Säännöt

1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Suomen Lagottoklubi ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko Suomi. Yhdistys toimii Suomen Kennelliiton - Finska Kennelklubben ry:n jäsenyhdistyksenä lagotto romagnolo -rodun rotujärjestönä.

Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

2 Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoitus on vaalia ja edistää lagotto romagnolo -koirarodun vastuuntuntoista kasvatusta ja jalostusta. Yhdistys edistää rotutietoutta sekä käyttöominaisuuksien, terveyden ja rotumääritelmän mukaisen ulkomuodon ylläpitoa.

3 Yhdistyksen toimintamuodot

Yhdistys toteuttaa päämääräänsä Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n sääntöjen ja ohjeiden sekä sen antaman rotujärjestön ohjesäännön mukaisesti.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:

- johtaa ja valvoa lagotto romagnolo -rodun jalostustyötä sekä antaa jalostusneuvontaa jäsenilleen

- kehittää ja valvoa lagotto romagnolo -rodun koetoimintaa

- huolehtia lagotto romagnolo -rodun ulkomuototuomarikoulutuksesta

- järjestää näyttelyitä ja kokeita tai muuta vastaavanlaista toimintaa

- harjoittaa julkaisutoimintaa

- huolehtia yhteydenpidosta kotimaisiin ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi

- periä jäsenmaksua, jonka suuruuden vahvistaa yhdistyksen syyskokous

- järjestää erilaisia maksullisia koiraharrastukseen soveltuvia tilaisuuksia

- ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja

- asian mukaisen luvan saatuaan järjestää keräyksiä ja arpajaisia

- omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta

4 Yhdistyksen jäsenet ja äänioikeus

Yhdistyksen jäseniä voivat olla yksityiset henkilöt sekä rekisteröidyt yhdistykset. Yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenet.

4.1 Henkilöjäsenet

Yksityiset henkilöt voivat olla vuosi-, perhe- tai kunniajäseniä. Mikäli samasta ruokakunnasta on yksi yhdistyksen vuosijäsen, voivat muut olla perhejäseniä.

Hallitus voi myöntää kunniajäsenyyden jäsenelle, joka on saavuttanut yhdistyksen kultaisen ansiomerkin ja on ansiokkaasti vaikuttanut rodun tai yhdistyksen toiminnan kehittämiseen.

Kevät- ja syyskokouksessa sekä muissa yhdistyksen yleiskokouksissa on jokaisella yli 16-vuotiaalla vuosi- ja kunniajäsenellä äänioikeus yksi (1) ääni, mikäli hän on suorittanut kuluvan vuoden jäsenmaksun vähintään yksi (1) kuukausi ennen kokousta. Perhejäsenellä ei ole äänioikeutta. Äänioikeutetulla on oikeus käyttää kokouksessa yhtä (1) äänioikeuden omaavalta jäseneltä saamaansa valtakirjaa.

4.2 Rekisteröidyt yhdistykset

Yhdistyksen jäsenenä voi olla rekisteröity yhdistys, jonka säännöt ovat sopusoinnussa Suomen Lagottoklubin tarkoitusperien kanssa ja jäsenyhdistyksen tulee noudattaa Suomen Lagottoklubin hyväksymiä sääntöjä.

Jäsenyhdistysten jäsenet ovat yhdistyksen yhdistysjäseniä. Yhdistyksen kokouksissa jäsenyhdistyksen äänimäärä riippuu sen vuosijäsenten määrästä. Näissä kokouksissa jäsenyhdistyksen valtuuttama edustaja edustaa yhdistyksensä jäseniä. Jäsenyhdistyksen valtuuttamalla edustajalla on yksi ääni kutakin 10:tä jäsentä kohti, kuitenkin enintään viisi ääntä. Valtakirjassa on ilmoitettava jäsenyhdistyksen jäsenmäärä edellisen vuoden viimeisenä päivänä.

4.3. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle.

Hallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on toiminut vastoin yhdistyksen tarkoitusperiä tai sääntöjä, rikkonut hyviä tapoja tai lain määräyksiä tai laiminlyönyt jäsenmaksunsa suorittamisen hallituksen määräämään aikaan mennessä. Edellä mainituilla perusteilla tapahtuvasta erottamisesta päättää hallitus. Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsenelläon oikeus tulla kuulluksi erottamista koskien, lukuunottamatta jäsenmaksun maksamatta jättämistä. Mikäli jäsen jättää erääntyneen jäsenmaksun kolmen kuukauden ajaksi maksamatta, hallitus voi katsoa hänet eronneeksi. Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan yhdistyksestä, ei ole oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.

Jäsenyhdistys voidaan erottaa edellisen lisäksi, mikäli se muuttaa sääntöjään Suomen Lagottoklubin sääntöjen tai tarkoitusperien vastaisiksi.

Vuosi- ja perhejäsenet sekä jäsenyhdistykset suorittavat syyskokouksen määräämän jäsenmaksun vuosittain. Jäsenmaksu on voimassa kunkin kalenterivuoden loppuun.

Jäsenoikeudet säilyvät jäsenyyden ajan.

5 Päätösvalta ja yleiskokoukset

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yleiskokous, joka on pidettävä kaksi kertaa vuodessa. Kevätkokous pidetään maalis–huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Ylimääräinen yhdistyksen yleiskokous on pidettävä, jos yhdistyksen yleiskokous niin päättää, hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle, ja hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava kokous koolle, vain kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyä varten.

Jos jäsen haluaa jonkin asian yleiskokouksen käsiteltäväksi, on siitä tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys tammikuun loppuun mennessä kevätkokouksen osalta ja elokuun loppuun mennessä syyskokouksen osalta, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Kutsu yleiskokoukseen ja ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen on julkaistava kerran joko yhdistyksen jäsenjulkaisussa, yhdistyksen www-sivuilla tai jokaiselle jäsenelle jäsenrekisteriin merkittyyn osoitteeseen lähetetyssä kirjallisessa tai sähköisessä tiedonannossa vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä lukuun ottamatta niitä tilanteita, joissa sääntöjen mukaan vaaditaan määräenemmistö.

Päätökset tehdään avoimella äänestyksellä, jollei lippuäänestystä erikseen vaadita. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni muissa päätettävissä asioissa paitsi vaaleissa.

Yhdistyksen puheenjohtajan vaalissa tulee valituksi ehdokas, joka saa eniten ääniä. Hallituksen jäsenen, varajäsenen tai muiden luottamushenkilöiden vaalissa, jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimitetaan enemmistövaali siten, että jokainen äänioikeutettu voi merkitä äänestyslippuunsa enintään niin monen ehdokkaan nimen kuin valittavia on. Tällöin jokainen äänestyslippuun merkitty saa yhden äänen. Jos äänet menevät tasan, ratkaistaan vaalin tulos arvalla.

5.1 Syyskokouksessa käsiteltävät asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. hyväksytään valtakirjat ja merkitään ne pöytäkirjaan
  3. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa
  4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  5. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  6. päätetään jäsenmaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
  7. määrätään toimihenkilöiden sekä hallituksen jäsenten ja varajäsenten matka- ja kulukorvaukset
  8. esitetään hallituksen laatima toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio tulevalle vuodelle
  9. valitaan yhdistyksen puheenjohtaja tulevalle 2-vuotiskaudelle
  10. suoritetaan hallituksen jäsenten vaali erovuoroisten tilalle seuraavalle 2-vuotiskaudelle
  11. suoritetaan varajäsenten vaali
  12. nimetään toimikuntien jäsenet ja muut luottamushenkilöt
  13. valitaan yhdistyksen edustaja ja varaedustaja Suomen Kennelliiton valtuustoon valtuustokaudelle
  14. valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varamiehet
  15. käsitellään hallituksen esitykset kokoukselle
  16. käsitellään jäsenten syyskokoukselle tekemät kirjalliset esitykset, jotka on jätetty elokuun loppuun mennessä
  17. muut asiat
  18. kokouksen päättäminen.

