Sormet maalissa
NÄKY & ART
NÄKYVÄÄ taidetta kaikille
Kamera kädessä
Taiteilijan väriä harmauteen
Omituinen verkko
NÄKYART on taiteilijaryhmä, jonka jäsenillä on intohimo luoda esittävää kuvataidetta.
Ryhmään kuuluu taidemaalareita, kuvanveistäjiä, valokuvaajia sekä muita esittävän taiteen edustajia.
He kaikki ovat osa yhdistystä, Näkövammaiset Kulttuurin Ystävät, NÄKY ry joka on toiminut pääkaupunkiseudulla jo 20 vuoden ajan.
NÄKYART-ryhmän taiteilijat ovat osallistuneet lukuisiin ryhmänäyttelyihin ja pitäneet yksityisnäyttelyjä sekä Suomessa että muissa Euroopan maissa.
Taiteilijoiden työskentelyä yhdistää eriasteinen näkövamma, jota he pitävät vahvuutenaan. Yhden aistin heikkous vahvistaa muita aisteja sekä sisältä esiin nousevia kuvia jotka piirtävät esiin persoonallista taidetta.
Taiteilijaryhmästä löytyy myös kouluttajia, jotka ovat ohjanneet lukuisia maalaustaiteen ja valokuvauksen kursseja. Kursseille on osallistunut sekä näkövammaisia että näkeviä henkilöitä.
Petri Mäkelä
Hei, olen vuonna 1968, siis nyt 55-vuotias näkövammainen Järvenpäästä. Valokuvausta aloin harrastaa n. 10 vuotta sitten ja se vei minut heti mukanaan. Parasta siinä oli, että pääsin toteuttamaan itseäni. Piirtäminen ei enää näkövammastani johtuen onnistunut ja muutenkin se hankaloitti asioita. Nykyajan kameratekniikalla sain välineet tämän asian ratkaisemiseksi.
En ole käynyt mitään kursseja asian tiimoilta, mutta olen kyllä ollut monella valokuvauskurssilla. Yhdessä sellaisessa tapasin Ismon, joka tuntui olevan kovasti kiinnostut valokuvauksesta näkövammastaan huolimatta. Ismon kautta tutustuin NÄKYyn, mikä edisti näkövammaisten kulttuuritoimintaa, aina teatterista valokuvaukseen. Tuntuikin luontevalta liittyä yhdistykseen ja olen ollutkin jäsenenä useamman vuoden.
Kuvaan pääasiassa luontoa, lähinnä maisemia. Maisemien lisäksi olen kiinnostunut autiotaloista, joita onkin tullut kierrettyä aika paljon.
Jokaisessa autiotalossa on oma tarinansa kerrottavana. Ne kertovat asukkaista, niiden ammateista ja vaikka mistä. Koska taloja eivät enää ihmiset hoida, on ajan hammas nopeasti puraissut joskus niin hienoista taloista palasen, jos toisenkin. Monesti katsoessaan vanhaa taloa tulee melkein surulliseksi nähdessään ennen niin hienoja taloja lähes raunioina.
Vaikka kuvani ovatkin monesti tummia ja joskus ehkä pelottaviakin, on ne tehty hyvällä mielellä. Omaan positiivisen mielenlaadun ja tuppaan nähdä asioiden kauneuden rumuudenkin keskellä. Toivottavasti se näkyy kuvissani. Katso kuvia avoimin mielin ja kuvittele vaikka lasten leikkivän pihamaalla tai talon emännän seisomassa keittiössä tekemässä ruokaa. Saat näin tehden paljon enemmän irti niistä.
Toivottavasti kuvani saavat sinut ajattelemaan.
Ystävällisesti Petri
JAKSAA JAKSAA...
Elämässäsi on kaikki hyvin. Toscanan laakso on tehty juuri sinua varten. Aurinko paistaa ja kaikki on paremmin kuin pitää. Sitten elämä lyö kunnon kierrepallon, mikä mullistaa elämäsi. Se tekee sinut hiljaiseksi. Kaikki tutut asiat muuttuvat tai jopa poistuvat elämästäsi. Mutta kuten aina tuppaa olemaan, näet ensin valonpilkahduksen. Se loistaa ensin himmeästi ja lopulta näet tunnelin valoisan suun edessäsi. Elämä voittaa taas! Ajattele positiivisesti äläkä jää junnaamaan menneeseen. Tulevaisuutta voimme muuttaa.
