Lukion suoritusohjeet

Lukuvuosi ja jaksotus

Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, joista kunkin kesto on keskimäärin 38 koulupäivää. Opiskelija valitsee kuhunkin jaksoon kurssitarjottimesta vähintään 4 eri oppiaineiden kurssia, joiden opetukseen hän osallistuu, sekä halutessaan lisäksi itsenäisesti suoritettavia kursseja. (kts. s. 8, yo-jaksot)

Jokaisen jakson lopussa on koeviikko, jolloin opiskelijalla on koe tai muu suoritus jokaisesta opiskelemastaan kurssista. Jakson päätyttyä opiskelija saa arvosanoistaan jaksotodistuksen.

Oppiaineen kurssit ja oppimäärä

Jokaisen aineen oppimäärä on jaettu kursseiksi, jotka ovat pakollisia, syventäviä tai soveltavia. Kurssien määrä, pakollisuus ja valinnaisuus ilmenevät opetussuunnitelmasta, tuntijaosta ja ainekohtaisista kurssisisältöjen kuvauksista. Yhden kurssin laajuus on noin 22 oppituntia á 75 min.

Jokaisen aineen oppimäärä koostuu pakollisista sekä opiskelijan valitsemista syventävistä ja soveltavista kursseista, joten eri oppilaiden oppimäärään voi sisältyä eri määrä kursseja.

Lukion oppimäärä ja opintoihin käytettävä aika

Lukion oppimäärä koostuu opiskelijan valitsemien kurssien summasta. Sen on oltava vähintään 75 kurssia, joista pakollisia 47/51 matematiikan laajuudesta riippuen ja valtakunnallisia syventäviä vähintään 10. Kokonaiskurssimäärään lasketaan myös muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit.

Urheilulukion opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään lukion pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Aineissa, joissa urheilulukiolainen osallistuu yo-tutkinnon kokeeseen, ei kursseja pidä jättää pois.

Lukion oppimäärän suorittamiseen voi opiskelija käyttää 2–4 vuotta. Opinto-ajan ollessa 2 vuotta opiskelija suorittaa ylioppilastutkinnon kolmannen vuoden syksyllä. Tämä edellyttää kuitenkin useiden kurssien itsenäistä suoritusta.

Opintojen jakautumisesta valitulle opintoajalle on opiskelijan laadittava toteuttamiskelpoinen suunnitelma, jonka toteutusta ryhmänohjaaja seuraa. Perustellusta syystä rehtori voi myöntää opiskelijalle luvan käyttää opintoihin 5 vuotta.

Suoritukset muissa oppilaitoksissa

Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Nämä kurssit voidaan hyväksyä opiskelijan kokonaiskurssimäärään soveltavina tai korvaavina kursseina. Tarvittaessa koulu voi edellyttää myös lisäsuorituksia.

Opiskelijan on anottava muussa oppilaitoksessa suoritettavien opintojen hyväksymistä lukio-opinnoiksi kirjallisesti rehtorilta kurssi kerrallaan. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Opiskelijan on tätä varten toimitettava rehtorille opinnoistaan todistus, josta ilmenevät yksityiskohtaisesti suoritettujen opintojen sisältö ja niihin käytetty tarkka tuntimäärä. Arvosanaa varten suoritusta voi joutua täydentämään.

Liikunnan kurssien omatoiminen suorittaminen

Opiskelija voi suorittaa enintään 5 (viisi) liikunnan kurssia itsenäisesti seuraavasti: Opiskelija ilmoittautuu liikunnan kurssille LI 03 Kuntoliikunta. Kurssin alussa annetaan tarkemmat ohjeet omatoimisesti suoritetun liikunnan hyväksymisestä kokonaiskurssimäärään. Lukuvuodessa voi suorittaa omatoimisesti 5 kurssia, yhden jokaisella jaksolla.

Muutokset opinto-ohjelman ainevalintoihin

Jos opiskelija haluaa muuttaa ainevalintojaan, hänen pitää keskustella asiasta aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Mikäli pois jätettävästä oppiaineesta ei ole suoritettu kaikkia pakollisia kursseja, voidaan hyväksytysti suoritetut kurssit sovittaessa laskea kokonaiskurssimäärään soveltavina tai korvaavina kursseina.