5.2 Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. hyväksytään valtakirjat ja merkitään ne pöytäkirjaan
  3. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa
  4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  5. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  6. esitetään toimintakertomus ja tilikertomus edelliseltä vuodelta
  7. esitetään toiminnantarkastajien lausunto
  8. vahvistetaan toimintakertomus ja tilikertomus sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
  9. käsitellään hallituksen esitykset kevätkokoukselle
  10. käsitellään jäsenten kevätkokoukselle tekemät kirjalliset esitykset, jotka on jätetty tammikuun loppuun mennessä
  11. muut mahdolliset asiat
  12. kokouksen päättäminen

6 Hallitus ja yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus

Yhdistyksen asioiden ja talouden hoidosta vastaa yhdistyksen syyskokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi (6) varsinaista jäsentä ja kolme (3) varajäsentä. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Varapuheenjohtajan hallitus valitsee keskuudestaan. Hallituksen jäsenten toimikausi on (2) kaksi kalenterivuotta, varajäsenten toimikausi on yksi (1) kalenterivuosi. Vuosittain ovat erovuorossa puolet varsinaisista jäsenistä sekä varajäsenet. Varajäsenellä on äänioikeus silloin, kun varsinainen hallituksen jäsen on estynyt osallistumasta hallituksen kokoukseen.

Yhdistyksen rahastonhoitaja, sihteeri ja jäsensihteeri nimetään hallituksen järjestäytymiskokouksessa tai tarvittaessa kesken toimikauden. Heidät voidaan valita hallituksen ulkopuolelta.

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin on oltava yhdistyksen ja Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n henkilöjäseniä. Yhdistyksen hallituksen jäsenten tulee olla täysi-ikäisiä yhdistyksen jäseniä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kolmen (3) muun jäsenen läsnä ollessa. Päätökset tehdään äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksinään tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai hallituksen siihen valitseman toimihenkilön kanssa.

7 Tilikausi ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus on toimitettava toiminnantarkastajille vähintään kuukautta ennen kevään yleiskokousta. Toiminnantarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle vähintään kaksi viikkoa ennen yleiskokousta.

8 Vuosikokous

Yhdistyksen alaisuudessa toimii rodun jalostukseen perehtynyt jalostustoimikunta, johon rotuneuvottelussa ehdotetaan jäseniä kaksivuotiskaudelle. Yhdistyksen hallitus vahvistaa rotuneuvottelussa valittujen ehdokkaiden nimittämisen jalostustoimikunnan jäseniksi. Yhdistyksen hallituksella on oikeus nimetä yksi jalostustoimikunnan jäsen keskuudestaan. Jalostustoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jonka hallitus vahvistaa.

Yhdistyksen alaisuudessa toimii aluetoimikuntia, joiden tarkoituksena on edistää rotutoimintaa omalla alueellaan. Jokainen alue voi itse nimittää aluetoimikuntansa vastaavan, jonka yhdistyksen hallitus vahvistaa.

9 Muut toimikunnat

Yhdistyksen hallitus voi asettaa tarvittaessa alaisuudessaan toimivia toimikuntia hoitamaan niille osoittamiaan tehtäviä.

10 Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muutosehdotus on jätettävä hallitukselle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen sitä kokousta, jossa asia halutaan käsiteltäväksi. Hallituksen on esitettävä se lausunnollaan varustettuna yhdistyksen yleiskokoukselle. Tullakseen hyväksytyksi, muutosehdotusta tulee kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

Muutosehdotuksesta voidaan tarvittaessa pitää ylimääräinen kokous.

11 Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä päätös kahdessa (2) vähintään kahden (2) kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joissa yhdistyksen purkamista kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, sen varat luovutetaan yhdistyksen viimeisen kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti kenneltoiminnan hyväksi toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle.

Muutoin yhdistyksen toiminnassa tulee noudattaa yhdistyslakia.