Sari Kekkonen
sari.kekkonen@kolumbus.fi
Valmistuin taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta 1990. Myöhemmin näköni heikkeni ratkaisevasti, mutta tarve tehdä kuvia ei kadonnut minnekään. Oli etsittävä uudet keinot ja välineet. Tällä hetkellä tuotantoni pääpaino on digitaalisessa valokuvauksessa.
Rakennan installaatioita esineistä, kiinnostavista materiaaleista ja usein muovileluista. Kuvaushetkellä en näe kohdettani, joten kuvaan näitä asetelmia laajakulmalla, jotta kohde varmasti mahtuu mukaan. Otan kymmeniä otoksia eri kulmista ja etäisyyksiltä valaistusta vaihdellen. Siirrettyäni kuvat tietokoneelle pystyn tarkastelemaan ja rajaamaan tuloksia suurelta näytöltä voimakkaan suurennuksen avulla. Sen jälkeen palaan korjaamaan asetelmaa ja toistamaan kuvaukset, kunnes uskon lopputuloksen olevan kohdallaan. Yhden työn valmistumiseen menee tällä menetelmällä noin kuukausi.
Teoksiani on ollut esillä gallerioissa ja kirjastoissa vuosittain yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Sinä aikana omat menetelmäni ovat hioutuneet ja digitaalinen kuvaustekniikka harpponut eteenpäin parantaen kaikkien mahdollisuuksia osallistua yhteisen kulttuuriperintömme kartuttamiseen. Tämä näyttely on osoitus taiteen merkityksestä ja sen ihmisiä kannattelevasta voimasta.
Ajatar 60x60 cm 2023
Perhosten herra 60x60 cm 2023
Apinalabra 60x40 cm 2022
Pieni merihevonen 60x60 cm
Tuija Räisänen
Iloinen Helmi
Minusta piti tulla kuvataiteilija. Kuvaamataidon opettaja kannusti minua hakeutumaan taideopintoihin. Piirtelin tunneilla opettajien muotokuvia lyijykynällä ja kuvistunti oli se koulun paras juttu.
Näkövamma tuli suunnitelmieni tielle, niin ainakin silloin nuorena kuvittelin. Olen aina halunnut tehdä esittävää kuvaa ja jatkuvasti jo nuorena tarkkailin ympäristöä sillä silmällä että miten tuon piirtäisi tai maalaisi.
Lyijykynä vaihtui hiileen, mutta sekin päivä tuli ettei enää hiilelläkään esittävä onnistunut. Oli pakko siirtyä abstraktiin.
Vielä tänä päivänä etsin tapoja tehdä esittävää kuvaa, vaikka en näe tarpeeksi. En kuitenkaan ole askartelija ja kaikenlaiset sabluunat yms. vievät minulta tekemisen ilon. Tämän vuoksi en enää kovin paljon maalaile.
Tällä hetkellä minun tapani tehdä taidetta on hakusessa. Ehkä joku päivä keksin sen oman tieni luoda kuvia. En muista, onko elämässäni ollut yhtään päivää, jolloin en olisi nähnyt oikeasti tai sieluni silmin jotain, jonka haluaisin piirtää tai maalata. Kuvien tekemisen tarve ei riipu taidosta vaan halusta.
Maarit Hedman
Harmaan heijastumia
Nocturne 80x120 cm
Sydänyö
Toiseus 2022, 135x75 cm, akryyli kankaalle
Vapautus
Maarit Hedman on kuvataiteilija ja taidepedagogi. Hän on valmistunut vuonna 1994 Taideteollisesta korkeakoulusta taiteen maisteriksi. Näön menetyksen jälkeen vuonna 1998 hän on jatkanut taiteellista toimintaansa. Hänen työskentelyssään keskeisellä sijalla ovat kosketus sekä muut moniaistiset menetelmät.
Maarit Hedmanin töitä on ollut esillä lukuisissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä, viimeksi esimerkiksi vuonna 2022 Tornion Aineen taidemuseossa ja Kortteeri-galleriassa sekä vuonna 2023 Espoon Galleria Aarnissa ja Joensuun taidekeskus Ahjossa.
Maarit Hedman on Taidemaalariliiton, Espoon Kuvataiteilijat ry:n sekä Espoon Taiteilijakillan jäsen.
