Runot I‎ > ‎

Elämän kutimessa

On elämän kutimessa monta silmukkaa
ja monta lankaa peräkkäin ja vierekkäin.
Työpäivän jälkeen pihallemme kolme ikkunaa,
ne hiljaa katsoo, joku valot sammuttaa.

Tämä oma tehtävä, kuin hyvä vaate päällä,
se elämäämme muille kuvastaa.
Mutt' vaatteen alla, maailmassa täällä,
me oomme itse, vaatetus vain siinä päällä.

Niin monitahoinen on työsi, opettaja.
Sen arvon tiedät, muut vain vaistoaa.
Nämä nuoret joka päivä työnsä uuden aloittaa
ja elämä, se malttiin, viisauteen kasvattaa.

Työn jälkeen kaipaat joskus hiljaisuutta,
se voimalähteenä on luovuudelle.
On uusi päivä haaste nuoruudelle,
sen vaivat pieni kumarrus nöyryydelle.

Nyt luonto katsoo keskitalven aurinkoa,
on lumiholvi osa metsän varjostoa.
Sen suurin arkkitehti piirsi, rakensi,
myös pehmentämään kalliota, louhikkoa.

On elämämme aika ainutkertainen.
Näin kulkua ja iloja sen muistelen.
On mieli hyvä, vaate tyylikäs;
sua kasvatettavasi muistaa kiittäen.

Sirkka Aarni-Lauhalle
28.2.1994

Comments