Uskonnon tai elämänkatsomustiedon arvosana annetaan siinä oppiaineessa, joka opiskelijalla on ollut viimeksi. Arvosana voidaan näissä aineissa antaa, vaikka koko oppimäärää ei olisikaan suoritettu. Laillinen peruste tähän on silloin, kun opiskelija uskonnonvapauslain perusteella tekee muutoksia opinto-ohjelmaansa tai kun opetusta ei jonakin vuonna voida järjestää oppilasmäärän vähyyden takia. Jos opiskelija lukion aikana vapautetaan uskonnon opetuksesta tai hän keskeyttää elämänkatsomustiedon opiskelun johonkin uskontokuntaan liittymisen takia, hänelle ei anneta päättöarvosanaa näistä aikaisemmin suoritetuista kursseista.

Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyen oppimäärän kurssien arvosanoiksi. Jos opiskelija pyytää, järjestetään lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa.

Muut hyväksytysti suoritetut pitkän matematiikan kurssit lisätään kokonaiskurssimäärään lyhyen matematiikan soveltavina kursseina. Nämä kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä. Mikäli opiskelija haluaa lyhyen matematiikan korvatuista kursseista numeroarvostelun, hänen on suoritettava kurssit tenttimällä tai osallistumalla kurssille.

Muutokset jaksojen työjärjestysvalintoihin

Mikäli opiskelija haluaa siirtyä valitsemastaan tai hänelle osoitetusta opintoryhmästä johonkin toiseen, hänen on neuvoteltava vaihdosta opinto-ohjaajan kanssa. Muutos on tehtävä viikko ennen edellisen jakson koeviikon alkua. Ryhmien ja luokkahuoneiden koko asettaa vaihdolle rajoituksensa.

Kurssin aloittaminen

Kurssin ensimmäisellä oppitunnilla on oltava paikalla. Opettajan hyväksymästä syystä käytännöstä voidaan poiketa. Opettaja ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan, jotta pystytään seuraamaan opiskelijan kurssimäärää jaksossa.

Kurssin itsenäinen suoritus

Opiskelija voi suorittaa itsenäisesti eli opetukseen osallistumatta kurssin joko osittain tai kokonaan. Ainekohtaisissa kurssiselosteissa on merkintä tästä suoritusmahdollisuudesta.

Lupa itsenäiseen suoritukseen on pyydettävä ennen kurssin alkua. Kun opiskelija suunnittelee kurssin itsenäistä suoritusta, hänen on ensin tehtävä kirjallisesti pyyntö kyseisen aineen opettajalle. Opettaja antaa ohjeet, ja hänen kanssaan neuvotellaan tehtävistä, ohjauksesta ja suorituspäivästä. Jos opiskelija on keskeyttänyt opintonsa esimerkiksi yhden jakson ajaksi, hän voi tällöin kuitenkin suorittaa kursseja itsenäisesti.

Jos itsenäinen suoritus keskeytyy, kurssi on suoritettava opetukseen osallistumalla.

Kurssien suoritusjärjestys

Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Pakottavista syistä järjestyksestä voidaan poiketa muiltakin osin, mutta asiasta on tällöin neuvoteltava aineenopettajan kanssa ja siitä on ilmoitettava opinto-ohjaajalle.

Opintojen etenemisen seuranta

Opiskelijan, jolla on oppiaineessa kaksi hylättyä suoritusta, tulee hakea henkilökohtaista ohjausta aineen opettajalta. Hänen on tehtävä suunnitelma hylättyjen arvosanojen korottamiseksi, sillä puutteet näiden kurssien hallinnassa saattavat haitata aineen opiskelua edelleen. Ensisijaisesti opiskelijaa kehotetaan osallistumaan uudelleen hylättyjen kurssien opetukseen.

Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijan opintojen etenemistä.

Vilppi ja plagiointi

Vilppi ja plagiointi kurssisuorituksissa aiheuttaa koko kurssin hylkäämisen.

Kokeet ja uusinnat

Kurssikokeet pidetään koeviikolla kunkin jakson lopussa. Opiskelijalla on tällöin yksi koe päivässä. Kokeeseen varataan pääsääntöisesti 3 tuntia aikaa. Koepäivänä on lisäksi kyselytunti ennen kokeen alkua. Koetehtävät laaditaan koko opiskellusta kurssista ja niillä pyritään monipuolisesti testaamaan kurssin tavoitesisältöjen omaksumista ja tietojen soveltamista.

