimme todeta, että Josefuksen ko. ajanmääritykseen käyttämä lähde ei ole juutalainen, sillä olympiadia käytettiin Kreikassa, ehkä myös Roomassa?

Tässä vaiheessa en ole tehnyt korjausta muihin teksteihini, joten mahdollinen virhemarginaali -1 vuosi, kannattaa pitää mielessä!

 

 

Lähdeluettelo

[1] a) Spectrum tietokeskus  b) http://en.wikipedia.org/wiki/Pontius_Pilate
[2]
a)
Spectrum tietokeskus  b) http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_High_Priests_of_Israel
[3]
Arto Kivimäki & Pekka Tuomisto: Rooman keisarit > Tiberius
[4] http://en.wikipedia.org/wiki/Hebrew_calendar
[5]
a)
Spectrum tietokeskus > Kuu  b) http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuun_vaiheet
[6] http://eclipse.gsfc.nasa.gov/phase/phase2001gmt.html
[7] http://en.wikipedia.org/wiki/Hebrew_calendar
[8]
a) http://www.jewishencyclopedia.com > Temple  b) http://en.wikipedia.org/wiki/Main_Page > Herod's Temple
[9]
Spectrum tietokeskus > Kalenteri > Juutalainen kalenteri
[10]
http://www.lubavitch.fi/calendar/view/month.asp?tDate=9/4/2008
[11] Flavius Josephus: Antiquities of the Jews, book 14, 16:4
[12]
Spectrum tietokeskus -> kronologia
[13]
http://en.wikipedia.org/wiki/Olympiad
[14] http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu > kesäpäivänseisaus
[15]
http://en.wikipedia.org/wiki/Yom_Kippur

[16]
Flavius Josephus: Antiquities of the Jews, book 15, 11:1

Comments