Esittely

 
Mistä kaikki on saanut alkunsa ja mihin se on päätynyt?

Kipinä on aina ollut olemassa, mutta 23.4.1995 se sai tulen. Tuona päivänä taloon tassutteli lautasantenni korvilla varustettu hoopon näköinen musta sykkyrä, joka alkoi myöhemmässä vaiheessa tottelemaan nimeä Bobi. Bobi oli mustaakin mustempi Belgianpaimenkoira Groenendael.
Bobin kanssa tuli kokeiltua ties mitä, mutta hienostuneen luonteensa tähden moni asia jäi kokeilun asteelle. Muutenkin Bobi oli luonteeltaan sellainen, ettei se halunnut poistua mukavuus alueelta.

Seitsemän vuotta Bobi sai olla talon yksinvaltias, kunnes remmiin liittyi Roope. Roope tuli vain hoitoon ja sille tielle jäi. Tosin Roopen ollessa viisi viikkoinen olin jo ilmoittanut ottavani sen. Roope oli Belgianpaimenkoira Tervueren ja ensimmäinen oma näyttely/ harrastuskoira. Roopen kanssa harrasteltiin kotosalla ja jossain vaiheessa ihan meinattiin kokeisiinkin asti, mutta harmaakaihi ennätti ennen ja kisa sekä jälkeläis haaveet unohdettiin.Tästä huolimatta vielä monta vuotta treenattiin, vaikkakin tottelevaisuus puolella sai unohtaa hypyt ja kiipeämiset yms. joissa näöstä oli apua.

Jossain 2000 luvun alkupuoliskolla tuli sekaannuttua Suomenpystykorviin ja ruvettua olemaan mukana kasvatustyön arjessa. 
Vuonna 2006 taloon muutti urakalla Kaukasiankoiria. Jo muutamaa vuotta aiemmin olin alkanut tiiviisti olemaan laumanvartioiden kanssa tekemisissä.
Iwan syntyi 18.3.2006 ja kesän korvalla muutti osoitteensa. Iwan joka itse valitsi omistajansa heti syntymästään. Iwan joka on mammampoika henkeen ja vereen.
Tsäkur sen sijaan tuli loppu kesästä Suomeen. Koirahoitolassa tutustuin hänen hurmaavaan persoonaan. Miten sattuikin eräs alkutalven päivä tulemaan puheeksi Tsäkurin silloisen omistajansa kanssa, hänen luonne ja se kuinka Tsäkurin kaverina oleva narttu ei tahtonut sietää Tsäkuria. Kauaa ei tarvinnut miettiä otanko Tsäkurin vai en, kun sitä tarjottiin. Näin talosta löytyi 2006 jouluun mennessä kaksin kappalein Kaukasiankoiria.

Koirien vanhetessa monta kertaa tuli mietittyä mikä on seuraava rotu. Onko se belgi vai kaukasialainen, vai kenties jokin ihan muu. Tsäkurista ajan jättäessä vuonna 2012 tuli aiheelliseksi tosissaan miettiä seuraavaa koiraa, kun Roopekin alkoi olemaan 10 vuotias. 
Kun se rotu tuli mieleen, niin ei tarvinnut miettiä. Keeshondissa yhdistyy juuri ne ominaisuudet mitkä miellyttävät belgeissä ja kaukasialaisissa. Keeshond johon olin jo vuosia aikaisemmin ihastunut. Ilta aurinkoa katsellessa, kallion reunalla istuen, kainalossa harmaa vanha herra viskibassolla haukahdellen. Voiko tähän olla ihastumatta?
Tarkoituksenani oli ottaa uusi harrastuskoira Roopen ja Iwanin rinnalle kasvamaan. Kohtalo tosin määräsi toisin ja 2012 elokuussa mahasyöpä vei Roopen äkillisesti.
   
Hetken aikaa oli orpo olo, kun ei ollut kuin Iwan, mutta 16.11.2012 taloon vipelsi duracel pupuakin nopeampi Keeshondin pentu Kassu. Keeshondeja oli tullut seurailtua tiiviisti keväästä asti ja kasvattajista tietoa tonkien sekä yhdistelmiä tutkiessa. Yhdistelmä josta Kassu on, siinä oli jotain mikä vetosi heti ensi näkemällä. Taas turvauduttiin kuuluisaan intuitioon, johon on turvauduttu monta kertaa ennenkin koira asioissa.