Koeviikolla opiskelija voi lisäksi tehdä itsenäisesti suoritettavan kurssin kokeen tai suorittaa hylätyn kurssin uusintakokeen, mikäli kyseisen kurssin koe on tarjolla ja se sopii opiskelijan koeviikon ohjelmaan.

Lukuvuodessa on 3 uusintapäivää. Tällöin opiskelija voi yrittää hylätyn kurssin arvosanan korotusta, tehdä itsenäisesti opiskellun kurssin tai esimerkiksi sairauden takia tekemättä jääneen kokeen.

Jos opiskelija joutuu sairauden tai muun etukäteen ilmoittamansa pakottavan syyn takia jäämään pois kurssikokeesta, hänellä on oikeus osallistua jonkin muun ryhmän vastaavaan kokeeseen, kun sellainen järjestetään, tai tämän mahdollisuuden puuttuessa tehdä koe uusintakuulustelussa.

Hylätyn kurssin uusiminen

Hylätyn kurssin voi uusia kolmella eri tavalla:

käymällä kyseisen kurssin uudelleen, kun se on työjärjestyksessä tarjolla
osallistumalla kurssikokeeseen, kun kurssi on tarjolla
osallistumalla uusintakuulusteluun erikseen ilmoitettavana ajankohtana.

Pelkällä kurssikokeella tai uusintakuulustelulla opiskelija voi yrittää kurssin suoritusta vain yhden kerran saman lukuvuoden aikana tai viimeistään seuraavan elokuun uusintapäivänä. Pääsäännöstä voidaan poiketa rehtorin luvalla. Jos suoritus ei ole hyväksyttävä, hänen on osallistuttava uudelleen kurssin opetukseen, kun kurssi on tarjolla.

Uusintakokeeseen ja uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava wilman kautta viikkoa ennen koetta. Jos opiskelija ilmoittauduttuaan jää kokeeseen saapumatta siitä etukäteen tiedottamatta, hän menettää uusintakertansa ja hänen on osallistuttava kurssille uudestaan.

Hyväksytyn kurssin uusiminen

Opiskelijalla on oikeus uusia jokainen hyväksytty kurssi yhden kerran osallistumalla kurssin opetukseen tai itsenäisesti opiskellen. Arvosanoista parempi jää voimaan.

Oppimäärä ja sen arvostelu

Päättöarvostelun saamiseksi on 2/3 aineen oppimäärän pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista oltava hyväksytysti suoritettuja. Arvostelun perustana on pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Opettajat voivat harkinnalla korottaa arvosanaa yhden numeron verran. Tällöin he ottavat huomioon myös suoritusmerkinnällä tai numerolla arvostellut kuntakohtaiset ja koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit.

Abien korotuskuulustelulla voi arvosanaa yleensä korottaa yhden numeron, erityisestä syystä kaksi numeroa.

Hylättyjä kunta- ja koulukohtaisia kursseja ei lasketa kurssimäärään.

Vapautus oppitunneille osallistumisesta ja opintojen keskeyttäminen

Opiskelun lukiossa tulee olla yhtäjaksoista ellei rehtori perustellusta syystä myönnä lupaa opiskelun keskyttämiseen. Opiskelijan pitää säännöllisesti olla läsnä niiden kurssien oppitunneilla, joihin hän on ilmoittautunut. Opiskelija voi pätevästä syystä saada vapautuksen oppitunneille osallistumisesta tai luvan opintojen keskeyttämiseen määräajaksi.

Poissaoloa varten on täytettävä hakemus, joka palautetaan asiallisesti täytettynä luvan myöntäjälle. Anomuksessa on oltava huoltajan puolto tai muu todiste keskeytyksen tarpeellisuudesta.

Koulusta eroaminen

Jos opiskelija harkitsee lukiosta eroamista, hänen on keskusteltava asiasta opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa. Eroamisilmoitus on tehtävä kirjallisesti, ja alaikäisen osalta sen allekirjoittaa huoltaja. Eroa pyytäneelle opiskelijalle annetaan erotodistus.

Report abuse