Runot I‎ > ‎

Millä mitalla

Jos voisin olla mänty
kukkulan huipulla,
siellä pystypäin vain seistä
ja kauas katsella.

Mä sieltä ihmeet näkisin
avaran maailman.
Myös pesäpuuna olisin
kotkan ja oravan.

Jos olen pieni pensas
vain polun varrella,
mua kulkija tuskin huomaa
lumen alta talvella.

Mutta siellä oksain alla
on suoja, lämpö maan,
koti menninkäisten ja peikkojen.
Sen alla suojani saan.

Kuka ihmisistä on arvokas,
kuka mainetta, kunniaa saa.
Kellä ystäväin leegio runsain on;
kenet läheisin unohtaa.

Millä mitalla arvosi mittaatkaan
millä toinen sua arvioi,
oman arvonsa pensaskin aina saa,
ei kukaan sua korvata voi.

Comments