CH‎ > ‎

Hortonin Syndrooma

Hortonin Syndrooma (sarjoittainen päänsärky) on äärimmäisen kivulias sairaus jossa esiintyy sairaskohtauksia. Kipu on polttavaa, repivää, läpitunkevaa.

Lyhytkestoiset kipukohtaukset sijoittuvat toiselle puolelle päätä, tavallisesti silmän ympärille. Ne voivat heijastua myös päälaelle, poskeen tai kaulaan. Kivut ilmestyvät varoittamatta, kerran tai useammin vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan. Usein ne herättävät kesken unien. Kohtauksen aikana on vaikea pysyä paikallaan.

Ketä se koskee?

Hortonin syndrooma vaivaa n. kolmea henkilöä tuhannesta. Tauti saattaa tuntua harvinaiselta, mutta jo Suomessa sairastavien joukko on merkittävä: yli 15.000 henkilöä. Hortonin syndrooma alkaa tavallisimmin 20 – 40 ikävuoden välillä, aktiivisten opiskelu- ja työvuosien aikaan, ja on miehillä viisi kertaa tavallisempi kuin naisilla. Hortonia voi esiintyä myös lapsilla.

Hortonin syndrooman muodot

Episodisessa Hortonin syndroomassa kipuja tulee päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa, usein samaan vuodenaikaan, joko syksyllä tai keväällä. Sarjaa seuraa taas useamman kuukauden tauko. Joillakin sarjoja on tiheämmin, toisilla ei edes joka vuosi.
Kroonisessa Hortonin syndroomassa kohtauksia on päivittäin. Noin joka kymmenes Horton kroonistuu.

Hortonin syndrooman kipujakson aikana esiintyvät oireet

Oireyhtymän diagnosoinnin kriteerit Kansainvälisen päänsärkyjärjestön (IHS = International Headache Society) mukaan:

A: Vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät kriteerit B – D
B: Kova toispuoleinen kipu silmäkuopassa, silmäkuopan yläpuolella ja/tai ohimolla.
Kipu kestää hoitamattomana 15 – 180 minuuttia.
C: Päänsärkyyn liittyy vähintään yksi seuraavista oireista kivun puolella:
1. silmän sidekalvon verestys
2. kyynelvuoto
3. nenän tukkoisuus
4. kirkas nenäerite
5. kasvojen hikoilu
6. mustuaisen pieneneminen
7. silmäluomen roikkuminen
8. luomiturvotus
D: Kohtaukset esiintyvät taajuudella joka toinen päivä – kahdeksan kohtausta päivässä.

Diagnoosi tehdään oirekuvan perusteella. Lisätutkimuksia tarvitaan, jos oirekuva on epätyypillinen tai lääkkeet eivät auta.

Mikä aiheuttaa Hortonin syndrooman?

Säryn syy ja mekanismit ovat vielä osittain tuntemattomia. Tiedetään kuitenkin, että toiminnan häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee muiden muassa vuosi- ja vuorokausirytmejä (biologista kelloa) sekä hormonieritystä. Kortisolin, kasvuhormonin ja melatoniinin erityksessä on poikkeamia. Hypotalamuksen lisäksi myös kolmoishermon ylin, otsan-, silmän- ja nenänseutuun ulottuva haara ja autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto aktivoituvat poikkeavalla tavalla. Nämä paikallistavat kivun silmän seutuun ja aiheuttavat liitännäisoireita, esim. kyynelvuotoa tai nenän tukkoisuutta.

Mikä laukaisee kivun?

Laukaisevia tekijöitä eli triggereitä ovat jakson aikana esim. alkoholi ja liuotinaineet, joskus päiväunet tai uni-valverytmin muutos, liiallinen fyysinen rasitus, vihanpuuskat, ilmanpaineen muutokset esim. vuoristossa tai lentomatkan aikana. Monet Hortonia sairastavat tupakoivat, mutta siitä ei tiedetä, onko näillä keskinäistä yhteyttä.

Comments