Lisätietoja www.maarithedman.com
Jukka Penttilä
Shadows on windows - varjot ikkunassa
The first story, kalajuttuja
Three Minds - Kolme Mieltä
Jukka Penttilä, hyvinkääläinen 66 vuotias eläkeläinen. Vuonna 2013 Hyvinkään taidekoulun iltalinjalta valmistunut täysin sokea taiteen luoja ja harrastaja. Varsinainen työura tapahtui erilaisissa IT-alan ohjelmointi-, suunnittelu- ja koulutustöissä. Näkövammasta huolimatta tai juuri siksi, harrastanut ja tehnyt kuvataideteoksia perinteisin menetelmin varhaislapsuudesta alkaen.
Ansio- ja vapaaehtoistyön ohessa osallistunut useiden vammaisjärjestöjen toimintaan ja niiden kautta useisiin erilaisiin kuvataidetta syventäviin kursseihin ja kuvataidenäyttelyihin. Tätä nykyä mukana Hyvinkään opiston kuvataidekursseilla (veisto, grafiikka, maalaus).
Paikallisen Taidekillan varapuheenjohtaja. Saavutettavuus, esteettömyys ja yhdenvertaisuus kulkee mukana jatkuvasti. On paikallisten vammaisneuvostojen hallitusjäsen ja omaa sokean kuvailukonsultin ja esteettömyysasiantuntijakoulutukset, jotka aika ajoin tarjoavat työtehtäviä.
Osallistunut vuosien varrella useisiin kuvataiteen ryhmänäyttelyihin. Merkittävin meriitti Italian Groseton kuvataidekilpailun kolmas sija.
Jussi Mankki
Jäämaisema 50x70 cm
Satumetsä
Kaaos 50x70 cm
Pisara for Milja
Valokuvaajana olen utelias ja kaikkiruokainen. Teen kokeiluja ja käytän valokuvaus tekniikan erilaisia mahdollisuuksia kuten pitkiä valotusaikoja, päällekkäisvalotuksia, kameran heiluttamista kuvauksen aikana tai erittäin tarkkoja makro-objektiiveja ja monikertaisia suurennoksia. Näkövammaisen kuvaajan maailmassa kameratekniikan hyvä hallinta on suureksi avuksi.
Olen eläkkeellä ja minulla on runsaasti aikaa liikkua luonnossa ja käyttää kameraa. Makrokuvaus on oiva tapa löytää pieneltäkin alueelta valtavan paljon mielenkiintoista kuvattavaa. Sellaista, jota ihmissilmä ei parhaallakaan näkökyvyllä tavoita.
Viime aikoina olen siirtynyt abstraktimpaan suuntaan ja alkanut hakea kuviini maalausmaista tunnelmaa. Näin syntyy jatkumo käsitettävissä olevasta maisemakuvasta niin suurella suurennoksella tehtyyn makrokuvaan, ettei siitä enää voi päätellä mitä kuva esittää.
Näyttelyyn ajattelin tehdä sarjan, jossa kaikki kuvat on otettu samasta kohteesta, mittakaava vain vaihtelee yllä kuvatulla tavalla. Esimerkkikuvat kertovat tästä ajatuksesta, mutta ne on otettu eri kohteista ja eri aikaan.
Ismo Tilanto
Pieneliöt
Uhka Avaruudesta
Vastapullo
Tulevaisuus
Olen valokuvataiteilija keskittyen nykyisin kameran ja tietokoneen vuoropuheluun, graafiseen suunnitteluun.
2000-luvun alkupuolella opiskelin itse valokuvauksen taitoja ammattivalokuvaajien ohjauksessa. Kuvasin tuolloin pääasiassa luontoa, maisemia, kukkia opetellen samalla kameran eri tekniikoiden mahdollisuuksia.
Jo alusta lähtien osallistuin lukuisiin taidenäyttelyihin sekä kotimaassa että Euroopassa. Taitojen kehittyessä p ohjasin myös lukuisia valokuvauksen kursseja sekä näkövammaisille että näkeville henkilöille.
Näköni heikentyessä jouduin vähentämään luonnossa ja vaikeissa ympäristöissä liikkumista. Ongelman myötä vaihdoin perinteisestä valokuvauksesta kuvanmuokkaukseen. Vanhat sekä uudet kuvat alkoivat muuttua moderneiksi, abstrakteiksi taideteoksiksi tietokoneen avulla. Kuvaamaani valopiste, sadepisara tai esine muuttuvat uusiksi taideteoksiksi.
Valokuvausharrastuksen ohella teen vapaaehtoistyötä puheenjohtajana Näkövammaiset Kulttuurin Ystävät, NÄKY ry:ssä.
Lisätietoja: www.ismo.naky-kulttuuri.fi
