Blogi‎ > ‎

1970-luku. Mahdollisuus vai Mörkö?

lähettänyt Antti Asuntokauppias 23.9.2019 klo 1.05

Moni muistaa 70-luvun hippiaatteesta, kunnon rock musiikista tai ikonisesta Volkkarin Kleinbussista.

Itse en elänyt 70-luvulla ja nuo ovatkin monesti itselle niitä mielikuvia mitä media on takonut päähäni. Monelle myös on jäänyt mielikuva, että 70-luvulla tehtiin ”huonoja” rakennuksia, joita nyt ei kannata ostaa, koska ne tulevat peruskorjaus ikään. Mitä sitten tarkoittaa peruskorjausikä? Sitäkö, että talo puretaan rungolle ja rakennetaan uusiksi. Ei, tai joo pahimmillaan, mutta se on todella harvinaista. Tiedän vain yhden tapauksen ja sekin oli merellisessä Lauttasaaressa. Remontti tuli maksamaan huoneistolle luokkaa 2000 €/m2, mutta sitä ennen osakas ei mistään korjauksesta ollutkaan mitään maksellut. Tämä on yksi vaihtoehto peruskorjata vanhaa, mutta kyllä suurin osa 70-luvun asunnoista on jo aloittanut peruskorjaukset 2000-luvun alussa. Yleensä ensin on vesikatto uusittu ja sitten ikkunat tai toisin päin. Elementit ovat saaneet uuden saumauksen ja sokkeli on pinnoitettu / maalattu. Pihaa on paranneltu ja leikkivälineitä vaihdettu uusiin. Hissit modernisoitu, uusittu tai peruskorjattu kuka nyt milläkin nimellä haluaa hissiremonttia kutsua. Nyt mietitään julkisivun päivittämistä ja parvekkeiden korjausta, jos niitä ei ole vielä tehty. Mitä jää jäljelle?

Se ”mörkö”, eli putkiremontti. Tämä on yleisin kysymys esittelyissä tai muussa yhteydenotoissa: ”Onko putket tehty”, johon vitsillä voi vastata, että on 70-luvulla. Jännä, että harva kysyy sitä jos talon valmistumisvuosi on 1981, mutta heti kun se on 1979, niin sitä kysytään. Teoriassa 1981 rakennettuun taloon on voitu laittaa 1979 valmistetut putket. Möin kerran Pohjois-Leppävaarasta asunnon, joka oli vuonna 1985 valmistuneesta yhtiöstä, jossa oli myynnin aikana menossa vaakaviemärin uusinta kellarissa, koska se oli tehty vielä valuraudasta, vaikka muoviputki oli jo käytetyin materiaali 70-luvulla. Tässä yhtiössä siis aloitettiin jo osittainen putkiremontti, mutta se ei ketään haitannut. Jos kyseessä olisi ollut 1975 valmistunut asunto, niin se taas olisi ollut hidaste. Aina löytyy siis poikkeuksia, se pitää muistaa.

No se pointti koko jutussa? Se, että nyt mielestäni kannattaa ostaa juuri 70-luvun asunto. Yleinen oppi: ”Osta silloin, kun muut haluavat myydä”. Uudessa asunnossa on valkoiseksi maalattua ontelolaattaa katossa, valkoiseksi maalattua betoniseinää ja parkettia / laminaattia lattiassa. Näin on suurimmassa osassa 70-luvun asuntojakin ja jos ei vielä ole, niin edullisesti ne sinne saa. Jos unohdetaan avokeittiö, niin kaiken saman saa 70-luvun asuntoon, kuin uuteen vastaavaan, joskus jopa avokeittiönkin. Mutta hinta? Otetaan esimerkiksi jälleen Leppävaara ja tarkemmin Suur-Leppävaara, johon kuuluvat myös 70-luvun Perkkaa ja täysin uusi Vermon alue. Vermossa keskimääräinen kolmion neliöhinta on n. 4500 € / m2, jolloin 79 m2 kokoinen kolmio maksaisi siis 355 000 €. Vierestä Perkkaalta lähempää Selloa ja asemaa saat samat neliöt keskimäärin 2400 €/m2 eli puolet edullisemmin. Kolmio, joka myös sijaitsee omalla tontilla maksaa siis vain 190 000 € ja tällöin siinä on jo 2000-luvulla päivitetyt pinnat. Halvimmat ns. ”retro”-asunnot ovat maksaneet vain n. 170 000 €. Kun tähän päälle lyödään julkisivu- ja parvekeremontin kustannukset n. 24 000 € ja tulevan putkiremontin kustannukset max. 70 000 € (arvio), olisi 2000-luvulla päivitetyn kolmion peruskorjatusta yhtiöstä hinta n. 284 000 €. Vielä siis yli 70 000 € edullisempi, kuin Majurinkadun toisella puolella olevat. Tuo summa on siis tulevaisuuden puhdasta arvonnousu mahdollisuutta! Mitä mieltä itse olet? Saa kommentoida! 

Comments