5.4. Lähdekriittisyys

Sosiaalinen media: perustietoa ja vinkkejä oppimisympäristöhankkeiden toteuttajille

Luotettava tieto on arvokasta

Oikean tiedon tavoittamiseen kuluva aika on sekin arvokasta. Tiedon luotettavuus ei ole ainoastaan tutkijoitten ongelma. Lähdekriittisyys kuuluu kaikkeen tietointensiiviseen työhön. 

Sosiaalisesta mediasta puhuttaessa on korostettu jokamiehen tuottamien sisältöjen epäluotettavuutta. Jos verkkoyhteisön tuottamaan Wikipedia-tietosanakirjaan voi kirjoittaa kuka tahansa, kuinka siihen voi luottaa? Avoimessa verkossa toimii kuitenkin yllättävän hyvin tiedemaailmasta tuttu metodi: itseäänkorjaavuus.

Sosiaalinen media toimii lähdekriittisyydessä ja oleellisen informaation seulonnassa myös uudella tavalla. Kun ennen saattoi yksitellen kysellä tuttaviltaan, onko ymmärtänyt oikein ja onko löytänyt kaiken oleellisen informaation, nyt voi huudella vilkkaalla torilla verkkotuttavilleen samat kysymykset. Vastauksia tulee usein myös yllättävistä suunnista.

Lähdekriittisyyden peruskeinot pätevät myös verkossa: 

  • Tutki, kuka on tuottanut tiedon, milloin, mihin asiayhteyteen ja millaisia kytköksiä tiedon taustalta löytyy.
  • Hanki tietoa useasta lähteestä ja vertaile.
  • Pyri alkuperäisille lähteille.
  • Jos epäilet, hyödynnä verkostojasi, sillä:

Sosiaalisessa mediassa toimii kysymisen ja vastaamisen laki

Kysyjä saa vastauksen ja siitä ilahtuneena motivoituu vastaamaan toisessa tilanteessa toiselle kysyjälle. Pienissä sisäpiireissä saatetaan unohtaa lähdekriittisyys ja muodostetaan oma totuus. Huhujen ja luulojen varassa toimitaan jopa valtakunnan politiikassa. 

Avoin verkko toimii yleensä tehokkaana seulana. Silti lähdekriittisyyttä ei koskaan sovi unohtaa.

Googlen rajat ovat maailmani rajat

Tiedonhaku on internetin vahva, mutta myös heikko puoli. Tämän vuoksi muista:

  • Data, informaatio ja tieto eivät suomen kielessä erotu selkeästi toisistaan. Kaikki informaatio ei suinkaan ole luotettavaa ja merkityksellistä tietoa. Klassikkoteos, Ilkka Niiniluodon Informaatio, tieto ja yhteiskunta, on hyvää luettavaa. 
  • Hakukoneet tavoittavat edelleen vain pienen kerroksen maailmassa olevasta informaatiosta. 
  • Google on kaupallinen yhtiö, jonka tavoite on tuottaa liikevoittoa ensisijaisesti mainostuloilla.
  • Verkkoon julkaisevat sekä asiantuntijat että amatöörit. Molemmat tekevät virheitä.
  • Sivujen ulkoasu ja osoite voivat pettää. Verkkoon laaditaan huijaussivuja joko huvin vuoksi, ilkeyksissään tai jopa pahuuttaan levittämään esimerkiksi haittakoodia.
  • Verkko osoittaa myös nopeasti, että tiedon käsite on aina avoin. Wikipedian levittämä evoluutio-oppi on eräiden mielestä harhaoppia. Tilannetta korjaamaan syntynyt Konservapedia esittää tietyistä asioista hyvin erilaisia tietoja. Hikipedia (Uncyclopedia) pilailee, mutta jos lukijalta puuttuu yleissivistystä, pila voi muuttua harhaluuloksi.

Internetin hakukoneet käyttävät nerokkaita laskentakaavoja. Uusia hakumenetelmiä kehitellään jatkuvasti (mm. metahaku, semanttinen haku) ja toisaalta myös hakutulosten esittämistapoja kehitellään (visuaalinen, verkkomainen ja kolmiulotteinen esittäminen).

Automatisoidun informaation suodatuksen, luokittelun ja esittämisen ohella on edelleen arvokasta saada hyviä linkkejä luotettavilta tuttavilta (sosiaaliset kirjanmerkit, ks. 4.6 Informaation jakaminen) tai ihmistyövoimalla valikoiduista tietokannoista, kuten Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkikirjastosta.

Pilailua, huijaamista, uskomuksia, kiistelyä - suhteellinen tieto

Onko tiedon tarkkuudella väliä? Tietyissä tilanteissa tarkka tieto on ihmiselle elintärkeää. Monissa arjen tilanteissa selvitään vaillinaisellakin tiedolla.

Yleistiedot ovat informaation seula. Kaikilla internetin käyttäjillä ei ole kriittiseen arviointiin vaadittavia tietoja. Mikäli yleissivistys tai kielitaito ei riitä, visuaalinen uskottavuus saattaa hämätä.

Ihmisten herkkäuskoisuutta käytetään surutta hyväksi. Mikäli herkkäuskoisia ei olisi, roskaposti loppuisi hetkessä. Verkko ei sinänsä tee tiedosta epäluotettavaa, mutta verkossa huijaaminen (harmiton ja vakava) on helppoa. Telajärven kunnan kotisivut tunnistaa huumorimielellä laadituksi ja keksityksi, mutta lapsi tai suomea huonosti taitava ei havaitse parodiaa.

Erilaiset maailmankuvat johtavat erilaiseen näkökulmaan samasta asiasta. Yhdysvaltalaiset kreationistit eivät hyväksy evoluutioteoriaa ja heidän ylläpitämänsä korjattu Wikipedia, Creation wiki, antaa erilaista informaatiota esimerkiksi dinosauruksista kuin varsinainen Wikipedia

Skepsis-yhdistyksen sivuilla tutkaillaan filosofisen epäilyn silmälaseilla tiedon rajoilla liikkuvia paranormaaleja ilmiöitä. 

Lisätietoja

Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto: Tiedonhaun peruskurssi

Jyväskylän yliopisto: Tutkivan toimittajan internetopas

Jaakko Anttila on julkaissut kotisivuillaan Sulkakynä-lehdessäkin julkaistun artikkelinsa Lähdekriittisyys tiedonhankinnassa – miten vältät WWW:n sudenkuopat.

Lähdekritiikistä Wikipediassa. Lue ja arvioi Wikipediaa lähteenä.

Tampereen yliopiston sivuilla: Internet-aineiston arviointikriteerejä

Palaute sivun laatijalle