CCSVI - uusi löydös MS-taudin mahdolliseksi syyksi?


Laskimoverenkierron häiriöt MS-taudissa 


Kanadalaisdokumentti "liberation procedure",  suomenkielinen teksti: 



CCSVI - taustaa

                                                                                                             

Verenkierron ja verisuoniston osallisuus MS-taudissa on välähdellyt aika ajoin tutkijoiden / lääkäreiden taholta. Ehkä hämmästyttävääkin, mutta jo 1800 luvun lopulla (aikoihin jolloin Charcot määritteli taudin) verisuonihypoteesit olivat enemmänkin esillä. Saksalainen patologi Eduard Rindfleisch havaitsi MS-tautia sairastaneiden aivonäytteistä, että MS-plakin keskellä oli verisuoni. Hän kirjoitti v. 1863 pohdiskellen, että onko tässä "taudin alkusyy?":

If one looks carefully at freshly altered parts of the white matter ...one perceives already with the naked eye a red point or line in the middle of each individual focus,.. the lumen of a small vessel engorged with blood...All this leads us to search for the primary cause of the disease in an alteration of individual vessels and their ramifications; All vessels running inside the foci, but also those which traverse the immediately surrounding but still intact parenchyma are in a state characteristic of chronic inflammation.

                                                               

Amerikkalainen merkittävä neurologi Tracey Putnam tutkimukset keskittyivät laskimoahtaumien ympärille ja hänen teorian mukaan MS-taudin ahtaumat syntyvät aivojen laskimoissa. Hän teki jopa koeläinkokeita, ja ahtautti koirien (beagle) aivojen laskimoverenkiertoa. Vajaan vuoden kestäneen "laskimoahtauma kokeen" jälkeen, koirien aivot päätyivät tutkimuspöydälle ja niistä löydettiin MS-taudin suhteen identtisiä plakkeja (Putnam t. 1935,  "Studies in multiple sclerosis: encephalitis and sclerotic plaques produced by venular obstruction")



Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä aivojen laskimot vilahtelivat MS-tutkimuksessa, mm. tanskalaistutkija Torben Fog kiinnostui ja tutki MS-plakkien ja laskimoiden yhteyttä, ja vahvistikin että plakit laskimoreittien yhteyteen. (Fog T. 1964, On the vessel-plaque relationships in the brain in multiple sclerosis)

Itävaltalainen lääkäri/neurologi F.A. Schelling esitti 80-luvulla aiemmista poikkeavan ajatuksen: MS-taudissa laskimoahtaumat sijaitsevat todennäköisesti kallon ulkopuolella, kaulan alueella tai alempana laskimoissa. Hän puhuu "takaisinvirtauksesta" termillä "back-jet". Tuolloin ei ollut käytössä nykypäivän tarkkaa kuvantamistekniikkaa, joten Schelling ei tuolloin saanut tukea hypoteesilleen. Hän kertoi vuonna 2009 esitetyssä haastattelussa, kiertäneensä eri MS-tutkijoiden luona, jotta laskimoteoriaan tartuttaisiin. Hän törmäsi vallalla olevaan autoimmuuniteoriaan ja asia jäi unholaan melkein 30 vuoden ajanksi.   

F.A. Schelling:n haastattelu, 2009:


Schelling:n tutkielma: (Multiple Sclerosis: the image and it's message)


Italialainen verisuoni asiantuntija Paolo Zamboni (s. 25.3 1957) jatkoi Schellingin viitoittamalla tiellä ja nyt voisi sanoa että hän "osui kultasuoneen", minkä todellinen merkitys aukeaa vasta tulevien tutkimuksien myötä. Zamboni on kansainvälisesti palkittu laskimoasiantuntija/-tutkija, jonka vaimolla (Elena) on MS-tauti. Tässä valossa voisi sanoa että olosuhteet laskimoyhteyden "uudelleen löytymiseen" olivat ihanteelliset. Zamboni kertoi haastattelussa että ensi alkuun hänen laskimolöydöksiin suhtauduttiin uteliaasti, mutta pikkuhiljaa tutkimuskentälle muodostui jännitteitä uuden tutkimuslöydöksen myötä. Zamboni kertoi haastattelussa että ensi alkuun hänellä oli vaikeuksia löytää yhteistyökumppania neurologian kentältä, mutta onneksi Fabrizio Salvi (neurologisen tutkimuskeskuksen johtaja) kiinnostui laskimoyhteyksistä siinä määrin, että tekevät nyt yhdessä loistavaa tutkimustyötä. Tämän yhteistyön hedelmiä on mm. ensimmäinen kliininen tutkimus/kokeilu, jossa tutkittiin laskimoiden toimintaa korjaavan operaation vaikutuksia relapsoivassa ms-taudissa. Tämän kokeilun alustavat tulokset ovat erittäin kiinnostavia ja lupaavia (asiasta hieman lisää "ccsvi ja ms" sivulla).  


