3. Verkostoituminen

Sosiaalinen media: perustietoa ja vinkkejä oppimisympäristöhankkeiden toteuttajille

Etusivu 

1. Mitä on sosiaalinen media?

2. Ilmaiset ohjelmat ja palvelut

3. Verkostoituminen

4. Työvälineitä

4.1 Blogit

4.2 Wikit

4.3 Googlen työvälineet

4.4 Reaaliaikainen viestintä

4.5 Verkostoitumispalvelut

4.6 Informaation jakaminen

4.7 Informaation ohjailu

4.8 Ajanhallinta

4.9 Muita hyödyllisiä työvälineitä

5. Verkkoviestinnän taidot

5.1 Tietoturva

5.2 Netiketti

5.3 Tekijänoikeudet

5.4 Lähdekriittisyys

6. Sovellusideoita

Palaute sivun laatijalle

Internet ja sosiaalinen media luovat verrattomat puitteet ihmisten ja organisaatioiden verkostoitumiseen. Kehitys kulkee kohti seuraavaa tasoa, verkostojen verkostoitumista.

Onko verkostoituminen vain muotia?

Ihmisten yhteistoiminnassa on kyse suhteista. Suhteiden kautta syntyy verkostoja. Se on normaalia elämää, ja juuri tästä normaaliudesta syntyykin pieni näköharha. Verkostojen voimaa ei useinkaan ymmärretä.

Verkostoista ja verkostoitumisesta (tai verkottumisesta) puhuttaessa käsitteet ovat hieman hämäriä. Lisätiedon hankkijan on hyvä erottaa sosiaaliset verkostot, taloudelliset verkostot (klusterit) ja verkostomarkkinointi (pyramidiyritykset). 

Sosiaalisesta mediasta puhuttaessa viitataan ensisijaisesti sosiaalisiin verkostoihin, mutta internetin uusien liiketoimintamallien kehittyessä syntyy myös liiketoimintaan liittyvää verkostoitumista.

Miksi kannattaa verkostoitua?

Verkostoituminen keventää työtä. Yhteisiä asioita voidaan kehitellä ja edistää paremmin kuin yksin toimien. Internetin kautta erilaisten dokumenttien yhteinen työstäminen käy kätevästi. Toisen näkökulma antaa kattavuutta kehittelytyöhön. Verkostossa havaitaan enemmän yksityiskohtia ja liittymäkohtia sekä oivalletaan monipuolisemmin kokonaisuuksia.

Verkostoituminen päivittää ammattitaitoa. Verkostoissa jaettu tieto on kaikkien saatavilla. Usein on myös mahdollista kysyä tarkentavia kysymyksiä asiantuntijoilta. Verkostoissa vertaisoppiminen sujuu luontevasti.

Verkostoituminen rikastaa. Puhtaalla hyödyntämismielialalla ei kuitenkaan synny toimivia suhteita. Verkostoituminen on aina vaihdantaa. Omastaan on oltava valmis jakamaan.

Verkostojen avulla voi esimerkiksi:

  • löytää uusia toimintaideoita
  • toteuttaa kustannustehokkaasti erilaisia asioita
  • hankkia kätevästi oleellista informaationa
  • säästää päällekkäistä työtä
  • vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin
  • selvittää ongelmia 

Kenen kanssa kannattaa verkostoitua?

Helsingin yliopiston taannoinen kansleri, Kari Raivio, opasti uusia opiskelijoita valitsemaan yllättäviä sivuaineita. Samalla tavalla voisi opastaa verkostoitujaa. Ei kannata olla turhan ujo ja konservatiivinen. Yllättävien yhteistyökumppaneiden kanssa saattaa syntyä ainutlaatuisia ideoita.

Verkostoitumisessa ollaan usein myös sokeita arkisesti tuttujen toimijoiden, kuten kirjastojen tai kansalaisjärjestöjen, suhteen. Yhteinen intressi voi löytyä hyvinkin läheisen kumppanin kanssa. Internetin ansiosta kumppanit voivat toisaalta olla vaikka eripuolilta maapalloa.

Sosiaalinen media tukee monin tavoin verkostoitumista

Erityisten verkostoitumispalveluitten (katso luku 4.5) lisäksi sosiaalisen median palveluihin sisältyy poikkeuksetta mahdollisuus muodostaa suhteiden rihmastoja ja tulla löydetyksi. 

Verkostoitumisen näkökulmasta kannattaakin miettiä oman ryhmän toiminnan esittelyä, jota tukevat:

  • mieleenpainuva omintakeinen nimi
  • tunnuskuva
  • lyhyeen iskulauseeseen tiivistetty oma sanoma
  • yhteystiedot tai yhteyslomake 

Lisätietoja:

Tuhat sanaa blogi 14.6.2008: Orange tutki: Sosiaaliset verkostot hämmentävät 

Palaute sivun laatijalle