Hiljainen tieto

Hiljainen tieto (tacit knowledge) tarkoittaa henkilökohtaista tietotaitoa, jota on vaikea jakaa. Se voi liittyä ammattiin tai muuhun taitoon, esimerkiksi miten ommellaan takki tai miten pyöräillään. Hiljaista tietoa on helpompi opettaa tekemällä kuin selostamalla tai tekstinä. Kädestä pitäen opettaminenkin on vaikeaa. Parhaiten sen oppii itse tekemällä. Hiljainen tieto on kokemuksen ja kehon tietoa. Käsitteen loi alun perin filosofi Michael Polanyi.

Tiedosto:Bicycle mending.jpg
Polkupyöräily vaatii hiljaista tietoa, jota sanoin ei pysty ilmaisemaan. Valokuvalla voi sanatonta tietoa ilmaista. 

Piilevä tieto

Ilkka Niiniluoto käyttää hiljaisesta tiedosta termiä piilevä tieto. Silloin tarkoitetaan sellaista tietoa, joka on hankittu kokemuksen kautta, sekä aistien avulla tehdyillä havainnoilla ja tekemällä erilaisia töitä. Hiljainen tieto voidaan laaja-alaisesti ymmärtää käsitteinä know how ja know that. Englannin kielessä erotetaan informaatiotieto osaamistiedosta, kun suomen kielessä tieto merkitsee molempia. Suomessa puhutaan tekijän tiedosta, ammattitaidosta tai osaamisesta [1]. Arkikielessä käytetään myös mielellään sanontaa näppituntuma. Englannin kielen käsite personal knowledge, tekijän taito tarkoittaa osaamista juuri tällaisena hiljaisena tieto-taitona [2].

Hiljainen tieto

Käsitteen toi suomalaiseen keskusteluun Hannele Koivunen teoksessaan Hiljainen tieto (1997), jossa hän käänsi englannin tacit knowledge -käsitteen hiljaiseksi tiedoksi. Hiljaisen tiedon vastakohta on eksplisiittinen eli käsitteellinen tieto, jota voidaan prosessoida ja tallentaa suhteellisen helposti samoin kuin viestiä ja jakaa [3]. Lääkärin diagnoosi on osittain kokemusperäistä hiljaista tietoa, osittain teoreettista eksplisiittistä tietoa, joka voidaan kirjoittaa lääkärikirjoihin. Hiljaista tietoa ei voida ilmaista tekstein, mutta sen sijaan sitä voidaan tallentaa kuviin [4].

Käytännön filosofiaa

Itämaisessa filosofiassa käytännön tietoa ei eroteta teoriatiedosta, kun taas länsimainen filosofia erottaa tiedon ja tietäjän. Itämainen perinteinen tiedonkäsitys taas ei ymmärrä kuinka tieto voidaan erottaa tietäjästään, tai sitä kuinka teko voidaan erottaa tekijästään. Filosofi hallitsee teorian. Mutta filosofi joka hallitsee myös käytännön on mentori [5].

Käytännön kokemusten siirrossa hyödynnetään perinteistä kisälli-mestari tai uutta oppilas-mentori menetelmää. Ammattitaitoa ei saavuteta yksinomaan kirjoja kahlaamalla. Tarvitaan myös käytännön kokemusta ja siitä saadun hiljaisen tiedon siirtoa, jota ei kirjoista voi siirtää. Opettajan käytännön ammattitaito on rajallinen. Se käytännön tieto, jota ammatissa tarvitaan, on suurelta osalta työpaikkakohtaista. Oppilaitoksessa voidaan oppia pääperiaatteet. Käytännön tieto ja osaaminen on opittava työpaikalla [6].

Hiljaisen tiedon siirtäminen

Japanilaiset professorit Nonaka ja Takeuchi havaitsivat hiljaisen tiedon merkityksen tutkiessaan ammattitaidon siirtoa ja innovaatioiden syntyä japanilaisissa yrityksissä. Organisaatioissa syntyy tietoa käsitteellisen (eksplisiittisen) ja hiljaisen tiedon vuorovaikutuksen tuloksena seuraavanlaisissa muunnosprosesseissa: hiljaisesta tiedosta hiljaiseksi tiedoksi (sosiaalistaminen - sosialization), käsitteellisestä tiedosta käsitteelliseksi (yhdistäminen - combination), hiljaisesta tiedosta käsitteelliseksi tiedoksi: esimerkiksi omaa näkemystä kuvailevan, metaforisen kielen ja keskustelujen kautta (ulkoistaminen - externalization) käsitteellisestä tiedosta hiljaiseksi tiedoksi (sisäistäminen - internalization) [7].

Viitteet

  1.  Niiniluoto I. (1989) Informaatio, tieto ja yhteiskunta. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
  2.  Dormer P. (1994) The Art of the Maker. Thames & Hudson Ltd, London
  3.  Koivunen H. (1997) Hiljainen tieto. Otava, Helsinki
  4.  Linturi H. (2004) Tiedon hiljainen maailma. [1]
  5.  Nonaka I. & Takeuchi, H. (1995) The knowledge Creating Company. Oxford University Press
  6.  Mölsä. P. (2007) Aika näyttää! Ammattiosaamisen näytöt ja inkluusio. jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä
  7.  http://sites.google.com/site/mentorointi/mentorointi-japanilaisen-mallin-mukaan Mentorointi japanilaisen mallin mukaan

Katso myös



© Alkuperäisaineisto kuuluu Assijorinat-sivustolle. Assijorinat-aineistoa on käytetty mm. suomenkielisessä Wikipediassa. Sisältö on käytettävissä lisenssillä GNU Free Documentation License.

Comments