Pro Paolo Zamboni, CBC haastattelu huhtikuussa 2010


Italialaisten tutkimustyö on saanut saanut vahvistusta mm. Stanfordin yliopiston verisuonilegendan, Michael Daken taholta. Keväällä 2009 Dake sai kuulla aiheesta ja kiinnostui siinä määrin, että aloitti omat kartoitukset CCSVI:ssä. Toukokuussa 2009 hän teki jo ensimmäisen toimenpiteen Stanfordissa, jolloin RR-tautimuotoa sairastava mies sai stentin kaulalaskimoonsa. Dake ehti hoitaa useita kymmeniä MS-potilaita, mutta kahden takaiskun jälkeen Stanford keskeytti hoidot. Progressiivista tautimuotoa sairastava nainen menehtyi aivoverenvuotoon, missä todennäköisesti stenttioperaation jälkeinen lääkitys oli kohtalokas. Toinen takaisku oli "stentin karkaaminen", eli operaation yhteydessä jouduttiin tekemään isompi kirurginen operaatio "karanneen" stentin myötä. Tässä jälkimmäisessä onneksi selvittiin säikähdyksellä. Nyt (2011) alussa Stanfordissa pyritään käynnistämään kliininen tutkimus Michael Dake:n johdolla. Zamboni ei suosi stenttejä vielä tässä vaiheessa, vaan toistaiseksi hän on keskittynyt turvallisempaan vaihtoehtoon, eli pallolaajennukseen. 


Katso professori Daken luento CCSVI:stä: 

OSA 1: (kesto n. 10 min):

                    

OSA 2: (kesto n.10 min)



 Puolalainen laskimoasiantuntija Marian Simka luultavasti maailman kokenein CCSVI operaatioiden suhteen, ainakin operaatioiden lukumäärä huomioiden. Hänen johtama klinikka Euromedic teki ensimmäisen CCSVI operaation lokakuussa 2009. Varovasti arvioiden klinikka on tehnyt vajaat tuhat operaatiota aloituspäivästä lähtien. Euromedic tuottaa myös tutkimustietoutta liittyen CCSVI:n ja MS:n kytköksestä. Esim. 

 "Extracranial Doppler sonographic criteria of chronic cerebrospinal venous insufficiency in the patients with multiple sclerosis" (2010/4, Simka M.)   http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20351666  


Marian Simka:n lyhyt kommentti CCSVI:stä



Maailmanlaajuisesti CCSVI on levinnyt viime kuukausina valtavalla vauhdilla. Operaatioita on tehty ja tehdään noin kahdessakymmenessä maassa, mm. USA, Belgia, Saksa, Puola, Bulgaria, Skotlanti, etc. Asian nopea eteneminen on johtanut terveysturismiin, ja tässä on omat vaaratekijänsä, mm. operaation jälkeinen seuranta on huomion arvoinen seikka. Internetissä seurattavan keskustelun pohjalta MS-tautia sairastavilla on selkeä toive: saada hoito kotimaassaan. 

Tiedekentällä CCSVI löydökset ovat aiheuttaneet jännitteitä, joiden syyt todennäköisesti liittyvät mm. seuraaviin seikkoihin: 

- tutkimuslöydös on uusi, Zambonin pilottitutkimuksen jälkeiset kliiniset tutkimukset puuttuvat. Toisaalta laskimoahtaumat (muualla kehossa) ja käytetty tekniikka (pallolaajennus) ovat varsin tuttuja alan asiantuntijoille. Tutkittua tietoa hoitoefektistä on erittäin vähän, sen sijaan anekdoottista kerrontaa löytyy valtavasti.

- tutkimuslöydösten suhteen ristiriitaisuutta, etenkin dopplermittauksen suhteen. --> Zambonin protokollaan koulutetut tunnistavat CCSVI:n dopplerilla, kun taas eri protokollalla, ilman erillistä koulutusta CCSVI jää tunnistamatta. Esim. saksalaistutkimus (Doepp) ei tunnistanut ahtaumia MS-tutkittavilta (N=56). Zamboni on tarjoutunut toistamaan tutkimuksen yhdessä saksalaistutkijoiden kanssa, jotta yhteinen tutkimusprotokolla löytyisi. 

- suurin kritiikki on noussut neurologian kentältä. Kansankielellä ilmaisten CCSVI on "vaikea pala" neurologian kentällä, uusi löydös haastaa tarkastelemaan MS-tautia tyystin uudesta näkökulmasta. Mikäli kliiniset tutkimukset vahvistavat laskimohoitojen myönteiset vaikutukset, se tarkoittaa myös muutoksia hoitomenetelmien suhteen.

Tutkimuksellisesti tällä hetkellä (2011) asiassa tapahtuu paljon, eri puolilla maailmaa. Ehkä kiinnostavimmat tutkimukset liittyvät laskimoahtaumien hoitovaikutuksiin ja käynnissä on jo kliinisiä tutkimuksia. Seuratuin ja suurin tällainen on New York:n, Albanyn yliopiston laaja tutkimus. Tässä kokeilussa hoidettavat jaetaan kahteen ryhmään - "oikea operaatio" ryhmä ja "feikki operaatio", joiden suhteen hoitovaikutuksia tarkastellaan. 

  Study To Evaluate Treating Chronic Cerebrospinal Venous Insufficiency (CCSVI) in Multiple Sclerosis Patients 

Albanyn laajaa tutkimusta johtaa dr. Manish Mehta, ja hän on osallisena myös v. 2004 perustetussa  V-aware järjestössa, jonka tarkoitus on levittää tietoa verisuonisairauksista ja edistää suoniston terveyttä. Järjestö julkaisee myös lehteä, jonka lokakuun 2010 numero keskittyy CCSVI:n kokonaan. Ehdottomasti lukemisen (tai tulostamisen) arvoinen, ja sisältää oleellisen infon aiheesta, mm. Albanyn kliinisen tutkimuksen tiimoilta. 

Klikkaa kuvaa



web-counters.org