Kun Kassu alkoi olemaan pari vuotias, totesin että nyt voisi jälleen olla koiran mentävä aukko talossa. Sen aukon täyttymiseen meni vain nelisen vuotta. Vuosien saatossa ihminen tahtoo tulla kriittiseksi ja kun omaa vielä sen kuuluisan intuition, niin sopivan yhdistelmän löytyminen ei ollut helppoa. Kriteerit täyttäviä yhdistelmiä ei ollut joka oksalla ja viimeistään turkinlaatuihin jysähti kriteerien täyttyminen. Kassu on vahingokseen opettenut, että keeshondilla voi olla äärimmäisen helppo ja huoleton turkki. Juuri samanlaisen huolettoman turkin halusin tulevalle keeshondille. Yhdistelmiä katsellessani tuli useasti mietittyä, mihin Suomen keeshondit ovat menossa, kun tällainen pilkunviilaaja ei tahdo löytää itselleen koiraa. Olihan vuosien saatossa muutamia yhdistelmiä, mutta ne eivät toteutuneet tai tuli jotain muuta, miksei pentua niistä tullut.

Talvella 2018-2019 se kuuluisa intuitio nosti jälleen päätään. Milja (kennel Waatan) oli tekemässä yhdistelmän, josta tuli hyvät
värinät sekä se vielä jopa täytti kriteerit. Alkuperäinen tunne ei suinkaan ollut väärä, vaan vahvistui kun näin pentueensa ainokaisen uroksen neljäviikkoisena. 5.7.2019 vihdoin taloon muutti toinen keeshond alias Natku. Natku on aivan hurmaava pakkaus... naskalihampaidensa kera. Jännityksellä odotetaan tulevaisuutta ja katsotaanko johdattiko kuuluisa intuitio jälleen kultakimpaleen luokse.

 
 
Koirien myötä olen myös uppoutunut yhdistys maailmaan. Roope vei mukanaan Forssan Palveluskoirien johtokuntaan (2004-2016), jonka ydintoiminnasta en kadonnut vaikka johtokuntapaikan jätin, vaan jatkoin jäsensihteerinä, halli- ja mediavastaavana. Kassu sen sijaan on johdattanut Suomen Keeshond ry:n hallitukseen (2014-2018) sekä jalostustoimikunnan puheenjohtajaksi (2016-2019) ja Kosken Seudun Koiraharrastajien toimintaan mukaan ja sihteeriksi (2014-2017). Koirakerho Tassuissa ollaan jäseninä oltu vuodesta 2015 ja vuonna 2019 palkittiin vuoden 2018 Aktiivihiilenä ahkerasta talkoilusta.

Loppu vuodesta 2014 myönnettiin kennel nimi Wolflimit. 
Kasvattajan peruskurssinhan olin käynyt jo hyvistä ajoin suorittamassa vuonna 2004. En olisi varmasti vieläkään anonut, jollei olisi ollut pakko ja nykyään se on niin helppoakin anoa sähköisesti.
Kennel nimi Wolflimit ei ole hetken päähän pisto. Alusta alkaen olen tiennyt, että nimi alkaa Wolf. Wolfin perään tuli sovitettua jos jonkinlaista sanaa, joka kuvaisi meitä. Tuli mietittyä sudenhenki, -sielu, -kaste, -metsä ja ties mitä. Luonnon rauhassa villieläinten ympäröimänä ja omaa rauhaa rakastavana Wolflimit eli Susiraja kuvasi meitä parhaiten.

Tavoitteena koirien kanssa on sujuva arki, jossa koirat saavat olla oma itsensä juuri sillä luonteella ja vaistoilla mitkä heille on suotu ja he saavat olla mukana ja läsnä arjen kulussa. Harrastetaan mahdollisuuksien rajoissa koiran sekä itsensä iloksi. Voisi melkein sanoa, että koirat ovat elämäntapa ja kun kuljemme niin kuljemme laumana.



Tärkeitä päivämääriä ja käännekohtia. 

31.1.1995 Bobi syntyi23.4.1995 Bobi saapui
6.6.1999 Tsäkur syntyi
23.6.2002 Roope syntyi
2004-2016 Forssan Palveluskoirien johtokunnassa
2004 Kasvattajan peruskurssi
18.3.2006 Iwan syntyi
12/2006 Tsäkur saapui
2.11.2008 Bobista aika jätti
9.1.2012 Tsäkurista aika jätti
20.8.2012 Roopesta aika jätti
22.9.2012 Kassu syntyi
16.11.2012 Kassu saapui
2013-2017 Koskenseudun koiraharrastajat ry johtokunnassa
2014-2018 Suomen Keeshond ry. johtokunnassa
2014 Kennel nimi Wolflimit
25.4.2015 Kassu valioitui neljän maan valioksi Suomen muotovalion myötä
20.12.2015 Kassu sai aika Cacibin heti, kun 1 vuosi ja 1 päivä täyttyi.
19.12.2016 Kassun kanssa saavutettiin Kennelliiton virallinen kaverikoira status.
2017 Kassu palkittiin Koirakerho Tassujen vuoden 2016 näyttelykoiraksi.
20.1.2018 Kassu palkittiin mitallilla Kennelliiton Kaverikoira toiminnassa mukana olosta.
2019 Minut palkittiin Koirakerho Tassujen vuoden 2018 Aktiivihiilenä
14.5.2019 Natku syntyi
5.7.2019 Natku saapui