Opiskelijan työllistäminen
Ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on valmistaa tekijöitä työelämään.
Käytämme termiä täsmätyöky. Täsmätyökyky tarkoittaa kykyä suorittaa täysimääräisesti jokin tietty työtehtävä. Täsmätyökykyisellä ihmisellä on käytössään työkyky määrätyn työtehtävän toteuttamiseen.
Täsmätyökykyinen ihminen on täysin työkykyinen suorittamaan hänelle räätälöidyt työtehtävät. Täsmätyössä työ ja tekijä kohtaavat.
Työnantaja voi hyödyntää opiskelijoita rekrytoinnissa.
Opiskelijan työllistäminen koulutussopimusjakson jälkeen. Tällöin työnantaja on nähnyt kuinka opiskelija pystyy tekemään työtä.
Työllistäminen oppisopimuksella. Jos opiskelijan opinnot ovat vielä kesken, voi työllistämisen tehdä oppisopimuksella. Tällöin opiskelija on töissä ja suorittaa samalla opintojaan. Kesäoppisopimus on myös hyvä mahdollisuus.
Työkokeilu on hyvä mahdollisuus puolin ja toisin kokeilla työtä. Työkokeilun ajalta ei makseta palkkaa.
Rekrytoi monimuotoisesti
Työelämä tarvitsee monenlaisia työntekijöitä. Ota haastatteluun myös vammaisia ja täsmätyökykyisiä henkilöitä. Heillä on monenlaista osaamista ja kokemusta. Monimuotoisuus tukee kaikkia työntekijöitä työyhteisössä. Lupa olla oma itsensä työpaikalla luo hyvän pohjan turvalliselle työyhteisölle ja työntekijöiden motivaatiolle. Työyhteisön erilaisuus on voimavara ja kilpailuetu.
Vamma tai sairaus ei välttämättä näy päälle päin. Terveyteen liittyvät haasteet voivat tuottaa haasteita työn tekemiselle, mutta näihin on olemassa ratkaisuja. Työtehtäviä voidaan järjestellä, työaika ja -paikka voivat joustaa, työhönvalmentaja voi tarjota henkilökohtaista tukea sekä työnantajalle että työntekijälle. Lisäksi hyödynnettävissä on erilaisia taloudellisia tukia työympäristön mukautuksiin tai toisen henkilön tarjoamaan tukeen.
Kun sopiva työ kohtaa sopivan tekijän sopivin työjärjestelyin, ei vamma tai sairaus ole esteenä työnteolle. Usein järjestelyt ovat suhteellisen pieniä ja henkilö osaa itse neuvoa, mikä tukee parhaiten hänen työntekoaan.
Esteetön rekrytointi
Arvioiden mukaan noin 15 prosentilla väestöstä on jokin vamma. Fyysisten ja aistivammojen lisäksi vammoihin voidaan lukea esimerkiksi neurokognitiiviset erityispiirteet (ADHD, autismin kirjo) ja oppimisvaikeudet. Vammaiset ihmiset ovat paitsi suuri, myös hyvin heterogeeninen ryhmä. Lisäksi he ovat ei-vammaisia henkilöitä koulutetumpia. Tästä huolimatta keskimäärin 80 prosenttia vammaisista ihmisistä on työelämän ulkopuolella.
Monimuotoisuus – erilaiset näkökulmat, kokemukset ja taustat – tuottavat tutkitusti tehokuutta, luovat innovaatiota ja vaikuttavat myönteisesti yrityksen menestykseen. Silti marginalisoituja ihmisryhmiä (vammaisuus, pitkäaikaissairaus, etninen tausta, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen jne,) edustavat jäävät usein joko kokonaan rekrytointiprosessien ulkopuolelle tai valitsematta. Samalla kun valtakunnassa koitetaan keksiä keinoja työllisyysprosentin nostamiseksi, valtava määrä osaamista ja motivaatiota heitetään hukkaan!
Esteetön rekrytointi kattaa ajattelu- ja toimintatavat sekä päätökset, jotka kohtelevat kaikkia hakijoita oikeudenmukaisesti ja huomioivat ihmisten erilaisuuden.
Lue lisää esteettömästä rekrytoinnista lisämateriaalia sivun linkin kautta.
Tukea työllistymiseen
Työnantaja voi saada palkkaukseen rahallista tukea sekä tukea esim. työhönvalmentajalta.
Jos palkkaat täsmätyökykyisen henkilön, sinulla voi olla mahdollisuus saada näitä tukia:
Palkkatuki. Max 70% palkkauksen kuluista TE-toimistolta.
Työolosuhteiden järjestelytuki (max 4000€) TE-toimistolta esim. työpaikan fyysisiin muutostöihin tai perehdytystä tekevän työntekijän palkkakuluihin.
Kunnan työllistämisen tuet. Voi saada palkkatuen lisäksi. Tarkistettava oman kunnan työllisyyspalveluista.
Työhönvalmentajan tuki TE-toimistosta tai vammaispalveluista. Tukee työntekijää ja työpaikkaa työn aloituksessa.
Oppisopimuksen ajalta voi saada opiskelijan kuntoutusrahan, jos se on opiskelijan toimeentulo opiskelun aikana. Oppilaitos maksaa myös koulutuskorvausta.
Tukea työhönvalmentajalta
Työhönvalmentaja on valmennuksen ja ohjauksen ammattilainen. Työhönvalmentajalta sekä työntekijä että työnantaja saavat opastusta työtehtävien kartoittamiseen, henkilön osaamisen sanottamiseen ja erilaisten tukien hakemiseen. Hän tukee tarvittaessa myös työyhteisöä uuden henkilön vastaanottamisessa.
Työhönvalmennuspalvelun käyttäminen on työnantajalle turvallinen tapa rekrytoida työntekijöitä ja tukea työssä pysymistä. Työhönvalmentaja tuntee asiakkaansa vahvuudet, osaamisen ja pystyy antamaan oikean kuvan työllistyjän työkyvystä.
Työhönvalmennus on henkilökohtainen etuus. Työllistyjän tulee selvittää oma palveluntarpeensa ja mahdollisuutensa työhönvalmentajaan. Työhönvalmentajan voi saada mm. TE-toimiston, eläkeyhtiön, oppilaitoksen, järjestön tai Kelan palveluista. Kiipulan ammattiopistossa työskentelee useita työhönvalmentajia, jotka auttavat työnantajaa myös opiskelijan rekrytoinnin kysymyksissä.
Työn muotoilu
Joskus työtä on hyvä organisoida uudestaan. Syitä tähän voivat olla esimerkiksi kiire, työntekijän työkyvyn alentuminen tai työt, jotka eivät varsinaisesti kuulu kenenkään toimenkuvaan ja joita hoidetaan oman työn ohessa. Työtehtäviä voidaan organisoida uudelleen työpaikan sisällä tai sopeuttaa työaikoja ja työnteon muotoja. Työnjakoon voidaan tehdä myös muutoksia yhteistyössä työnantajan ja koko työyhteisön kanssa.
Muutokset voivat olla määräaikaisia tai pysyviä. Molemmissa tapauksissa työnjaon muutoksista on hyvä tehdä työntekijän ja työnantajan välillä sopimus.
Työtehtävien muotoilu vaatii aina yhteistyötä sekä lähiesimiehen että koko työyhteisön kanssa, jotta työtehtävät ja vastuujaot ovat selkeitä kaikille työyhteisön jäsenille. Kiipulan henkilöstö auttaa työpaikkoja myös työn muotoilussa.